Oli kirjoitusta kehäradasta. Luki mm. että ihmiset joutuvat kävelemään. Tai ainakin kulkemaan 2 kulkuvälineellä. Tuli mieleen aika(-90 luvun lopulla) kun asuin Marjaniemessä. Töissä olin Konalassa. Yhteen suuntaan matkustin 1,5 tuntia, Jos meni poikittaisliikenteellä, pääsin Pitäjänmäkeen suhteellisen mukavasti. Vaan sitten piti odottaa toista bussia päästäkseni Konalaan. Kuinka ihmeessä aikataulut olivatkin tehty niin, että en koskaan kerennyt siihen bussiin, joka olisi mennyt ihan kohta. Se oli jo aina mennyt. Jouduin odottamaan yleensä 20 minuuttia, joskus puolikin tuntia seuraavaa bussia. Joskus menin metrolla Kamppiin ja sieltä bussilla 39 tai 39V Konalaan, Aina nekään ei mennyt kuten piti. Töistä pois lähteminen olikin sitten taas yksi show. Konalasta pääsin Pitäjänmäelle ihan mukavasti, mutta Pitänjänmäellä oli bussi jo niin täynnä, ettei kuski ottanut ketään kyytiin. Sain odottaa parinkin bussin verran, että sovin kyytiin. 3 tuntia päivässä työmatkoihin vähintään, vaikka työpaikka oli noin 15 km:n päässä. Lieneekö asiat siellä nyt paremmin? Vähän nauratti otsikko, että joutuvat kävelemään. Minäkin olisin kävellyt, mutta 3 km oli vähän kohtuutonta aamuin iltapäivisin.
Kehäradasta
nuorempisilloin
36<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Huikea on myös Juhani Ahon kirjallinen suoritus. Kun Aho klassikkoromaaninsa vuonna 1885 kirjoitti, oli kirjailija vasta 23-vuotias.
Kun Matti eräänä pakkaspäivänä piipahtaa pappilassa, kuule hän uudesta keksinnöstä, rautatiestä.
Rovastin ja ruustinnan kuvaukset uudesta keksinnöstä menevät yli käsityskyvyn. Kysymyksessä on jonkinlainen höyryhepo, joka syö evääkseen halkoja ja kulkee rautaista tietä pitkin.
Pitkän jahkailun jälkeen Matti ja Liisa päättävät käydä katsastamassa tämän ihmeen omin silmin. Ja kun Lapinlahdelle asti salotorpasta lähdetään, niin kannattaa tuo kummajainen testatakin.
Maailma ei ole yhtään muuttunut 130:ssä vuodessa.
Juuri samanlainen ihmetys aina rautatiestä ja nyt kehäradasta.
https://www.hsl.fi/reitit-ja-aikataulut/terminaalit-ja-lahtolaiturit/yhteydet-lentoasemalle
Mikäli Suomessa olisi ollut aina mahdollista nykyinen valituskäytäntö, ei junarata
Helsinki - Hämeenlinna olisi vieläkään valmis.
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/keharata_kooste
http://www.talouselama.fi/uutiset/hsl noyrtyi myontamaan keharadan ongelmat hu en muista etta aikaisemmin olisi ollut tammoista/a2315793
KEHÄRATA onkin tarkoitettu lentoon lähteville.
http://www.iltasanomat.fi/paakirjoitus/art-1435581361624.html
Mikään ei ole muuttunut sataan vuoteen.
http://tulenpuuska.blogspot.fi/2015/05/railway-to-hell.html
Lisää viitoitusta.
Lisäksi päärautatieasemalta lähtee samalla kellonlyömällä kaksi junaa: I-juna ja hieman hitaampi P-juna. Kiireistä turistia imitoiva testaaja valitsee vahingossa P-junan, koska se on tarjolla ylempänä infotaululla.
"Olisi tietysti perusteltua, että nopeamman I-junan tiedot olisivat taululla ensin. I- ja P-junien välillä ero on noin neljä minuuttia, eli ei siinä suurta vahinkoa tullut", tuumaa HSL:n sopimuspäällikkö Kimmo Sinisalo.
Hän aikoo ottaa junien järjestyksen rautatieaseman infotauluilla puheeksi Liikenneviraston edustajan kanssa.
Sietää ottaakin.Heti ,kun kaikki asemilla siirtyi HSL:n johtoon ,niin asemilla kaikki huononi.VR: llä sentään aikataulu ja lähtälaiturinäytöt toimi. Junat oli kyllä jo silloin myöhässä ; )))
HSL on osannut aina tyriä,nyt on kyllä näytön paikka.Eikä kaikki ole menossa lentokentälle,se on hyvä muistaa !
Vielä ,kun sais semmosen nimimerkin joka hyväksytään tähän ?
http://yle.fi/uutiset/turistit_hukassa_lentoasemalla__mista_lippu_lahijunaan/8173426
Tavarankäsieljöiden lakkoja on ollut nykyään, aikajanalla tarkasteltuna, ehkä kenties vähän tiuhemmin.
Noin muutoin, asiat ovat jukisen liikenteen päätepysäkkien sijoittamisessa päätetty suhteellisen samalla mallilla kuin ennen. Jotkut luulevat, että päättäjät ovat toteutuksessa aiheuttaneet kävelyä ihan kiusallaan. Haloo Helsinki!
Malmille kehäradalle tulee suuri asuntoalue.
