Mitä uskonto on?

Uskonnolla tarkoitetaan uskoa yli-inhimilliseen mahtiin. Uskonnolle tyypillistä on turvautua korkeampaan voimaan ja rukoilla esim. apua sekä kokea korkeampi voima pyhänä asiana.

MITÄ EROA MUINAISILLA USKONNOILLA ON VERRATTUNA NYKYAIKAISIIN USKONTOIHIN?
Nykyaikaan mennessä uskonnot on kehittyneet oppijärjestelmiksi, joilla uskontokuntaa tai -tyyppiä ylläpidetään. Uskonnolla on omat säännöt, oma korkeampi voima jne. Uskontokuntien olemassaolo siis riippuu siitä, kuinka aktiivisesti "pyhää sanaa" levitetään ja kuinka moni ihminen "löytää" siten korkeamman voiman ja edustaa esim. kristinuskoa.

Muinaiset ihmiset suhtautuivat uskontoihin erilailla. Ennen kuin ne määrittyivät varsinaisiksi uskonnoiksi, tiettyihin rajoihin, uskonto oli enemmänkin tiedon korvike. Kun ihmisillä ei ollut tietoa, miten kaikki olevainen on syntynyt, uskottiin erilaisiin asioihin, joilla yritettiin ymmärtää ja selittää sen olemassaoloa. Korkeampien voimien syntyminen näyttää olevan kaikin tavoin varsin inhimillinen reaktio.

Nykypäivään mennessä tiede on antanut tonneittain tietoa elämästä, alkuaineista, atomeista, hiukkasista, valosta, planeettojen syntytavasta, tähtien syntymästä ja kuolemasta, galakseista jne. joista aiemmin ei ollut mitään tietoa, joten on ymmärrettävää, että ne nähtiin jonkin korkeamman voiman luomuksina.

Uskontojen historian tutkimus siis paljastaa, että mitä enemmän ihminen tietää, sitä vähemmän sillä on tarvetta luoda mielikuvituksellisia tarinoita selittämään kaiken olevaisen syntyä.

Tiede on myös paljastanut, että raamattu ei olekaan uniikki "Jumalan sana" vaan kokoelma erilaisia uskomuksia ja perimätietoa. Tiedetään, että raamattu sisältää esim. sumerilaisista uskomuksista adoptoituja asioita, sekä erilaisia pakanallisuuksia, jotka ovat saaneet pyhän statuksen. Vanhan testamentin materiaalikin oli jo ehtinyt n. 1000 vuoden ikään ja se oli jo raamatun kirjoittajille puhtaasti myyttistä perimätietoa. Miten perimätietoon voi luottaa, kun se kulkee sukupolvelta toiselle ja kansankunnalta toiselle? Pysyykö se samana, vai muuttuuko se? Tuleeko siihen mukaan aina uusia asioita? Vääristyykö tieto? Onko asioita muuteltu myös tarkoituksella? Onko tarinankertojat puhuneet aina täysin totta? Kun näitä faktoja pohtii, niin helposti tullaan siihen tulokseen, että raamattu on fiktiivinen teos, jonka ainoa tarkoitus on luoda kristinuskon illuusio.

Miten löydät Jumalan? Kun sinulle tarjotaan valmiiksi pureskeltu uskonnollinen paketti, niin onhan sen opit helppo omaksua. Varsinkin kun luvataan iankaikkinen elämä Jumalan tykönä. Miten siis Jumala tulee luoksesi? Kun synnyt, olet aito ateisti. Vähitellen iän karttuessa opit, että lähes koko maailma uskoo korkeampiin voimiin. Opit tietämään esim. kristinuskosta (koulussa) ja Jumalasta. Vähitellen uskonnolliset asiat voi alkaa vaikuttamaan sinuun syvemmin. Kun olet erilaisten uskonnollisten asioiden vaikutuksen alaisena... kirkko, palvontamenot, raamattu, risti jne... niin mahdollisesti Jumala "ruumiillistuu" niiden kautta mieleesi. Silloin sinulle tulee tunne, että Jumala on totta, ja raamattu totuus. Mutta silti, kyseessä on vain illuusio, joka persoonasta riippuen voi aiheuttaa myös hallusinaatioita. Jos nimittäin "näet" enkelin, niin uskoasi ei mikään voi enää horjuttaa.

Uskonto on siis jäänne ajalta, jolloin tiedon sijaan viljeltiin uskomuksia. Uskonto on myös oppijärjestelmä, jonka tarkoitus on mm. syöttää sinulle tarve uskoa korkeampaan voimaan. Uskonto on myös puhtaasti psykologinen asia, eli Jumala "ruumiillistuu" mieleesi erilaisten vaikuttimien kautta.

Jos tuolla jossain on korkeampi voima, niin veikkaan, että jumalallisten voimien sijaan niillä on teknologiaperusteinen voima.