Kesäkuun 21 pnä

Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: »Syö vapaasti kaikista paratiisin puista, mutta hyvän ja pahan tiedon puusta älä syö, sillä jona päivänä sinä siitä syöt, on sinun kuolemalla kuoltava.» 1 Moos. 2: 16-17.

Tässä on erittäin ajateltava ja opittava se seikka, että Jumala yhdisti liittonsa niin vähäiseen ja vähäpätöiseen tekoon. Tästä voit kerta kaikkiaan oppia, kuinka suuri ja pyhä Jumala tuomitsee! Kun hän tahtoi asettaa ihmisen suurimpaan ja merkityksellisimpään kokeeseen, valitsi hän maailman vähäpätöisimmän toimen. Koe, joka ulottaisi seurauksensa yli koko maailman, käsky, jonka rikkominen toisi mukanaan kaikenlaisen kuoleman, ruumiillisen, hengellisen ja iankaikkisen yhdistettiin niin vähäpätöiseen tekoon kuin on hedelmän syöminen puusta paratiisin puu- ja hedelmärikkaudessa.

Todella on Herra tällä ensimmäisellä käskyllään antanut ihmissuvulle kantamattomiksi ajoiksi opetuksen, että hänen silmänsä katsovat sydäntä, kuuliaisuutta, ei teon suuruutta.

Todella hän on antanut meille vakavan opetuksen, että hän tahtoo olla kaikkivaltias Herra luoduilleen, joka vaatii kuuliaisuutta, täydellistä kuuliaisuutta, kun hän jotakin käskee. Jos hän esim. sanoi Aadamille: Et saa tappaa vaimoasi, tai: Älä kiduta eläimiä, olisi järki kohta oivaltanut sen syyt, hyväksynyt ja kannattanut hänen käskyänsä ja vain kiellon järkevyyden takia ojentautunut sitä noudattamaan. Täten itse kuuliaisuus - tarkoittaa puhdasta kuuliaisuutta Herran käskyille - ei olisi koskaan tullut koetukselle. Silloin ihminen heti olisi kiintynyt tekojen arvoon ja kokonaan jättänyt huomiotta, mitä Jumala oikeastaan tahtoi, kuuliaisuuden.

Mutta nyt Jumala valitsi mitä vähäpätöisimmän teon, jotta järjelle ei löytyisi mitään syytä, johtoa tai tukea, vaan että käsky vaatisi suoranaista kuuliaisuutta. Nyt järki sanoisi: Voiko Jumala tuomita meitä kuolemaan niin vähäisestä teosta? Koko paratiisi on täynnä puita ja hedelmiä, ja me olemme ainoat, jotka niistä saamme nauttia. Kenelle tätä suloista puuta säästetään? Tässä ei siis järki löytänyt mitään selitystä, tässä vaadittiin vain tottelemista - ja tätä juuri Herra alusta alkaen tahtoi meille opettaa.
Jatkoa...
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor6-21.html
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Rosenius kirjoitti:

Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: »Syö vapaasti kaikista paratiisin puista, mutta hyvän ja pahan tiedon puusta älä syö, sillä jona päivänä sinä siitä syöt, on sinun kuolemalla kuoltava.» 1 Moos. 2: 16-17.

Tässä on erittäin ajateltava ja opittava se seikka, että Jumala yhdisti liittonsa niin vähäiseen ja vähäpätöiseen tekoon. Tästä voit kerta kaikkiaan oppia, kuinka suuri ja pyhä Jumala tuomitsee! Kun hän tahtoi asettaa ihmisen suurimpaan ja merkityksellisimpään kokeeseen, valitsi hän maailman vähäpätöisimmän toimen. Koe, joka ulottaisi seurauksensa yli koko maailman, käsky, jonka rikkominen toisi mukanaan kaikenlaisen kuoleman, ruumiillisen, hengellisen ja iankaikkisen yhdistettiin niin vähäpätöiseen tekoon kuin on hedelmän syöminen puusta paratiisin puu- ja hedelmärikkaudessa.

Todella on Herra tällä ensimmäisellä käskyllään antanut ihmissuvulle kantamattomiksi ajoiksi opetuksen, että hänen silmänsä katsovat sydäntä, kuuliaisuutta, ei teon suuruutta.

Todella hän on antanut meille vakavan opetuksen, että hän tahtoo olla kaikkivaltias Herra luoduilleen, joka vaatii kuuliaisuutta, täydellistä kuuliaisuutta, kun hän jotakin käskee. Jos hän esim. sanoi Aadamille: Et saa tappaa vaimoasi, tai: Älä kiduta eläimiä, olisi järki kohta oivaltanut sen syyt, hyväksynyt ja kannattanut hänen käskyänsä ja vain kiellon järkevyyden takia ojentautunut sitä noudattamaan. Täten itse kuuliaisuus - tarkoittaa puhdasta kuuliaisuutta Herran käskyille - ei olisi koskaan tullut koetukselle. Silloin ihminen heti olisi kiintynyt tekojen arvoon ja kokonaan jättänyt huomiotta, mitä Jumala oikeastaan tahtoi, kuuliaisuuden.

Mutta nyt Jumala valitsi mitä vähäpätöisimmän teon, jotta järjelle ei löytyisi mitään syytä, johtoa tai tukea, vaan että käsky vaatisi suoranaista kuuliaisuutta. Nyt järki sanoisi: Voiko Jumala tuomita meitä kuolemaan niin vähäisestä teosta? Koko paratiisi on täynnä puita ja hedelmiä, ja me olemme ainoat, jotka niistä saamme nauttia. Kenelle tätä suloista puuta säästetään? Tässä ei siis järki löytänyt mitään selitystä, tässä vaadittiin vain tottelemista - ja tätä juuri Herra alusta alkaen tahtoi meille opettaa.
Jatkoa...
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor6-21.html

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu