Mitä tehdä elämällä kun ei saa töitä?

Miksi et saa töitä? Puuttuuko ehkä ammattikoulutus? Sen voi hankkia työvoimapoliittisena koulutuksena. Entä puuttuuko työkokemus? Sen hankkimisen voi aloittaa esim. työharjoittelulla tai -kokeilulla. Jos ongelma on asenteessa, sitä voi muuttaa.
Olet luultavasti sitä mieltä, että syynä on se, ettei työpaikkoja ole. Ei ehkä olekaan juuri sellaista kuin toivoisit, mutta älä anna periksi. Aktiivinen ja positiivinen henkilö kyllä työllistyy ennen pitkää.

Ei puutu mitään koulutusta eikä työkokemusta. Luuletko että en ole koskaan kouluja käynyt? Koulutus ei takaa että pääsisi edes työharjoitteluun. Ei kuule pääse edes ruohoa leikkaamaan koska siihenkin vaaditaan joku helvetin ajokortti.

Minulla oli mukava juhannus, en ryyppää enkä tupakoi. Juhannus meni ulkoillen ja treenatessa. Pian täytän 57-v ja olen jo hyväksynyt sen, etten ehkä enää työllistykään. No, jos jossain vaiheessa saisi edes palkkatuetun 6 kk työn olisin siitäkin ikionnellinen :) Olen hyväksynyt realiteetit: vajaa 2 v nyt työttömänä.

Ei tuolla aloittajalla mitään rahaa ole. Juo kaikki elättirahat sitä mukaa kun yhteiskunta niitä sille syytää.

Kaikki tuet noille loisille on heti lopetettava.

Suomen talous ei tällaista menoa kestä.

Ahkerien kansalaisten tulevaisuus ennenkaikkea turvattava.

Hallitus hoi, toimikaa.

Taidat olla joku entinen kuninkaallinen kun elämäsi on tuollainen ongelma. Paljonko menetit?
Köyhänä syntynyt on tottunut olemaan köyhä.

Vuonna 2012 yli kaksi kolmasosaa suurista ikäluokista oli jo jäänyt eläkkeelle, eikä työvoimapulaa syntynyt. Osasyinä ennusteen kaatumiseen oli, että suuret ikäluokat pysyivätkin työelämässä ennakoitua kauemmin ja samalla maahanmuutto Suomeen kasvoi yllättävän paljon. Maahanmuutto toi Suomeen 2000-luvulla 250 000 ulkomaalaistaustaista kilpailemaan työpaikoista. Samaan aikaan uusia työpaikkoja ei syntynyt talouden heikentyessä vuodesta 2008 alkaen. (Wikipedia) ,,,,,,,,,Eli Suomessa olisi armoton työvoimapula jos ne 250 000 ulkomaalaista potkittaisiin Suomesta pois.

Kohta alkaa kreikkalaisia tulemaan tänne työnhakuun ja vakituisia potkitaan pois kun krekkalainen tekee halvalla. Te työläiset tulette sossun jonoon tukia hakemaan

Palkkatuettu työ on sama kuin työkokeilu, rahaa ei jää yhtään enempää palkkatuella kuin muuten. Ellet sitten muuta telttaan asumaan niin säästät heti vuokrarahoista 400-500. työkokeiluun ei pääse jos olet ollut jo pari kertaa

Aloita asian ajattelu joskus joltain muulta kantilta. Ei niin kuin kaikki yleensä; "mistä saisi jotakin työtä?" vaan niin kuin jotkut harvat ovat ymmärtäneet; "mitä minä kaikista eniten maailmassa haluaisin tehdä?".

Kun keksit sen, lähdet vaikka kuinka pienin askelin sitä asiaa kohti selvittäen mitä ja miten pitää tehdä ja edetä, jotta voit toimittaa sitä, miksi sinä olet tullut tänne maan päälle toteuttamaan sisäistä intohimoasi ja tarvettasi. Sillä lailla sinusta tulee onnellinen, tyytyväinen ja rikas ihminen - enkä tarkoita rahaa.

Kyllä töitä aina tekevälle riittää, AP on vaan päättänyt laiskotella. Ei näin.

Nykyaikana ei riitäkään se, että on vain yksi ammatti. Työssäolevienkin pitää kouluttautua koko ajan lisää ja lisää, jotta ammattitaito pysyy yllä.

