Asentajat "tundralla" saavat lähetyslistan mukaan kaksi samanlaista teräsosaa, joista toinen on raaka-ainemerkinnältään S235 ja toinen S355. Ongelma on, ettei niitä ole merkitty.
Kuinka monta tapaa on erottaa aineet toisistaan? Asennuspaikalla on hyvin varustettu työpaja käsityökaluilla ja puhelinyhteys toimii ulkomaailmaan ohjeiden saamiseksi. Toimitetut osat on käytettävä asennuksessa oikeaan paikkaan. Osia voi kohtuullisessa määrin käyttää testaukseen.
Materiaalin erottaminen toisistaan
Mescaline
44
5751
Vastaukset
- helppoakuin
Kysyisin puhelimella asiaa.
- tnshy
Minulla on pakissani miinaharava, joka pystyy erottamaan metallit epämetalleista, diamagneettiset metallit ferromagneettisista ja ferromagneettisista selvittämään hiili- ja lisäainepitoisuuden. Lisäksi minulla on pakissani 92 eri alkuainenäytettä, kustakin viisi yleisintä isotooppia ja n. 200000 erilaista seosta, kukin kymmenellä eri tavalla lämpökäsiteltynä.
Lopputuloksena selviää, että näytteet ovat ihan samaa tavaraa, ja sen vuoksi koneistaja ei viitsinyt niitä merkitä, kun kerran kumpi tahansa kelpaa. - rektyroity_oikein
Jos muuta vaihtoehtoa ei ole niin sitten pitää vaihtaa ne asentajat toisiin asentajiin.
Eri teräslaatuja voi eottaa helposti kenttäolosuhteissakin.
Yksi tapa on rälläkän käyttö koska eri teräslaadut tuottaa erilaista "kipinöintiä".
Toinen tapa on käyttää magneettipalaa. Austeniittiset teräkset ovat epämagneettisia.
Toisaalta "teräskaupoissa" tietyt teräslaadut erotetaan selvillä maalausmerkinnöillä (esim. teräslevyt) Jos kyse on teräsvaluista niin niissä voi olla stanssattu (lyöty)jopa sulatusnumero erän tunnukset. Itse olen tätä työtä tehnyt valimossa eli tiettyihin kappaleisiin ja siitä irroitettavaa koepalaan (vetosauva-aihio) lyödään samat nimerosarjat.
Paineastiateräksillä esim. putkituotteissa on selvät värimerkinnät. Ja hitsauspuikko ja -lankapakkauksissa on mysö tarvittavat laatumerkinnät.
On toimitusvirhe jos kaikki laatutunnukset ovat kadoksissa tai niitä ei edes olla vaadittu! Rakennepiiristuksissakin on materiaalimerkinnät ja nämä on asentajan osattava lukea.
Kyllä tässä olisi jo paikka ja aihe vaihtaa aika moni henkilö. (mm. tilaaja, tavaranvastaanottaja ja asentaja). Teräskauppaa ja teräsasennuksia ei saa tehdä ILMAN laatumerkintöjen ymmärrystä. Työmaallakin pitää olla joku varastointitolkku toimitetulle tavaralle. (kaikkia ei siis samaan kasaan)
Rakenteita kootessakin pitää olla joku tolkku. Piirustuksistakin voi jo nähdä mikä kuuluu mihinkin. Kyllä ruosteisen teräksen ja ruostumattoman teräksen erottaa aika hyvin pelkillä silmilläkin.
Selvä palkkaus (rektyrointi) virhe os henkilöstö ei tunnista tavaroita. Erottakaa kiireesti se työhönottaja joka valitsee kelvotonta väkeä.- lodz
kipinätesti on tosiaan aika hyvä, toinen on sitten tuo koepalan ottaminen ko. levystä. Yleensä ongelmaksi muodostuu vain se, ettei koepalaa voi ottaa, koska levyä ei saa rikkoa.
Ilman merkintöjä oleva levy luultavasti lähetetään takaisin ja pyydetään korjaamaan puutteet. Aloituksessa luki, että osia voi kohtuullisessa määrin käyttää materiaalin testaukseen. Osiin ei ole annettu rajoitusta, joten ne voivat olla vaikka kaksi latan pätkää tai levyä ja niissä pieni työvara.
- miten kipinöinti eroaa S235 laadulla S355 laatuun verrattuna? Väitän, ettei sitä voi erottaa, mutta kertokaa jos olette eri mieltä.
