Tuntemattomat sankarit 1

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014120118882975_uu.shtml

Talvi- ja jatkosota ruumiillistuvat ennen kaikkea ylipäällikkö C.G. Mannerheimiin ja kenraali Aksel Airoon.

Iltalehti listasi Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti Jukka Kulomaan avulla jatkosodan taistelujen 10 sankaria eri aselajeista ja sotilashierarkian kaikilta tasoilta:

Artikkeli on julkaistu alun perin Iltalehden Jatkosota-lehdessä.

1. Harmaa eminenssi Nihtilä

Päämajan operaatiopäällikkö, everstiluutnantti Valo Nihtilä oli jatkosodan tuntematon vaikuttaja. Viipurin valtauksesta hänet palkittiin Mannerheim-ristin sijasta pelkällä kädenpuristuksella. Työssään hän laskelmoi vihollisen tulevia hyökkäyssuuntia ja omia puolustusasemia. Hän kierteli myös paljon etulinjoilla ja tarkkaili puolustuslaitteiden kuntoa. Monet legendan mainetta nauttivan kenraali A.F. Airon C.G. Mannerheimille esittämät ratkaisut olivat peräisin Nihtilältä.

2. Tunnollinen Martola

Kannaksen suurhyökkäyksessä 9. kesäkuuta 1944 venäläiset valtasivat muutaman tukikohdan, jotka kenraalimajuri Armas Martolan johtama 2. divisioona otti takaisin raskain tappioin. Tunnollinen Martola seisoi miestensä keskellä peltoaukealla kesken kiivaiden taistelujen. Siiranmäen ja Äyräpään taisteluissa 2. divisioona tuhosi yhteensä 62 tankkia. Heinäkuussa 1944 hän siirtyi divisioonan komentajasta armeijakunnan komentajaksi.

3. Hakkapeliitta Pajari


Kenraalimajuri Aaro Pajaria on kutsuttu viimeiseksi hakkapeliitaksi. Kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari Pajari oli hyökkäyskenraali ja hänen esikuvansa oli Napoleon. Hän nautti myös miestensä kunnioitusta. ''Pajari perkele!'' häntä kuvailtiin usein ihailevasti. Divisioonan komentajana Pajarin legendaarisia urotekoja oli Suursaaren valtaus takaisin Suomelle maaliskuussa1942.

4. Puujalkaritari Laakso

Jääkärieverstiluutnantti ja Mannerheim-ristin ritari Viljo Laakso sai lisänimen ''puujalkaritari'', kun menetti toisen jalkansa astuessaan polkumiinaan 3.8.1941 Lustjärvellä. Laakso hyökkäsi joukkojensa kärjessä, tuhosi panssarivaunuja ja vaikutti henkilökohtaisesti monen taistelun lopputulokseen. Luja komentaja kutsuttiin esikuntatehtävistä takaisin rintamalle kesäkuun 1944 kriittisessä vaiheessa.

5. Jämäkkä Raassina

Legendaarisen Adolf Ehrnroothin Tyrjän Rykmentin eli JR7:n toista pataljoonaa komensi kapteeni Aimo Raassina. Siiranmäen taistelussa 15.6.1944 venäläiset aloittivat ennennäkemättömän rajun tulivalmistelun, mutta joutuivat pakokauhun valtaan, kun Raassinan pataljoona teki raivoisan vastahyökkäyksen juosten rynnäkkövauhtia ja hurjaa huutaen toiselle puolustuslinjalle saakka. Alle 6 tunnissa pääpuolustuslinja oli taas Suomen hallussa.

6. Sissipäällikkö Törni


Sissikomppanian päällikkö, kapteeni Lauri Törni tunnettiin innokkaana partiomiehenä. Maaliskuisena yönä 1944 venäläiset hyökkäsivät pataljoonan vahvuisella osastolla Seesjärven etelärannalle ja piirittivät suomalaisten tukikohtaa. Paikalle hälytetty Osasto Törni selvitti tilanteen. Noin 300 hengen vihollisosastosta kaatui 82 miestä ja 32 joutui vangiksi. Sotasaaliiksi tuli 58 konepistoolia, 5 liekinheitintä, 2 pikakivääriä ja 115 paria suksia.

7. Peloton vänrikki Varstala

Joukkueenjohtajatason sankareita oli juuri ennen Neuvostoliiton suurhyökkäystä kesäkuussa 1944 kaatunut Matti Varstala, Mannerheim-ristin ritari numero 26. Yksi ritariksi nimittämisen perusteista oli: ''13.9.1941 vänrikki Varstala johti vahvistettua komppaniaa vallaten samana aamuna menetetyn Valkeasaaren aseman takaisin ajaen tällöin hyökkäyksen suorittaneen vihollisen vahvan osaston (600 miestä) pakosalle aiheuttaen tälle huomattavia tappioita."

8. Rivimiesritari Ilomäki

Aliupseereiden ja rivimiesten aatelia oli Mannerheim-ristin ritariudella jatkosodan jälkeen ansioistaan palkittu korpraali Tauno Ilomäki. Hän oli ainoa sotilas, joka sai kaikki 5 panssarintuhoojan merkkiä yli 15 panssarivaunun tai rynnäkkötykin tuhoamisesta. Ilomäen kokonaissaldo oli 21 panssariajoneuvoa, joista 17 yhdessä taistelussa.

9. Hävittäjä-ässä Juutilainen


Kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari Ilmari Juutilainen oli koko toisen maailmansodan aikana Suomen ilmavoimien menestyksekkäin taistelulentäjä. Hän saavutti sotien aikana kaikkiaan 94 ilmavoittoa. Tarinoiden mukaan Juutilaisen koneeseen ei koko sodan aikana ilmataistelussa osunut yhtäkään vihollishävittäjän luotia. Sotilasarvoltaan hän oli lentomestari eli korkea-arvoinen aliupseeri.

10. Torpedopäällikkö Pirhonen

Moottoritorpedovenelaivueen päällikkö, kapteeniluutnantti Jouko Pirhonen nimitettiin kesäkuussa 1943 Mannerheim-ristin ritariksi. Nimityksen perusteluissa mainitaan hänen johtaneen 63 vihollisen toiminta-alueille tai tukikohtiin suoritettua laivastotehtävää ilman omia tappioita. 18. marraskuuta 1942 suomalaiset tunkeutuivat Pirhosen johdolla 3 moottoritorpedoveneellä Lavansaaren satamaan, jossa upotettiin torpedoilla 1 700 tonnin neuvostoliittolainen tykkivene.

heh--hih--hih..
Pystylle ja Ope Oulusta pohtimista? Mitä tuohon nyt sanos.
Nouseeko Ope Oulusta taas kuuseen...heh..heh..
Ja pysty on vänrikki nappulana.

Syyllistyit rikokseen. Laitat omiin nimiisi muualta kopioimasi. Tuosta tekijänoikeusrikkomuksesta voisit saada melkoisen rapsun, jos oikea kirjoittaja sinut oikeuteen veisi.

Etkö tosiaankaan ymmärrä, että jos jonkun muun tekemää esittää, täytyy kertoa, mistä se on, ja jos mahdollista, laittaa siihen linkki. Kyllä sinä omatekoinen res. majuri olet vertaasi vailla oleva tolvana täälläkin.

Nyt kun taas olet hämärän rajamailla ja astunut armeijarooliin, niin voisit samalla laittaa palstalle sen yk-tarkkailuraportin.

Ja Suurin kaikista: Sakari, tämä kaikkien taistelijoiden äiti ja isoisä