Jos jäisin työttömäksi, alkaisin todennäköisesti jakamaan lehtiä öisin. Olen nähnyt useamman ilmoituksen aika ajoin, että etsitään aamulehden jakajia. Sillä tavalla työllistyisin nopeasti. Nyt on myös hyvä aika alkaa etsiä mustikoita, joten kävisin myös metsästä etsimässä marjoja ja sieniä myytäväksi ja omaan käyttöön.

Olen myös harkinnut, että alkaisin leipoa ja kokeilisin myydä niitä vaikkapa kirpputorin pieneen kahvilaan tai sitten niin, että miten onnistuisi leivonnaisten myynti torilla omalla pöydällä. Varmaan vaatii lupia, mutta työttömänä/osittain työttömänä olisi aikaa selvitellä.

Samaan aikaan voisin hakea myös niitä omaa koulutusta vastaavaa työtä. Omalla alallani vakituisia työpaikkoja on lähes mahdotonta saada minun ikäisenä, mutta määräaikaisuuksiin tai vuokratyöpaikkoihin sentään voisi olla mahdollisuus.

Viimeisenä vaihtoehtona olisi puhelinmyynti. Jos ei mikään muu auttaisi, niin perustaisin vaikka oman läähätyskanavan, sillä eiköhän niitäkin hölmöjä löydy, jotka ovat siitä valmiit maksamaan. Tämä siis olisi se viimeinen vaihtoehto, ettei tarvitse työttömäksi jäädä kokonaan.

Olikohan se Eeva-lehdessä, jossa oli juttu pitkäaikaistyöttömästä kolmekymppisestä helsinkiläisnaisesta, jolla oli kolme koulutusta, muttei työtä. Hänkin totesi, ettei joku duuni kelvannut, kun siitä saisi vain 100-200 euroa kuukaudessa enemmän kuin työttömänä olemisesta. En edelleenkään tajua, että onko tosiaan satanenkin niin älyttömän vähän rahaa, ettei 1200 euroa vuodessa lisää rahaa kelpaa? Varsinkin kun palkalla on tapana nousta työkokemuksen karttuessa. Hänkin oli ihan asiallisen näköinen normaalipainoinen nainen eli työllistymisen esteenä ei ole edes ulkonäkö.

Ryyppää ja nauti kesästä, sossu maksaa.

Viisaat neuvot loppuvat kun kellot lyö ja huomaat olevasi syrjäytetty. tyypillistä omahyväistä oikeassaolemista ja halveksintaa. Tervetuloa tällekin puolelle vaikka kuukaudeksi, niin katsotaanm kummalla pää laskee!

Käy juttelemassa työkkärillä uusista säännöistä! Työelämvalmennuksella saa ainan ruokarahat! Kansalaisopiston kursseila voi opetella uusia taitoja, oilla voi saada ientä lisätuloa. Saaneeko nuilla hankkia 70 euroa kuussa?.

Kuntosali, lenkkeily, kirjasto jms pitää elämän kunnossa!

Siis sinulla ei ole töitä? Oletko kenties joku jääkarhunkaataja Hyvinkäältä? No, vitsi, vitsi, mutta jotain on kyllä pielessä, jos ei töitä tekevälle löydy.
Oletko jotenkin sidottu tiettyyn paikkaan? Vai puuttuuko koulutusta?
Ei ne työt tule sinulle sinne kotiin (vaikka joillekin tuleekin), aktiivinen pitää olla ja etsiä pitää. Lisäksi monella alalla on mahdollista ryhtyä yrittäjäksi, esim. jopa juuri tuo ruohonleikkaaminen onnistuu hyvin yrittäjänä. Talvella voi tehdä lumitöitä yrittäjänä, jo pelkällä lumikolalla tekee kummasti tiliä sellaisilla pihoilla, joissa ei voi koneilla tehdä kaikkea lumen siivoamista mm. rautatieasemilla. Kukkia voi kastella yrittäjänä, monet yritykset ostavat kukkien hoidon palveluna toimitiloihinsa ja kaupungit tekee sopimuksia julkistentilojensa kukkien hoidoista. Yrittäjän mahdollisuudet ovat käytännössä rajattomat ja kaikkeen yrittämiseen ei tarvita edes kovin paljon pääomia. Osuuskunnan kautta on myös mahdollista työllistää itsensä ilman suurta byrokratiaa (lankomieheni tekee maalausurakoita osuuskunnan kautta).

Hieno kysymys. Oivaltavaa on myös ihmisten herääminen omaan ahneuteensa. Nyt ei saa luovuttaa kun aika on.