- kerro, mitä teet tundran olosuhteissa koepalalla? Käytössäsihän on hyvin varustettu verstas käsityökaluilla. Kilauttaa puhelimella kaverille ja mitä hän neuvoo tekemään?
- Mietipä ajatusta lähettää osa takaisin valmistajalle. Mitä valmistaja tekee osalla, entä asentaja kuluvien viikkojen aikana "tundralla".
Ajatuksena tehtävässä on ammattitaitoisten asentajien määrittävän levyjen laadun ennen paikalleen asentamista. Mielellään jotenkin dokumentoituna, jotta toimittaja kotimaassa saa varmuuden asennuksen oikein suorittamisesta.
Kyse oli myös, kuinka monella tavalla tämän voi tehdä kenttäolosuhteissa?- lodz
Ei lähes mitenkään, kipinätestillä voidaan erottaa karkeasti eri seoksilla olevat teräkset toisistaan, mutta mutta.. poikkivetotesti on tuohon kyllä hyvä. Samalla voidaan todeta myös myötölujuus ja laskea niiden suhde.
- työnjohtajaX
lodz kirjoitti:
Ei lähes mitenkään, kipinätestillä voidaan erottaa karkeasti eri seoksilla olevat teräkset toisistaan, mutta mutta.. poikkivetotesti on tuohon kyllä hyvä. Samalla voidaan todeta myös myötölujuus ja laskea niiden suhde.
Tilattuja ja toimitettuja tavaroita ei useinkaan voida alkaa rikkomaan lujuustesteillä.
Ja aikamoiset vehkeet pitääkin olla jos järeitä rakennepalkkeja aletaan vetelemään poikki vain tunnistamisen vuoksi "poikkivetotestillä" työmaa olosuhteissa?
Ei ole todellkaan järkevää. S235 ja S355 teräkset ovat tunnetusti seostamattomia rakenneteräksiä, jotka ovat lähes identtiset keskenään, mutta lujuusominaisuuksissa on ero. Tästä syystä firman asentajien on löydettävä ratkaisu kahden osan sijoittamiseksi niille kuuluvaan paikkaan. Myöhästymissakko laukeaa pian päälle, joka kiirehtiköön vastausta. Katsotaan, käykö näin.
Suunnittelijat voivat avustaa puhelimella asentajia ratkaisemaan ongelman. Suunnittelijat voivat soittaa edelleen ja hankkia tarvittavan tiedon. Ratkaisun tähän tehtävään tuntevat useat suomalaiset, kunhan tulevat esiin. Pitäisi olla opiskelun tuloksena saavutettuja perusasioita, mutta myös työkokemus voi olla ratkaisu tähän tehtävään.
Vielä ei ole ainuttakaan kelvollista ohjetta asentajille työmaalle.
- missä_laatutavara
Kertoo selvän syyn miksi siellä tundralla onkin usein suuria öljyvuotoja. Porukat eivät tunne materiaaleja tai heille ei edes ole toimitettu kunnon materiaaleja mistä rakentaa jotakin.
Olisi jo aika vaihtaa kunnon työporukkoihin suunnittelijoista ja tavarantoimittajista alkaen. - yksesimerkki
Jos kappaletta saa taivutettua, S235 taipuu samalla voimalla enemmän kuin S335.
http://www.stalforbund.com/Eurokoder/EC3extract.pdfniin
mutta kun se kysyi, että miten monta tapaa on erottaa ne toisistaan.
Entäs muita. Työntekijöiden erottaminen ei mielestäni ole sellainen tapa.Taivuttaminen:
Voiko yksesimerkki kertoa, kuinka taivuttaminen tapahtuu? Peruslähtökohta on, että kaikkien terästen taipuma on sama samalla voimalla. Tämän määrittää taipumien kaavassa jakajana oleva, kaikille teräksille yhteinen kimmokertoimen arvo 21 000 kN/cm2.
Taipuman kaavat, eivät tästä johtuen kysy taivutettavan materiaalian laatua. Sen sijaan taivutusta voi jatkaa pitemmälle lujemmassa teräksessä, mutta kuinka määrität jännitystason aineessa? Entä dokumentointi?- mitä_tuli_tilattua
procentti kirjoitti:
niin
mutta kun se kysyi, että miten monta tapaa on erottaa ne toisistaan.
