Okkeeij
29.6.2015 02:50
Uusi
Minun vanhempani olivat alkoholisteja, voidaan puhua ihan rapajuopoista, koska joivat joka ikinen päivä itsensä kaatokänniin.
Meillä päin kävi teetupabussi kertomassa Jeesuksesta. Kävin bussissa mielenkiinnosta, koska kaveritkin kävivät. Aistin heti, että nämä uskovaiset puhuvatkin aivan eri tavalla kuin mitä rippikoulussa opetettiin. Olin aivan hämmästyksissäni, kun huomasin, että Raamattu opettaakin uskonasioista aivan eri tavalla kuin silloinen rippipappini. Ymmärsin, ettei lapsikaste pelastakaan, vaan uudestisyntyminen. Olin aivan ymmälläni, ja koin voimakasta Jumalan puhuttelua. Kävin muutaman kerran bussissa ja sen jälkeen yhdessä hengellisessä tilaisuudessa. Kävelin kymmenen kilometrin matkan Tampereen keskustasta Hervantaan, jossa tilaisuus oli yhdellä koululla. Minulla olisi ollut bussirahakin, mutta tunsin Jumalan läsnäolon niin voimakkaana, että kävelin mieluummin. Oli aivan kuin Hän olisi ollut metrin päässä edessäni hiema yläviistoon ja kutsui ja veti minua puoleensa. Tuon kävelymatkan aikana puhuin Hänelle sydämestäni, että Hän pelastaisi minut, jos on oikeasti olemassa, Hän (tai Hänen lähettiläänsä) oli siinä edessäni lähes käsinkosketeltavissa. Pyysin voimaa ja rohkeutta astua esiin, kun kysytään, haluaisinko tehdä uskonratkaisun. Minulta oltiin kysytty monta kertaa, olisinko halukas tekemään uskon ratkaisun, mutta olin aina kieltäytynyt. Kun kokous alkoi, puhuja (Matti Takala) hihkui lavalla, kuinka ihanaa on olla uskossa Jeesukseen. Tunsin Jumalan vahvan läsnäolon ja tajusin, että tämä olisi minun tilaisuuteni, joka ei ehkä toistuisi. Kun alttarikutsu tuli, olin jo tehnyt päätöksen, että minä olisin rohkea. Ymmärsin, ettei rohkeutta ole mennä muiden ihmisten mukana, vaan vaikka sitten vastavirtaan, jos kuulee Jumalan kutsun. Kävelin eteen ja puolestani rukoiltiin. Tuolloin synnyin uudesti ylhäältä. Siitä päivästä alkaen taivaassa asui Isäni, joka auttoi ja ohjasi eteenpäin. Sain uuden identiteetin Kristuksessa Jeesuksessa.
Tuosta päivästä (1987) on kulunut 28 vuotta. Tuo päivä muutti koko elämäni suunnan. En vaihtaisi päivääkään elämästäni Jeesuksen kanssa, Hän elää. Isä opastaa ja neuvoo elämän asioissa, arkisissakin. En ymmärrä, kuinka ihmiset voivat pärjätä ilman Jumalaa. Ihminen on tarkoitettu elämään Jumalan yhteydessä.
29.6.2015 02:50
Uusi
Minun vanhempani olivat alkoholisteja, voidaan puhua ihan rapajuopoista, koska joivat joka ikinen päivä itsensä kaatokänniin.