Siitähän se elämä vasta alkaa kun jää työttömäksi. kaikki on mahdolista, ja jaksaa ja viitsii tehdä vaikka mitä. On vapa menemään minne haluaa ja koska haluaa ja olla kuin kauan haluaa.
Itse jäin työttömäksi ja olen iloinen siitä. Mitä nyt pieniä pätkiä ollut töissä jotta työkkäri katsoo että on kiva ihminen.
Mutta ei ne kiusaaa mua paljon yhtään, aika rauhassa olen saanut olla työttömänä.
Olen hoitanut kaikki lapset kotona, olen remontoinut ja sisutanut taloamme, nähnyt tuttuja ja matkustellut. Tuota kaikkea en olisi voinut tehdä jos olisin ollut työssä.

Monesti lukee kun ihmiset on vaan tissä ja lapsia näkee illalla ja aamulla vaan, on surullista. Minä olin äiti joka oli lasten kanssa aina, nyt oen lastenlasten kanssa.
En ikinä vaihtaisi työttömyyttäni vaikituiseen työtön. Pilipali kursseja käyn siksi ettei ne vie osaa työttömyysrahoita. Onneksi ne kestää mas 5 päviää ja on semmosia lehtein lukujuttuja juttelua ja nukkumista, ja aina voi luistaa kesekn pois jos haluaa. Kun menee vaik kampaajalle vaikkei meekkään, niin ei sitä kukaan tarkista.
Mun parasta aikaa on nyt työttömänä. Mitään en vaihtaisi.

Töitä olen minäkin hakenut ja hakemuksia lähettänyt ,mutta noi SAATANAN yrityksillä on niin kova ikärasismi ,että yli 50-vuotiaat eivät pääse töihin

Miten niin ei ole töitä??? IL:n toimittaja esiintyi työttömänä ja kouluttamattomana – sai silti useita kutsuja työhaastatteluun.
Soittokierros peiteroolissa yrityksiin paljastaa, että töitä olisi runsaasti tarjolla. Kaikki työt eivät kuitenkaan näytä kelpaavan nuorille.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f39e779d-4aad-4b6f-ae20-fe78fea564d2

Kyse on asenteesta. Toimittaja oli puhelimessa reipas, aktiivinen nuori, jolla myös sosiaalinen kanssakäyminen sujuu. Eli yksinkertaisesti puhelimessa puhuminen, mikä on nykyään kaikissa ikäryhmissä aika harvinaista. Sosiaaliset taidot surkastuvat kun kaikki asiat hoituvat verkossa. Ahdistunut, katkeroitunut omaan koppiinsa käpertynyt syrjäytynyt ei ole työmarkkinoilla kovin kuumaa kamaa. Vaikka olisi tohtorin tutkinto tai vaikka mitä. _Työttömyyttä ennustava_ asenne ja olemus haisee jo kauas noista mielipiteistä "ei kannata mennä töihin kun tienaa melkein yhtä hyvin tekemättä mitään". Siinä se vika. Ratkaisuksi se, että löytyy työ, jossa tienaa paremmin kuin työttömänä? Tai se, että työttömänä tienaisi entistä huonommin. Josko se motivoisi töihin?
"Ei koulutusta vastaavaa työtä". Kannattaisiko hankkia koulutus jolla saa työtä? Etenkin nuoren ihmisen on turha jäädä murehtimaan sitä, vaan alkaa etsiä vaihtoehto B-tä.

Eikä koulutus ole edes välttämätöntä. Terve järki ja kyky oppia auttaa pitkälle.
Oikealla asenteella saa töitä koulutuksesta tai sen puutteesta riippumatta.
Se asenne vaan ikävä kyllä puuttuu suurimmalta osalta niistä jotka rutisevat työttömyydestään tai rahapulasta.
Esim yksi sukulaiseni on kehitysvammainen ja päässyt jotenkuten peruskoulun läpi kaikilla aputoimenpiteillä. Mutta ei ole ollut hetkeäkään työttömänä.