Entäs muita. Työntekijöiden erottaminen ei mielestäni ole sellainen tapa.Jos työntekijöitä ei voi erottaa niin sitten pitää järjestää parempi koulutus jossa KAIKKI osapuolet ymmärtävät tilaaja- ja toimitusvastuun.
Usein sanotaan "sitä saa mitä tilaa" ja tämä pitää sisällään ajatuksen myös siitä, että "sitä toimitetaan mitä tilataan".
Kyllä osapuolilla pitää olla yhteinen käsitys tilauksesta ja toimittamisesta. Ja tilaukset ja toimitukset ovat tehtävä niin hyvin, että tavara voidaan tunnistaa.
Tavarapeli ei voi olla arvausleikkiä.
Tilaajalla pitää olla käsitys siitä mitä tavaraa on tilaamassa. Ja tavarantoimittajalla pitää olla käsitys siitä tavarasta mitä toimittaa tilaajalle.
(Tilaus ja toimitus pitää olla yhteneviä)
- Tippainssi
Jos on ilman merkintöjä, niin tavara takaisin! Samoin jos on muuta kuin tilattu. Ei ole työmaan asia selvitellä, sattuisiko joku "sinne päin" - laatu nippanappa kuitenkin kelvata. Pätee myös Venäjän tundralla, jos on suomalainen työmaa. Siellä kyllä tarkistaisin vielä kerran laadun: yllä on mainittu muutamia pikakonsteja. Tuosta miinahavasta olen kuullut, mutta ei ole kokemusta: vaikuttaa hyvältä.
- tsaikka_maistuu
Tundran kaamoksessa ei materiaaleja erotella. Tavallinen teräksinen vesijohtoputkikin kelpaa öljyputkeksi.
Asentajilla on niin kova kiire tsaikalle (terästettyä teetä juomaan).
Eikä työmaalla näy ketään työnjohtajaakaan. Vihje I: Tarkastelu tehdään fysiikan alaisuudessa, ei kemiallisena analyysinä
- Tämän pitäisi olla selvää, sillä ollaanhan fysiikan tehtävien parissa.
Vihje II: Tunnette terästen fysikaaliset ominaisuudet. Mitä näistä voi tutkia helposti.
- Käykää kaikki teräksen ominaisuudet läpi ja sieltä se tulee.
Vihje III: Apuväline tarkastelemiseen ei paljon paina. Kymmenen grammaa voi olla jo liikaa, víisi grammaa ja allekin riittää tarkasteluun.
- Miinaharavaa eikä kemian laboratoriota tarvitse laittaa asentajille työkalupakkiin.- tsnhhh
Minulla on työkalupakissani aina mukana valikoima kuulaakereita 6200...6319 ja rälläkkä. Rälläkällä halkaisen laakerin ja poimin kuulan talteen. Poimin pakistani mikroskoopin, jolla totean sen, kuinka korkealle kuula pomppaa, kun sen pudottaa ja hukkaa tudralle. Mitenpäin muuten kuulaakeri halkaistaan?
- työmaan_valvoja
Mitä suotta kantelemaan suurta määrää laakerin kuulia? Onhan tälläinen teräspallolla kovuutta mittaava laitekin olemassa eli se on Brinell kovuusmittari.
Mutta ei tämäkään laite kuulu joka asentajan työkalupakkiin eikä sitä löydy edes jokaisesta konepajastakaan.
Aloittaja ei liene lainkaan selvillä metallien kaupasta? Kyllä tässä kaupan käynnissä sovitaan materiaalia koskevia kysymyksiä. Tilaajan on kyettävä ymmärtämään mitä tilaa ja toimittajan pitää ymmärtää mitä se tilaus sisältää.
Ja työmaa käsittelyssä pitää kyetä erottamaan logistisesti eri materiaalit toisistaan eli materiaalien jatkokäsittelyn varastointi etenevän työjärjestyksen mukaan. Työmaan järjestelyssä on jokin pahasti pielessä jos raaka-aineet sekoittuvat toisiinsa tai niitä ei kyetä edes erottamaan toisistaan.
Lyhyesti: eri materiaaleille omat väliaikaiset "pinonsa".