Meillä päin kävi teetupabussi kertomassa Jeesuksesta. Kävin bussissa mielenkiinnosta, koska kaveritkin kävivät. Aistin heti, että nämä uskovaiset puhuvatkin aivan eri tavalla kuin mitä rippikoulussa opetettiin. Olin aivan hämmästyksissäni, kun huomasin, että Raamattu opettaakin uskonasioista aivan eri tavalla kuin silloinen rippipappini. Ymmärsin, ettei lapsikaste pelastakaan, vaan uudestisyntyminen. Olin aivan ymmälläni, ja koin voimakasta Jumalan puhuttelua. Kävin muutaman kerran bussissa ja sen jälkeen yhdessä hengellisessä tilaisuudessa. Kävelin kymmenen kilometrin matkan Tampereen keskustasta Hervantaan, jossa tilaisuus oli yhdellä koululla. Minulla olisi ollut bussirahakin, mutta tunsin Jumalan läsnäolon niin voimakkaana, että kävelin mieluummin. Oli aivan kuin Hän olisi ollut metrin päässä edessäni hiema yläviistoon ja kutsui ja veti minua puoleensa. Tuon kävelymatkan aikana puhuin Hänelle sydämestäni, että Hän pelastaisi minut, jos on oikeasti olemassa, Hän (tai Hänen lähettiläänsä) oli siinä edessäni lähes käsinkosketeltavissa. Pyysin voimaa ja rohkeutta astua esiin, kun kysytään, haluaisinko tehdä uskonratkaisun. Minulta oltiin kysytty monta kertaa, olisinko halukas tekemään uskon ratkaisun, mutta olin aina kieltäytynyt. Kun kokous alkoi, puhuja (Matti Takala) hihkui lavalla, kuinka ihanaa on olla uskossa Jeesukseen. Tunsin Jumalan vahvan läsnäolon ja tajusin, että tämä olisi minun tilaisuuteni, joka ei ehkä toistuisi. Kun alttarikutsu tuli, olin jo tehnyt päätöksen, että minä olisin rohkea. Ymmärsin, ettei rohkeutta ole mennä muiden ihmisten mukana, vaan vaikka sitten vastavirtaan, jos kuulee Jumalan kutsun. Kävelin eteen ja puolestani rukoiltiin. Tuolloin synnyin uudesti ylhäältä. Siitä päivästä alkaen taivaassa asui Isäni, joka auttoi ja ohjasi eteenpäin. Sain uuden identiteetin Kristuksessa Jeesuksessa.
Tuosta päivästä (1987) on kulunut 28 vuotta. Tuo päivä muutti koko elämäni suunnan. En vaihtaisi päivääkään elämästäni Jeesuksen kanssa, Hän elää. Isä opastaa ja neuvoo elämän asioissa, arkisissakin. En ymmärrä, kuinka ihmiset voivat pärjätä ilman Jumalaa. Ihminen on tarkoitettu elämään Jumalan yhteydessä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kiitos todistuksestasi, siskonen.
Jumala kutsuu jokaisen valitun, nostaa, kantaa ja pelastaa - ja vie perille !
Siskonen, olet vitun säälittävä jumalharhainen luuseriakka!!! :-):-):-)
Kiitos Herralle tästä todistuksesta! Lissää tällaisia tälle pastalle.
Isäni ja äitini olivat kiihkouskovaisia ja pakottivat minutkin mukaansa lauantaisin johonkin typerään sapattikouluun. En haluaisi kenelekkään samanlaisia hulluja uskovia vanhempia kuin minulla oli, jotka riistivät nuoruuttani oman typerän uskontokuntansa nimessä. Hyi miten etovaa!
Vanhempani ovat onneksi kuolleet ja hyvä niin. Olen saanut eheytyä heidän kiihkouskonnollisista harhoista, joita he yrittivät minulle syöttää lapsena väkisin lukemalla aamuisin ja iltaisin mm. Ellen Whiten sairaita kirjoituksia.
Tästä syystä en koskaan halua olla missään tekemisissä minkään uskonnollisen lahkon kanssa ja tännekin kirjoitan vain siksi, että haluan varoittaa nuoria hulluista uskovista vanhemmista ja heidän lahkonsa opettamista typeristä tavoista.
Ymmärrän sinua kun on tuollaista kokenut.
Voisitko kertoa olivatko vanhempasi up-laisia?
Eivät olleet mitään up-laisia. Olivat ihan riviadventisteja adventtikirkossa Turussa, Betelkirkossa. Hirveitä otuksia vanhempani. Jälkeenpäin oksettaa.
Riitelivät kotona usien pienistäkin asioista, mutta sitten sapattikoulussa piti näyttää pyhää naamaa ja olla malliperhe. Aivan kamalaa kaksinaamaisuutta. Yök.
Voinen lisätä vielä sen, että uskonto on myös eräänlainen huume, jolla monet haluavat sekoittaa päänsä. Uskovaiset ovat sellaisia ihmisiä, jotka pakenevat todellisuutta jonkun lahkon nimissä ja ovat riippuvaisia mm. lahkonsa jumalanpalveluksista ja pastoreidensa mielipiteistä. Uskovaiset ovat vain pelkureita ja pelkäävät esim. kokaiinin sivuvaikutuksia ja sen vuoksi eivät uskalla aloittaa oikeiden huunmaavien aineiden käyttöä. Heille uskonto on siis huumeiden korvike kuten esim. viljakahvi oikean kahvin korvikkeena. Uskovaiset ovat korvikkeiden sekakäyttäjiä ja ovat riippuvaisia niistä.