Jotkut tuovat esiin sairaudet, joiden takia ei voi työllistyä.
Paljoa ei ole vaihtoehtoja, kun ei kuitenkaan eläkkeellekään pääse.
Osa niistäkin on elintavoista johtuvia ja pahenevat syrjäytyneen elämäntavan seurauksena. Niitä siis se "ei kannata kotoa lähteä mihinkään kun ei elintaso siitä nouse" mentaliteetti pahentaa.
Kuinka monta aktiivisesti lenkillä (ei maksa mitään) tai kuntosalilla (maksaa jotain) tai vaikka uimassa (joissain kunnissa ilmaista työttömille) käyvää ja muuten itsestään huolehtivaa pitkäaikaistyötöntä tunnette? Kuinka monta lähinnä asunnossaan tv:n tai kännykän edessä viihtyvää pitkäaikaistyötöntä tunnette?
Tiedän tunteen, koska sairastuisin itsekin jos joutuisin vaan olemaan neljän seinän sisällä. Enkä jaksaisi edes hakea töitä silloin.
Jaksamista kaikille!

Kyllä minäkin menisin töihin vaikka on selkä p.a.ska_na. Mutta kun pistivät eläkkeelle, pakottivat. Miten siinä sitten menet.

Just luki lehdessä että tarvitaan pakolaisia ja niitä koulutetaan raksalle. Ei kelpaa suomalainen työtön mies raksalle 8 vuotta olen hakenut aina raksatöihin mutta en kelpaa.

Saman kohtalon jaan kanssasi. Ihmettelen miksi olen edes hengissä ja rukoilen joka ilta et kuolisin yön aikana.

Melkoisen ikävää tuo työläisen elämä jos ryyppääminen on se viikon kohokohta.

Minä olen ajatellut hypätä 6. kerroksen parvekkeelta alas.

Ole työtön,niin minäkin olen, enkä edes havittele töihin. Miksi mennä kun ei huvita. Lasken mitä saat kelalta ja mitä tukia, elät kuule hyvin niillä. Meille tulee tukirhaa lähes 2500 e kk ja eletään tosi hyvin. On ihanaa kun saa olla kotona. Siihen tottuu.

Olipa kuinka vaikea tilanne hyvänsä, mihin tahansa ammattiin ei pidä rahan takia ryhtyä. Itsekunnioitusta pitää olla vaikka työllistyminen vaikeaa olisikin. Yleensä kun menee töihin vain töiden takia huomaa olevansakin muutaman vuoden päästä hyvin onneton ja vihainen itselleen.

Tunnen itsenikin todella heikossa jamassa olevaksi parhaillaan. Minulla olisi töitä - kotikaupunkini ja seutuni ulkopuolella. Olin aikanaan reissutyössä määräaikainen työsuhde kerrallaan toistakymmentä vuotta ajatuksena työllistyä kotikaupunkiin. Kyllästyin reissutyöläisen rooliin, muutin takaisin kotiseudulle ja toivoin parasta. No koulutusta vastaavaa työtä ei ole löytynyt edelleenkään kotikaupungista ja nyt olen perintötaloni kanssa täällä naimisissa. Keksi siinä sitten pikkukaupungista järkevä työ, jolla arki pyörisi. Montaa työpaikkaa ei täällä ole kerrallaan tarjolla ja jos on niin tyyliin betonielementtityöntekijä/lähihoitaja-osastoa ne ovat. Autonkuljetushommat kiinnostaisi kunhan yöksi pääsisi kotiin lepäämään ja ehtisi jotain järkevää harrastellakin. No eihän se 12-tuntisilla työvuoroilla oikein onnistu, jos nukkuu 8-tuntiset yöunet ja hoitaa siinä sivussa kodin työt, joita omakotitalossa riittää.

Nyt olis oppisopimuksella mahdollisuus aloittaa ihan uusi työ uudella alalla, mutta kovasti masentaa tuokin vaihtoehto. Alalla on kehnohko palkka ja työ on sellaista, että epäilen josko sitä kukaan eläkeikään asti pystyy tekemään. Turhauttaa ja masentaa. Eikä yksinäisyys tee asioista yhtään helpompia.

Lottovoittajan elämää olen harkinnut ja luulenpa, että päädyn siihen vaihtoehtoon, että vain iso rahatukku voi pelastaa minut aikaiselta kuolemalta.

Jos juhliminen kiinnostaa ja ystäviäkin on, et ole oikeasti syrjäytynyt. Olet vain rahaton ja toimeton. Jos rahattomuutesi estää juopottelusi, pitäisi sinun kiittää itseäsi sekä köyhyydestä että tahdonvoimasta. Tosijuopoilla rahat riittävät aina viinaan.