Siehän mies olet, kun kuljetat pakissa laakereita noin laajalla valikoimalla. Itse pidän laakerin 6200 kuulan koosta 3/16" eli noin 4,76 millisestä. Toisaalta näissä ympyröissä, jossa nyt keskustellaan 6206 on aika kiva ja sen 3/8" kuula 9,53 mm. Makuasiahan tämä tietysti on, riippuen siitä miten painaa, vai miten se termi kuuluu sanoa. 6319 laakerin kuula on melkoinen, joten luulen sen olevan turhan iso tungettavaksi sisään. Paikat siinä voi hajota, varsinkin jos on hento objekti.
Kuka kääntää selkokielelle, mitä kahdessa viimeisessä keskustelussa on kirjoitettu? Joku kertoo varmaan kuulan halkaisemisen, joka sallittakoon tässä yhteydessä. Itse ajattelin upottaa esimerkiksi kuulan 9.53 mm puolittain 9,5 mm poraukseen tangossa 40 mm.
Olihan täällä "asentaja", joka kykenee toimimaan. Kiitos vastauksesta ja vaihtoehdosta. Samalla pyydän anteeksi, jos (paino sanalla jos) kaupallisena toimijana olen sekoittanut käsitteitä toisista maailmoista lujuuteen:)Ratkaisuja voi esittää tämänkin jälkeen, sillä kaikkea ei ole vielä sanottu. Esimerkiksi millä, miten, mitä saatiin ja miksi ei tehdä jotakin edellä mainituista asioista. Tiedeosastolla oltaessa tästä voidaan jatkaa vaikka kappaleen mitoittamiseksi tykyttävälle kuormitukselle tärylätkään. Ei vain nimellisille jännityksille, vaan "asentajamme" ilmoittamien tietojen perusteella tarkemmaksi mitoitukseksi. Meillehän on jäänyt ko. materiaalia tehtaan varastoon.
Tätähän me kaupalliset myyjätkin joudumme tekemään erinäisten asioiden yhteydessä. Tekniikan ihmisille, tämä sen sijaan ei liene suuri ponnistus? Joskin, ensin aloituskysymys viedään loppuun kaikkien kanssa yhdessä.- Ammattimies_erottaa
S235 ja S355 eroavat toisistaan aika paljon vaikka seoksina ovatkin lähes identtisiä. Osaava metallimies erottaa ne helposti, kappaleista riippuen esim. taivutustestillä tai kopauttamalla pistepuikolla (taivutuslujuudessa ja kovuudessa on selvä ero). Potkikaa insinööriplantut ja muut teoreetikkopellet pois sähläämästä ja antakaa osat ammattimiehelle niin tulevat oikeisiin paikkoihin.
Tehtävässä haettiin eri vaihtoehtoja, joita ei tuntunut niinkään löytyvän. Ymmärrän viestisi ja uskon olevasi toinen "asentajista" joka on kertonut oleellisen rivien välissä. Olen tiettävästi aikaisemmissa viesteissä ollut ammattimiesten rinnalla, kun tarvitaan osaavaa toimintaa. Meitä "pellejä" tarvitaan joskus dokumentoimaan tapahtumia, jopa laventamaan todellisuuskäsitystä vastapuolen odotuksiin.
Tarvitsi vain kertoa, kuinka sen käytännössä tekee ja saako sen dokumentoitua jotenkin. Ikävät laatujärjestelmät kyselevät näitä ja saattaa se yrityksen johtokin olla kiinnostunut niistä kriittisessä tilanteessa. Tieteeksikin ovat tämän palstan nimittäneet, niin jotakin konkreettista on hyvä esittää.
- airfoiljokaeikirj
leikkaan siivun kummastakain materiaalista ja lyön mutkalle , vaikeammin taipuva on 355. leikkaus tapahtuu kulmahiomakoneella. Ei ole vaikeaa. vaikeampaa tänne kirjoittaa kun kursori ei meinaa ilmestyä näkyviin :(
Edellinen on uskottava menettely aineeseen aiheutetun pysyvän muodonmuutoksen vuoksi, joka vaatii enemmän voimaa lujemmassa materiaalissa. Voiko joku kokeilla tätä pajan puolella? Leikkaa leikkurilla levynpala kumpaakin ainetta ja lyö vaikkapa pajavasaralla puristimen välissä levy mutkalle. Sama toistaen kummallekin levylle.
Minulla ei ole tähän kokeeseen mahdollisuutta, mutta moni tekee sen vaikka ruokatunnilla. Tiedosta voi olla hyötyä jossakin tilanteessa, toisaalta tehty koe osoittaa väitteen oikeaksi tai vääräksi. Näin tämä tulee dokumentoiduksi ja on tieto, joka asentajille voitiin välittää puhelimella asennuspaikalle.