Malmille pääsee pian rakentamaan.
Pisararata ja tunnelirata Tallinnaan tehdään myös.
Rakentaminen kannattaa aina.
Rahaa taikaseinästä hyvän veljen taskuun.
Miten muuten olisi nyt kun sähköbussitekniikka alkaa kehittyä: olisiko aihetta typistää raitiovaunuverkostoa. Siis en tarkoita, että varmasti hyödyllisiin reitteihin koskettaisiin enkä tarkoita, että ratikkaa varsinkaan lakkautettaisiin. Mutta häijyä katsella kun ruuhka-aikana liikenne seisoo keskustassa. Ja sitten on ratikalle pyhitetty osuus tiestä. Mutta sillä osuudella ei ratikkaa eikä muutakaan liikennettä. Voisi ottaa kiskoille varattua tilaa busseille. Ja busseillahan se etu, että eivät ole sidottuja kiskojen linjauksiin. Olisi helpompi täsmäyttää bussiliikennettä matkustajien muuttuviin tarpeisiin.
Sähköbusseihin kannattaisi nyt ilman muuta panostaa. Harmi että HSL on tuhlannut ja on tuhlaamassa mielettömiä summia huonosti harkittuhin ja toteutettuihin tunnelihankkeisiin.
Mutta ratikkakiskoilla ei monessa kohtaa mahdu menemään 2 bussia vastakkain, raideleveys on vain 1 metri Helsingin raitioiteillä.
Eiköhän ratikka ole nykyään enää vain imagokysymys. Sen voisi jättää olemaan, mutta kulkemaan sitten vain jotain ydinkeskustan "imagoreittiä". Jos ratikalta vapautuneet tiealueet määrittäisi bussikaistoiksi, se helpottaisi ruuhkia, etenkin julkisen liikenteen sujumista ja varmasti vaikuttaisi, että moni yksityisautoilijakin siirtyisi julkisiin.
- ihmetyttää kyllä että valitetaan keskustan ruuhkia
kun katsoo reittikarttaa niin näkee että aika paljon vapautuu tilaa jos ratikat korvataan dösillä
Ilmeisesti raitsikoiden poistamisesta on jo päättäjien kesken käyty keskusteluja useammassakin vaiheessa. Mutta poliittista uskallusta ei löydy aloitteisiin kun ajatellaan, että raitsikan poistaminen olisi kuin puuttumista johonkin kansallismaalaukseen. Mutta jos huomioidaan taloudelliset ja liikenteelliset realiteetit, niin jotainhan raitsikalle pitäisi tehdä. Voisi vaikka säilyttää raitsikkaa sen verran, että se näkyy keskustan katukuvassa sen vähimmän välttämättömän verran. Mutta ei ole mitään mieltä kustantaa enää koko nykyistä verkostoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_raitioliikenne
eikä hötky kuin kengeruru-bussit
https://www.hsl.fi/linjastosuunnitelmat/raitioliikenteen-linjastosuunnitelma
Minusta voisi koko ratikan kitkeä pois juuria myöten. Tulisi keskustan liikenteeseen tilaa. Ja jos jotain kiukuttaa, että sitä tilaa tulisi silloin myös yksityisautoille, niin minulle sopii kyllä, että kaikki vapautuva tila pyhitetään busseille, netto/netto.
Sama se, poistetaanko spåra vai supistetaanko. Kunnallisvaalit tulossa. Nyt olisi mahdollista saada uudempaa visiointia päättäjien joukkoon tuossakin asiassa.
Liikenneratkaisuna ratikka on kyllä vanhanaikainen ja vanhanaikaisemmaksi muuttuu. Sehän palvelee vain niitä, jotka sattuvat asumaan ennalta päätetyn linjauksen varrella. Linjausta ei voi muuttaa. Bussiyhteyksillä on se etu, että niitä voidaan helpommin lisätä ja vähentää ja niiden reittejä tarkkuuttaa matkustajien tarpeiden ja liikenteen kehityksen mukaan.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/07/15/rinnat
Vanhan M-radan osuuden aamujunatarjonta on näemmä taas heikentynyt ja vuoroväli on pidentynyt 20 minuuttiin. Aika paljon kuitenkin ollut aiemmin matkustajia liikkeellä jo tuossa 6-7 välillä. Talve odottaessa...
Viikkiin päin saisi rakentaa ratikkalinjan.
Nyt asuntopula hellittä. kun Malmi ja muut asemat rakentuvat.
Tonttikeinottelu saa jo loppua.
Hyvinkään lentokenttää alettiin rakentaa välirauhan aikana. Kentän sijaintipaikkaan vaikuttivat Hyvinkään ja Riihimäen rautateiden risteyskohdat sekä sijainti lähellä Helsinkiä.
Kentän rakentaminen oli Tie- ja vesirakennushallituksen vastuulla ja rakentamiseen käytettiin muun muassa työvelvollisia sekä joukkuetta virolaisia vapaaehtoisia. Kentän valmistumiskatsaus pidettiin 30. syyskuuta 1940 ja sen rakentaminen oli tullut maksamaan 4,7 miljoonaa silloista markkaa.
Perimätiedon mukaan ensimmäinen kentälle laskeutunut lentokone oli Bristol Blenheim, jonka miehistö oli laskeutunut vielä keskeneräiselle kentälle kyselemään polttoainetta.
Viikinmäki ja Vanha Kaupunki kaipaavat ratikkalinjaa.