Samoin, ei edes rahaa ruokaan

Suomessa on n. 160000 avointa työpaikkaa tarjolla, luulisi niistä löytyvän tälläkin palstalla jokaiselle työttömyydestä valittavalle työpaikka. Tarjolla on niin monenlaista työtä, että taatusti niistä löytyy sopiva näille muutamalle ruikuttajalle.
Olen itse ollut työelämässä kohta 50 vuotta tavalla taikka toisella, nyt tosin eläkkeellä, mutta jatkan työelämässä vielä, koska töitä riittää niin pitkään, kun jaksan tehdä. Luultavasti jatkan vielä 5 vuotta, sitten alan himmailemaan ja jätän työt nuoremmille, kun täytän 70 vuotta. Ehdoton takaraja minulla on 75 vuotta töiden kanssa, sitten saa minun puolestani jäädä.

Ja mitä tuohon juhannuksen juhlimiseen tulee, niin korvien välissä on köyhyys, jos ei siihen rahat riitä. Kyllä normaali ihminen varautuu tälläisiin tilanteisiin ja ei se juhannuksen juhliminen niin kalliiksi tule, siihen riittää kaikista köyhimmänkin toimeentuloakin saavan rahat.

elää tuilla kuten sadattuhannet persut tekee.

Miksi kaikkien pitäisi töitä edes ehdä haluamattaan , jo kymmeniä vuosia sitten nähtiin suunta että automaatio syrjäyttää osan ihmisten töistä , tulonjako tässä yhtälössä mättää eli suomeksi AHNEUS .

Eikä mitään tukia tule jatkossa, joten voit liittyä yhtä hyvin vaikka Wagneriin tai Pohjois-Korean agentiksi.

Kyllä ei ole elämän hallinta sinulla kunnossa. Jopa toimeentulotuesta pystyy säästämään hieman juhannuksen ruokiin ja juomiin, koska toimeentulotuessa on muutenkin määritelty ravintoon 9€/päivä, siitä kyllä riittää vaikka kuinka juhannuksen ruokiin, jos hieman tekee ruokaa itse ja ei ylettömiä tuhlaa rahojaan herkkuihin.

Töitä kyllä tekeville löytyy AINA, joten rahaa voi ihan ansaita. Katso avoimet työpaikat ja pian löydät itsesi töistä!

Olisiko aikaa hankkia ammatti missä tarvitaan työhaluisia ? Ongelmahan on sinun .

Kaljan juominen kannattaa koska jos työttömät ei juo kaljaa niin monet tuhannet jää työttömäksi heti koska kaljaa ei kannata valmistaa jos sitä ei juoda. Työttömät juo ainakin 300000 tölkkiä kaljaa joka viikko ja sillä on iso työtä tekevä vaikutus.

Suuri kysymys onkin, mitä teet elämälläsi, jos jäät työttömäksi vuosikausiksi. Itse älysin aloittaa säännöllisen liikunnan eri muodoissa. Sen myötä tulee jonkin verran muitakin aktiviteettejä.

Joko olet kouluttattunut sopivaan ammattiin ja päässyt töihin, kun aikaa on jo
kulunut ainakin 9 vuotta. Elämäsi on varmaan vahvasti raiteillaan.

Minäkin, työtön olin alussa suurissa ongelmissa, mutta sitkeällä säästämisellä sain työttömyyskorvauksista ja asuntotuesta säästettyä lentolipun hinnan Vietnamiin ja nyt olen jo päässyt nauttimaan elämästä. Asuntoni Suomessa on vuokrattu epävirallisesti Virolaisille rakennusmiehille ja veljeni hoitaa juoksevat asiat, kuten työkkäriin ilmoittautumiset ym. velvoitteet. Hän myös siirtää suomen tililtäni varoja ulkomaan tilille jotta voin kustantaa elämiseni täällä. Tulen oikein mainiosti toimeen ja elintasoni on korkeampi kuin Suomessa. Ainoa pelkoni on vakava sairastuminen täällä, mutta tuurilla ne laivatkin seilaa.

Kaulakiikku.

Olet kuitenkin päätynyt syyttämään ja mustamaalaamaan työttömiä. Kirjoituksiasi on täällä runsaasti. Olet jo kuollut henkisesti, lopulta kuolet oikeasti.

Aloituksen kysymys on silti oleellinen. Työttömänä olisi hyvä keksiä uusia harrastuksia ja liikkua mahdollisimman paljon. Tehdä kaikkea uutta, mihin on varaa. Syrjäytymisessä on mahdollisuus vapauteen ja riippumattomuuteen, jos entinen elämä ei ole tyydyttänyt.