Tällä hetkellä kolme asentajaa on selvittänyt materiaalin ongelman. Silti, edelleen puuttuu tieteeseen perustuva ratkaisu selkokielelle selostettuna. HEB-palkin taivuttaminen ei vasaroimalla kuitenkaan onnistu, joten tarkasteluá voí jatkaa muuhunkin kuin levyosaan. Tehtävänanto ei rajoittanut kappaletta muuten, kuin ne olivat identtiset keskenään, mutta materiaali poikkesi toisistaan.Minulla on tylsää, joten:
Otetaan eroteltavat raudat, asetetaan ne päällekäin ja laitetaan niiden väliin laakerinkuula.
Lyödään päällimmäistä rautaa vasaralla.
Tutkitaan iskusta aiheutuneet kolot ja se jonka pinnassa on pienempi jälki, on myötörajaltaan parempaa ainetta.
(ja tämä on vanha konsti)- No-ei-toki
Kovuus ja lujuus ovat eri asioita.
No-ei-toki kirjoitti:
Kovuus ja lujuus ovat eri asioita.
Niin ovat, mutta myötörajan ylittäminen aiheuttaa kuopan ja noilla aineilla on toisistaan poikkeava myötöraja.
- No-ei-toki
Kuopan suuruus riippuu pinnan kovuudesta, ei myötörajasta.
Menetelmää käytetään juuri kovuuden mittaukseen.
vrt pintakarkaisu / muokkauslujittuma ym. No-ei-toki kirjoitti:
Kuopan suuruus riippuu pinnan kovuudesta, ei myötörajasta.
Menetelmää käytetään juuri kovuuden mittaukseen.
vrt pintakarkaisu / muokkauslujittuma ym.Siis väität, että noilla kappaleilla on täsmälleen sama kovuus?
Mielenkiintoinen näkemys.
Miten perustelet sen?buddy-love kirjoitti:
Siis väität, että noilla kappaleilla on täsmälleen sama kovuus?
Mielenkiintoinen näkemys.
Miten perustelet sen?Ja kaipaisin vielä kommentin siitä, miten kuoppa saadaan aikaan myötörajaa ylittämättä, tai siitä riippumatta.
- No-ei-toki
buddy-love kirjoitti:
Siis väität, että noilla kappaleilla on täsmälleen sama kovuus?
Mielenkiintoinen näkemys.
Miten perustelet sen?No mutta enhän toki sitä ole väittänyt.
Pinnan kovuus voi riippua monista tekijöistä samoilla seoksillakin, esimerkkinä vaikka valssauslämpötila/ muodonmuutos.
Myötörajan ylitys tapahtuu aina kovuutta mitatessa kun mittaus perustuu jäljen arviointiin, mutta myötöraja ei tosiaankaan ole siitä arvioitavissa.
Voit tutustua vaikka wikistä menetelmiin, ainakin Vickers,Brinell, Rockwel jne. No-ei-toki kirjoitti:
No mutta enhän toki sitä ole väittänyt.
Pinnan kovuus voi riippua monista tekijöistä samoilla seoksillakin, esimerkkinä vaikka valssauslämpötila/ muodonmuutos.
Myötörajan ylitys tapahtuu aina kovuutta mitatessa kun mittaus perustuu jäljen arviointiin, mutta myötöraja ei tosiaankaan ole siitä arvioitavissa.
Voit tutustua vaikka wikistä menetelmiin, ainakin Vickers,Brinell, Rockwel jne.Eli nyt kun tiedetään, että noiden kahden mitattavan kappaleen metalleilla on erilainen myötöraja, niin se voidaan todeta muodostuneista kuopista.
Pinnan kovuudellahan noissa kahdessa identtisessä kappaleessa ei sinänsä ole merkitystä, sillä nehän ovat käyneet läpi samat valmistusprosessit ja siten pintaan kohdistuvat muutoksetkin ovat identtiset ja vain materiaaliero vaikuttaa.
Hyvä Buddy-love, siinä vastaus tuli tiivistettynä. Varsinaiseen testiin menee aikaa muutama sekunti ja välineetkään eivät paljon maksa.
