Tietenkään mikään ei ole toista parempi, mutta tämä on kyllä meille jokaiselle lukemisen ja muistamisen arvoinen luku:
Meille jotka tällä profetoimis palstalla olemme, tulisi muistaa varsinkin jakeet 8 ja 9.
1. Korinttolaiskirje 13
1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
2 Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
3 Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
4 Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
6 ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
7 kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
8 Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
9 Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.
10 Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.
11 Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
12 Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
13 Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.
Meille jotka tällä profetoimis palstalla olemme, tulisi muistaa varsinkin jakeet 8 ja 9.
1. Korinttolaiskirje 13
1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
2 Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
3 Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
4 Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
6 ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
7 kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
8 Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
9 Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.
10 Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.
11 Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
12 Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
13 Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.
Vastaukset 5
Vanhimmat
tuli mielenkiintoinen saarna radiojumalanpalveluksessa, ja siinä sanottiin mielestäni osuvasti, että Jeesus näytti meille esikuvan uhrautuvasta rakkaudesta!
Olen täysin varma Herrassa, että saatana koettaa noillakin Kortinnolaiskirjeen rakkauden sanoilla
lepsutella ihmiset kaikkihyväksyvään ja kaikkisuvaitsevaiseen hyvänihmisenkerhoon, ettei kenellekään saisi sanoa nuhdetta, parannuksen kehotusta, ei saisi arvostella jne. ja lisäksi
rakkauden tuntemisen kasvu pysähtyy...Luepa paavalin kirjeet tätä asiaa etsien rukoillen: Paavali pitää jatkuvasti seurakuntalaisten puolesta esirukousta, että he yhä syvemmin pääsisisvät tuntemaan ahdistusten ja kärsimysten ja koettelemusten kautta Jeesuksen kärsimysten ja esikuvan osallisuutta, eli kasvamaan juuri Herran esikuvan mukaisesti....se on kuin salaisuus, joka
ei aukenekaan jos odotellaan vain helppoa morsiusseurakunnan ylösottoa...luin juuri Isosta Raamatun tietosanakirjasta, että Herran vihan ilmestymisen päivä on sama kuin tuomion ilmestymisen päivä eli kun Raamattu, Jumalan rakkaudesta meitä syntisiä kohtaan lupaa pelastaa meidä tulevasta vihasta, se tarkoittaa juuri samaa asiaa. Monen rakkaus kylmenee kun vainot alkavat, koska he eivät tiedä tuota salaisuutta:
palvelevan, uhrautuvan ja kärsivän rakkauden kasvua...Herramme kärsimysten osallisuudesta tulemista...Etsi käsiisi jostain marttyyrien historia ja lue esim. Pietarin viimeiset vaiheet.
Hän pakeni vankilasta, mutta nähtyään Jeesuksen ja kysyttyään Quo vadis Domine eli Minne kuljet Herrani! Jeesus perimätiedon mukaan vastasi: Roomaan uudelleen ristiinnaulittavaksi! Silloin
Pietari ymmärsi, ettei tule paeta ja etsiä helppoa osaa ja palasi ja antautui roomalaisille.
Pietari vietiin ristiinnaulittavaksi, mutta hänen omasta toivomuksestaan hänet naulittiin ristille pää alaspäin.
Oletko Joku( Se alkuperäinen) valmis kohtaamaan
öppun ajan kärsimykset! Joka vahvana kestää loppuun asti, se pelastuu!
Tiedä ettei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, Jeesuksessa Kristuksessa!
Kol. 3:16
Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne.
Pieni rukous.
Kiitos Jeesus Raimosta ja kaikista jotka ovat sinun omia, siunaa myös minua vajavaista ja anna ymmärrystä ja viisautta ja voimaa kilvoitella sinussa ja ota meidät kaikki Taivaaseen, tulet sitten ennen vaivanaikaa tai sen aikana. Kiitos ja ylistys ja kunnia Jumalalle ja Jeesukselle, AAMEN!
...
Jumalan rakkaus joka saamme tuntea!
Jos tuntee tunteila Hänet niin vaikea sitt enä, on päästä pois Hänestä, tai exyä!
Siunaan sua täst aloitteesta rakas Joku(Se alkuperäinen)
Ainakin se on luku joka on jäänyt eniten teorian asteelle ja on unohdetuin arkielämässä. Myönnän syyllistyväni itsekkin siihen päivittäin. Illalla huomaa kuinka vajavainen sitä on taas tänään ollut.
Armoa on se vaan, kun täällä olla saan, Jumalan lapsi ja perillinen.