Toisin sanoen vanhemmillasi oli suuria vaikeuksia elämässään, ja opettivat sinutkin samanlaiseksi - ratkomaan asioita väärällä tavalla - niinkö? Nyt et kuitenkaan ole asioiden vanki - vaan voit vapautua kaikista negatiivisista tunteistasi jos ymmärrät syyt eri asioihin. Ymmärrys vapauttaa ..
Tuskaisuudesta:
Nyt on usein naisilla hormonitason vaihtelut niin suuria että se vaikuttaa ei vain heidän vaan myös lähiympäristöön tavalla joka ei ole hyväksi kenellekään .. Tämä on kuitenkin eräänlainen "normaali vaikeus" monien elämässä jota eivät edes kaikki naiset halua nähdä, puhumattakaan miehistä jotka eivät tajua asiasta paljon mitään.
Haluan painottaa sitä, että kyseessä ei ole sairaus tai älykkyysosamäärä .. vaan aívan normaali elämän vaikeus . joka meidän - niin naisten kuin miestenkin - tulisi ymmärtää paremmin .
Olen sitä mieltä että monille on ymmärryksen puute tässä asiassa osasyynä myös alkoholismiin. Alkoholia käytetään nimittäin tuskaisuuden lievittämiseen ja kun sen (nopean ja helpottavan) vaikutuksen on kerran havainnut on siitä vaikea päästä eroon. Se on kuitenkin - niinkuin tiedämme - petollinen auttaja.
Voisitko antaa heille anteeksi?
En voi. Sellaisille ihmisille ei kuulu anteeksianto. He tiesivät mitä tekivät tehdessään väärin, mutta eivät muuttaneet käyttäytymistään.
Sellaisille ihmisille ei ole anteeksiantoa.
Oletko lukenut kirjan, Isänikävä Psykologi Seppo Jokine?
>En ymmärrä, kuinka ihmiset voivat pärjätä ilman Jumalaa.
No katsos kun useimpien vanhemmat eivät ole alkoholisteja, niin se tarve, joka sinulle syntyi, puuttuu.
Monilla ihmisillä on jo syntymästään tarve korostaa olevansa muita parempia kaikessa. Tälläisen ihmistyypin on myös helpompi liittyä lahkoon, joka korostaa olevansa muita lahkoja parempi opillisesti ja väittää myös tulkitsevansa Raamattua ylivertaisesti.
Joillakuilla on sen verran lukupäätä tai liikemiesälyä että valitsevat akateemisen tai yrittäjäuran. Vähemmillä todellisilla eväillä uskonlahko on varma ratkaisu. Tosin siinä saa kunnioitusta vain verraten harvoilta, mutta ne harvat pakkautuvat mielellään niin tiiviisti että ikään kuin näyttävät isommaltakin joukolta.
Pienessäkin ryhmässä siis tyhmyys vain tiivistyy. Pätee varsin hyvin lahkojen jäseniin. Yksi hullu tartuttaa hulluuttaan muihinkin kun he kokoontuvat tiiviseen ryhmään esim. juuri sapattikouluihin adventtikirkoissa.
Lopputulema on tämä:
Hullu
Hullumpi
Pastori=(kaiken hulluuden tartuttaja)
Hulluutta on monenlaista ja yksi yleinen hulluuden muoto on "jumalhulluus". Jotkut mieleltään epävakaat ihmiset luulevat, että heitä voi ohjata joku jumalallinen olento ja he usein myös yrittävät päästä yhteyteen kuvitteellisen luomansa jumalolennon kanssa. Kaikki tällaiset yritykset ovat luonnollisesti vain ihmisen turhamaisuuden ilmenemismuotoja, joilla ei ole muuta tarkoitusta kun suggestion voimin päästä oman jumalhulluutensa kanssa jonkinlaiseen sopuun. Tästä johtuen uskovaisten piirissä on hirvittävä määrä narsisteja ja skitsofreenikkoja.