Kovuus ja lujuus ovat suoraan verrannollisia toisiinsa. Kuulan jättämä jälki on suoraan lujuuteen ja kovuuteen liittyvä. Teräksen kovuus vaihtee eri valmistuserien ja valmistajien kesken, joka on tunnettu tieto. Myös teräksen murtolujuus ja myötöraja muuttuvat silloin kovuuden seurauksena.
S235 teräksen Brinell kovuus vaihtelee HB 100 ...125, jolloin vaikkapa arvoa 112 voi pitää keskiarvona.
S355 teräksen Brinell kovuus taulukoiden mukaan on luokkaa HB 171
355 / 235 = 1,51 vastaavasti 171 / 112 = 1,52
No-ei-toki:
"Myötörajan ylitys tapahtuu aina kovuutta mitatessa kun mittaus perustuu jäljen arviointiin, mutta myötöraja ei tosiaankaan ole siitä arvioitavissa."
Kirjoitin aiemmin, jota et ilmeisesti huomannut vihjeenä:
Tiedeosastolla oltaessa tästä voidaan jatkaa, vaikka kappaleen mitoittamiseksi tykyttävälle kuormitukselle tärylätkään. Ei vain nimellisille jännityksille, vaan "asentajamme" ilmoittamien tietojen perusteella tarkemmaksi mitoitukseksi. Meillehän on jäänyt ko. materiaalia tehtaan varastoon.
Tähän tehtävään edellinen ei kuulu, joka voidaan käydä jossakin muussa yhteydessä tarkemmin. Jäljen tekeminen tehdään silloin valvotuissa olosuhteissa annetuilla ohjeilla, ei vasaralla kopauttamalla.
Vieläkin on olemassa mahdollisuuksia ja tapoja erottaa kaksi materiaalia toisistaan, mutta nopein tapa tehdä se, on yllä olevassa vastauksessa.- varsinaista-osaamista
" Kovuus ja lujuus ovat suoraan verrannollisia toisiinsa "
Ilmeisesti raaka-aineoppi on kovin vieras aihe tuon tapaisten yleistysten esittäjälle.
Tuolta pohjalta on turha jatkaa mitään keskustelua. varsinaista-osaamista kirjoitti:
" Kovuus ja lujuus ovat suoraan verrannollisia toisiinsa "
Ilmeisesti raaka-aineoppi on kovin vieras aihe tuon tapaisten yleistysten esittäjälle.
Tuolta pohjalta on turha jatkaa mitään keskustelua.Vastauksesi informaatiosisältö on olematon ja siksi sen lukemisesta ei ole hyötyä.
"Tuolta pohjalta on turha jatkaa mitään keskustelua."
Lainauksen sisältö on yleinen tapa pyrkiä vaikuttamaan asiaatuntevalta, mutta sen toimivuus vastaa ns. natsikorttia.
Huomaan, ette ole suunnittelun kanssa tekemisissä. Kenties ette vain osaa hahmottaa edellä laittamaani laskentaa tai ette hallitse kovuuden käsitettä. Kannattaa ottaa vielä kirja käteen ja tutustua kovuusarvoihin murtolujuuteen liittyen.
S235 teräksen Brinell kovuus vaihtelee HB 100 ...125, jolloin arvoa 112 voi pitää keskiarvona. Tässä huomioidaan valmistuserien poikkeama / valmistajan laatu. Olette varmaan pitäneet kädessänne vaikka Venäjältä saatuja ainestodistuksia ja joistakin länsimaista. Oliko niissä hajontaa?
S355 teräksen Brinell kovuus taulukoiden mukaan on luokkaa HB 171.
Myötörajojen suhde:
S355 / S235 = 1,51
Kovuuksien suhde: (oliko vaikeaa?)
HB 171 / HB 112 = 1,52
Tehtävän terästen myötörajojen välinen suhde on 1,51. Vastaavasti materiaalin kovuuksien suhde on myös 1,52. Nyt puhutaan näistä kahdesta seostamattomasta teräslaadusta, jotka liittyvät tähän tehtävään.
Eikö vain voi kysyä, jos ei ymmärrä jotakin?- piteles-hevostas
Jotenkin on tietenkin ymmärrettävää että on aiheellista esittää varmana tietona itselle ja omalle teorialle sopivia arvoja väitteidensä tueksi.
Onneksi faktaakin on haettavissa ja oheisessa kuvassa kopio valmistajan esitteestä jossa S235 ja S355 laatujen keskimääräinen kovuusero on alle 10%.
