http://urbanex.ninja/kohde/epilan-kylpyla/
Tampereen Epilän metsässä sijaitsevassa suppakuopassa on katseilta piilossa lähes aito roomalainen kylpylä. Kylpylän rakennuttajana ja omistajana toimi kauppapatruuna Sixtus Syrjänen (1876–1970), joka oli saanut idean kylpylästä matkustellessaan perheensä kanssa maailmalla. Syrjänen lienee kiinnostunut antiikin kulttuurista ja ajan arkkitehtuurista. Perimätieto kertoo, että kylpylässä vietettiin mm. toogajuhlia.
EPILÄN KYLPYLÄN SYNTYMINEN
Syrjänen oli Sahanterä Oy:n omistaja yhdessä Otto Thunebergin kanssa. Vuonna 1930 laman kolkutellessa ovea tehtaan tilauskanta pieneni merkittävästi. Syrjänen ei reiluna työnantajana halunnut passittaa hyviä työntekijöitä kortistoon, vaan keksi rakennuttaa perheelleen antiikin roomalaistyyppisen kylpylän. Epilän kylpylä rakennettiin Sixtuksen Rauhanlinna-nimisen talon viereen, jonne oli jääkauden jälkeen muodostunut suppakuoppa. Suppakuoppaan oli Porin ratatöiden seurauksena alkanut kertymään valumavesiä. Suppakuopan pohjalle syntyneeseen lampeen tehtiin saari ja sinne tukevarakenteinen takorautainen kaarisilta sekä jyrkät rinteet porrastettiin betonimuureilla, joiden pengerryksiin istutettiin mm. omenapuita, marjapensaita ja muita hyötykasveja.
Epilän kylpylärakennuksien puolipyöreän paviljongin rakennusmateriaaliksi valittiin moderni betoni, mutta myös kiveä käytettiin. Paviljonki sisälsi kylpyläkatoksen, huussin ja saunan. Saunahuone ja huussi ovat tallella, mutta kylpyläkatos on jo pahasti romahtanut. Syrjästen Rauhantila-asunto sijaitsi harjun itäpäässä, josta kuljettiin kylpylään kivisen sillan ja holviportin läpi.
Kylpylää ei koskaan saatu täysin valmiiksi, sillä talvisota keskeytti rakennustyöt. Saunarakennusta ei koskaan ehditty ottaa käyttöön, koska sotavuosien kovan pakkastalven jälkeinen kevätrouta rikkoi rakennelmat. Saunaa ei korjattu ja tänäkin päivänä saunarakennuksen kulmassa on koko huonekorkeuden korkuinen aukko.
1950-luvun jälkeen käyttö vähentyi eikä vaadittavia kunnostustöitä tehty. Kylpylä alkoi jäädä omilleen ja rapistua luonnon sanelemien ehtojen mukaan.
Tampereen Epilän metsässä sijaitsevassa suppakuopassa on katseilta piilossa lähes aito roomalainen kylpylä. Kylpylän rakennuttajana ja omistajana toimi kauppapatruuna Sixtus Syrjänen (1876–1970), joka oli saanut idean kylpylästä matkustellessaan perheensä kanssa maailmalla. Syrjänen lienee kiinnostunut antiikin kulttuurista ja ajan arkkitehtuurista. Perimätieto kertoo, että kylpylässä vietettiin mm. toogajuhlia.
EPILÄN KYLPYLÄN SYNTYMINEN
Syrjänen oli Sahanterä Oy:n omistaja yhdessä Otto Thunebergin kanssa. Vuonna 1930 laman kolkutellessa ovea tehtaan tilauskanta pieneni merkittävästi. Syrjänen ei reiluna työnantajana halunnut passittaa hyviä työntekijöitä kortistoon, vaan keksi rakennuttaa perheelleen antiikin roomalaistyyppisen kylpylän. Epilän kylpylä rakennettiin Sixtuksen Rauhanlinna-nimisen talon viereen, jonne oli jääkauden jälkeen muodostunut suppakuoppa. Suppakuoppaan oli Porin ratatöiden seurauksena alkanut kertymään valumavesiä. Suppakuopan pohjalle syntyneeseen lampeen tehtiin saari ja sinne tukevarakenteinen takorautainen kaarisilta sekä jyrkät rinteet porrastettiin betonimuureilla, joiden pengerryksiin istutettiin mm. omenapuita, marjapensaita ja muita hyötykasveja.
Epilän kylpylärakennuksien puolipyöreän paviljongin rakennusmateriaaliksi valittiin moderni betoni, mutta myös kiveä käytettiin. Paviljonki sisälsi kylpyläkatoksen, huussin ja saunan. Saunahuone ja huussi ovat tallella, mutta kylpyläkatos on jo pahasti romahtanut. Syrjästen Rauhantila-asunto sijaitsi harjun itäpäässä, josta kuljettiin kylpylään kivisen sillan ja holviportin läpi.
Kylpylää ei koskaan saatu täysin valmiiksi, sillä talvisota keskeytti rakennustyöt. Saunarakennusta ei koskaan ehditty ottaa käyttöön, koska sotavuosien kovan pakkastalven jälkeinen kevätrouta rikkoi rakennelmat. Saunaa ei korjattu ja tänäkin päivänä saunarakennuksen kulmassa on koko huonekorkeuden korkuinen aukko.
1950-luvun jälkeen käyttö vähentyi eikä vaadittavia kunnostustöitä tehty. Kylpylä alkoi jäädä omilleen ja rapistua luonnon sanelemien ehtojen mukaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tulee käytyä silloin tällöin tuolla ihmettelemässä rakennelmaa