Työeläke on vanhuuden päiville pakkosäästetty osa työntekijän ansaitsemasta palkasta. Eläkerahaa kuitenkin peritään sekä työnantajalta että työntekijältä.
Liittyykö tähän joku hämäämistarkoitus, vai löytyykö käytännölle looginen selitys.
Miksei tehdä niin kuin meille on opetettu: "Työntekijä säästää osan palkastaan eläkepäivien varalle".
Liittyykö tähän joku hämäämistarkoitus, vai löytyykö käytännölle looginen selitys.
Miksei tehdä niin kuin meille on opetettu: "Työntekijä säästää osan palkastaan eläkepäivien varalle".
Vastaukset 10
Vanhimmat
Aiemmin maksun maksoi pelkästään työnantaja. Jollakin sopimuskierroksella maksu meni jakoon. Eli TES-touhusta on kyse.
Näin kävi.
Käytännössä työntekijälle maksettavaa 'jatkopalkkaa' eli sitä 'säästettävää omaa palkkaosuuttaan eläkettä varten' siirrettiin työntekijän itsensä maksettavaksi, jotta helpotettiin työnantajan palkkakustannuksia.
Kenenkään maksettavaa bruttopalkkahan ei tässä yhteydessä tämän vuoksi noussut vastaavalla määrällä. Puhdas kustannuksen siirto työnantajalta työntekijöille tai toisin päin eli puhdas tulonsiirto palkansaajilta työnantajille.
Homma sovittiin kolmikannassa...
Mistä muuten tulevat varat työeläkkeiden maksamiseen? Kustantaako ne kokonaan työeläkelaitokset, tuleeko osa valtion kassasta. Jos eläkelaitokset toimisivat omillaan, niin miksi sitten valtio haluaa säännellä eläkeikiä ja eläkkeiden määriä?
Eläkkeet kustantavat työssäolevat tulevat eläkeläiset. Tämä sen vuoksi että ensimmäset eläkeläiset eivät olleet keränneet eläkemaksuja raahastoon, eli systeemi laahaa jäljessä jonkun kymmenen vuotta. Valtio ei oikestaan maksa systeemiin (paitsi valtion työeläkkeitä), mutta lainsäädännöllä halutaan vaikuttaa ettei liian moni poistu työelämästä jolloin ei eläkemaksuja tulis riittävästi. Paras järjestelmä olisi ehkä että jokainen saa sijoittaa eläkeen osan palkastaan miten haluaa ilman eläkeyhtiöitä. On aika hupaisaa että valtio säästöohjelmissaa ehdottaa 0%indeksiä eläkkeisiin.Se kasvattaa eläkeyhtiöiden voittoja ja vähentää valtion verotuloja
Valtio osallistuu vain yrittäjien eläkkeiden kustannuksiin eli YEL ja MYEL. Ei palkansaajan työeläkkeiden kustannuksiin. Niin ja tietysti valtion eläkkeiden kustannuksiin työantajana.
Kysehän on vakuutuksesta, joten kaikkia mahdollisia tulevia eläkkeitä varten ei ole etukäteen rahastoitu rahaa. Vain noin 25%:n osuus on rahastoitu. Ei siis ole kyse jokaisen henkilökohtaisesta eläkesäästötilistä, josta eläkkeitä maksetaan niin kauan kuin rahaa sinne on onnistunut säästämään.
Ei missään muussakaan vakuutuksessa ole rahastoitu niin paljon rahaa, että kerralla kyettäisiin maksamaan jokaiselle vakuutuksenottajalle luvattu maksimikorvaus.
Voi vain ajatella tilannetta vaikkapa liikennevakuutuksen osalta. Mistään ei löytyisi rahaa korvauksiin, jos kaikki autot olisivat yhtäaikaa liikenneonnettomuudessa. Ei tämä siis onnistuisi myöskään työeläkevakuutuksessa, jos kaikki menisivät kerralla ja yhtäaikaa eläkkeelle.
Ei olisi järkevääkään minkään vakuutuksen osalta rahastoida täysin kattavasti. Ei myöskään taloudellisesti järkevää.
Tuon nollaindeksiajatuksen takana lienee alentaa eläkevakuutusmaksurasitusta.
Niin, mutta. Työnantaja maksaa kuitenkin kaiken. Rahaa ei tule muualta. Mitä järkeä on maksun jakamisessa.
Niin ja sitten homma kuitenkin kaatuisi valion ja kuntien niskaan sosiaalimenoina, kun ihmiset eivät olisi säästäneet. Ei sitä säästämistä ole pakolliseksi tehty piruuttaan vaan jotta se toimisi.
Ei se noin mene. Työntekijä maksaa kaiken, sen työnantankin eläkkeen.
Työnantaja maksaa palkat sivukuluineen. Totta. Työnantaja maksoi työeläkevakuutusmaksun ennen jakamista kokonaan palkansaajan puolesta.
Tuossa maksun jakamisessa kävi kuitenkin niin, että aiemmin kokonaan työnantajan maksamasta työeläkevakuutusmaksusta siirrettiin osa palkansaajan maksettavaksi siten, ettei palkansaajan bruttopalkka noussut.
Tämähän tarkoitti, että tuo osuus pienensi työnantajan maksamaa vakuutusmaksua, kun se peritään palkansaajan palkasta. Palkansaajan nettopalkka pieneni ja työnantajan vakuutusmaksu pieneni. Eli tulonsiirto työnantajille.
Kaikki eläkemaksut on lopulta työntekijän palkasta pois, yritys joutuu ne budjetoimaan työntekijän kuluiksi, mikä vähentää palkanmaksuvaraa. Suomalainen maksaa työnsä tuloksesta 30% eläkkeisiin, siinä on mukana valtion maksamat eläkkeet, siihen päälle vero + sotu-maksu, ei käteen jää kuin 30 - 40%, siitä menee 24% alviin, kun ostetaan tuotteita, polttoaine + muut verot päälle, ei ihme, jos täällä on köyhää. Kreikassa on pienemmät verot, siksi m rahoitamme niitäkin.