Sellaista tarkkasilmää tai suunnittelijaneroa ei taida olla, joka kuopasta katsomalla voi todeta kumpi laatu on kyseessä, varsinkin kun lukemat voi olla jopa päinvastoin.
http://aijaa.com/H7M10p - Kysymys_siis_elää_yhä
Kuulalaakerikuoppa-menetelmä ei tainnut sitten onnistuakaan, huolimatta näiden wannabeinsinöörien sinnikkäistä selostuksista ja mielikuvista.
Se luotettava tapa erottaa seokset, näyttää edelleen puuttuvan.
Toinen keino:
Ripustetaan kappaleet vapaasti roikkumaan ja lyödään niitä pienellä vasaralla.
Paremmasta aineesta valmistettu soi kirkkaammalla äänellä.
(mutta testaajan pitää tietysti olla kykenevä kuulemaan eroja.... 20 vuotta pajalla ilman kuulosuojaimia estänee arvioinnin)- Voitko-tarkentaa
Ääni syntyy ilmeisesti kappaleen värähtelystä ?
Äänen korkeus kai värähtelytaajuudesta ja sävy sekoittuvista värähtelyn monikerroista ?
Kuinka erilaisella lujuudella on vaikutus värähtelytaajuuteen, kimmokerroinhan on sama ja kappaleet oletetaan identtisiksi.
Sisäiset jännitykset esimerkiksi karkaisun jälkeen muuttavat kyllä sävyä koska vaimennus vähenee mutta siitä tässä tuskin on kyse, nämä kai oletetaan olevan samassa tilassa.
Mikä saa kyseiset seokset "soimaan" eri tavalla ?
Toivottavasti piteles-hevosta nimimerkillä ei ole vastuuta minkään mitoittamisesta, sillä sen verran heikolla pohjalla tieto on tällä hetkellä. Tai voit tietysti olla suuressa insinöörtoimistossa töissä tiippainssipohjalla. Tehän nykyään kehutte, ettette ole lukeneet kuin pakollisen lujuudesta. Luepa seuraava kaikella hyvällä kirjoitettuna.
Tehtävän annossa ja myöhemmin on moneen kertaan esitetty teräkset S235 ja S355 laadut, jotka ovat yleisimmät konepajoissa käytetyt rakenneteräslaadut.
Varmaan viimeiset 70 vuotta terästen merkintä on ollut DIN:in mukaan St 37-2 ja St 37-3. Tänä päivänä merkinnät ovat S235 ja S355. Tunnukset kuvaavat terästen myötörajaa ja murtolujuudet ovat vastaavasti 460 - 510 N/mm2 ja 510 - 680 N/mm2.
Nimimerkki ottaa ymmärtämättömyyttään vertailuksi hienoraekäsitellyt rakenneteräkset, vaikka luultavasti monikaan meistä ei ole näitä laatuja koskaan nähnyt. Merkintä K perässä tekee tämän.
Murtolujuudet näissä ovat 470 - 840 N/mm2 ja 650 - 950 N/mm2.
Tämän hän menee tekemään, vaikka olen jo kaksi kertaa esittänyt laskelmana materiaalien myörajojen välisen suhteen (1,51) ja niiden kovuuksien välisen suhteen (1,52).
Minä olen aina luullut kuulan jäljen ja siitä tehtävien päätelmien olevan opetettu todellisuus, mutta näin ei todellakaan taida olla. Voitte kysyä, niin kerron jos olette kiinnostuneet, mutta otetaan siitä toinen keissi.- piteles-hevostas
--
Enpä olisi uskonut !
Jopa oli säälittävää selittelyä tyyliin muut ei tiedä mitään..
Seokset on selvästi merkitty useilla normeilla taulukkoon, jonka tarkoitus oli oli osoittaa että murto- tai myötölujuudella ei ole merkitystä kovuuteen siten kuin olet yrittänyt, muka auktoriteettiasi hyväksi käyttäen, virheellisesti selittää.
Toisaalta ihmettelen toistuvasti esiin tuomaasi "suunnittelijaa", myös yhteyksissä, kuten tässä, täysin asiaan kuulumattomasti, joka tapa tuo mieleen lähinnä huonon itsetunnon jota yrität paikata esiintymällä ylivertaisen taitavana suunnittelijana.
Ei todella osaavan ihmisen tarvitse turvautua itsensä korostamiseen, tietämys näkyy kyllä tekstistä tai sen sisällöstä. Ensinnäkään en ole suunnittelija, vaan kaupallinen toimija. Toiseksi olen kirjoittanut, ettei kenelläkään ole oikeutta sekoittaa toisten ajatuksia, jonka teit tuomalla väärät materiaalit vertailtavaksi. Kolmanneksi kirjoitat toistamiseen asian vierestä, tämän viemättä avausta eteenpäin. Neljänneksi kovuus aineessa määritetään painamalla kuulaa tarkasteltavaa materiaalia vasten tai kovemmissa aineissa tähän tarvitaan timantti.
Muutama ammattimies tämän tuntui tietävän, sinulle lukeneelle asia tulee ilmeisesti ns. puun takaa. Materiaaliin syntyvästä jäljestä voi osaava laskea pitkälle menevät johtopäätökset, kuten kovuuden, murtolujuuden, myötörajan ja johtaa tästä vaikka samalla periaatteella eri kuormitustapauksiksi. Halutessasi sinäkin osaat tehdä tämän, jos osaat toimia oikein. Ota hieman nöyryyttä ja vaikka hymyile lipsahduksellesi, sillä sattuuhan näitä. Tämä tulee tapahtumaan itsellenikin, mutta ei vielä tässä avauksessa.
Nimimerkillä; Saattaa olla, että olen oikaissut muutamaa laskelmaa tässä maailmassa. Nyt ei yleistetä materiaaleja, sillä ne ovat tarkasti määrätty tässä aloituksessa.- Anonyymi
Mescaline kirjoitti:
Ensinnäkään en ole suunnittelija, vaan kaupallinen toimija. Toiseksi olen kirjoittanut, ettei kenelläkään ole oikeutta sekoittaa toisten ajatuksia, jonka teit tuomalla väärät materiaalit vertailtavaksi. Kolmanneksi kirjoitat toistamiseen asian vierestä, tämän viemättä avausta eteenpäin. Neljänneksi kovuus aineessa määritetään painamalla kuulaa tarkasteltavaa materiaalia vasten tai kovemmissa aineissa tähän tarvitaan timantti.
Muutama ammattimies tämän tuntui tietävän, sinulle lukeneelle asia tulee ilmeisesti ns. puun takaa. Materiaaliin syntyvästä jäljestä voi osaava laskea pitkälle menevät johtopäätökset, kuten kovuuden, murtolujuuden, myötörajan ja johtaa tästä vaikka samalla periaatteella eri kuormitustapauksiksi. Halutessasi sinäkin osaat tehdä tämän, jos osaat toimia oikein. Ota hieman nöyryyttä ja vaikka hymyile lipsahduksellesi, sillä sattuuhan näitä. Tämä tulee tapahtumaan itsellenikin, mutta ei vielä tässä avauksessa.
Nimimerkillä; Saattaa olla, että olen oikaissut muutamaa laskelmaa tässä maailmassa. Nyt ei yleistetä materiaaleja, sillä ne ovat tarkasti määrätty tässä aloituksessa.Olipa pitkä keskustelu.....itse paiskaisin kipaleet vastakkain. Särmiin syntyviä vekkejä vilkaisemalla tunnistaisin materiaalit.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 856304
Nikkalassa vauhdilla nokka kohti taivasta
Mitähän Darwin sanoisi näistä 4 suomalaisesta, jotka kävivät Haparandan puolella näyttämässä, kuinka Suomi auto kulkee t303783törniöläiset kaaharit haaparannassa
isäpapan autolla kaahatta 270 km/h metsään https://www.lapinkansa.fi/nsd-kaksi-suomalaista-kuoli-kolarissa-haaparannall/283150Sitä saa mitä tilaa Perussuomalaiset!
https://yle.fi/a/74-20160212 SDP:n kannatus se vain nousee ja Keskusta on kolmantena. Kokoomus saanut pienen osan persu3691706- 331398
- 271330
Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän
Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi46949Anteeksi kulta
En oo jaksanut pahemmin kirjoitella, kun oo ollut tosi väsynyt. Mut ikävä on mieletön ja haluisin kuiskata korvaasi, hyv11946Perttu Sirviö laukoo täydestä tuutista - Farmi Suomi -kisaajista kovaa tekstiä "Pari mätää munaa..."
Ohhoh, Farmilla tunteet alkaa käydä kuumana, kun julkkiksia tippuu jaksosta toiseen! Varo sisältöpaljastuksia: https:11880- 42859