Jarrut säätämällä kuntoon

Miten yhden akselin rumpujarrut säädetään tasaiseksi tai huono rumpujarru hyväpitoiseksi ?

jarruttaja kirjoitti:

Miten yhden akselin rumpujarrut säädetään tasaiseksi tai huono rumpujarru hyväpitoiseksi ?

Mulla ei oo nyt aikaa ruveta selostamaan hommaa kovin tarkkaan, mutta alunperin heikkotehoista rumpujarrua on vähän vaikea virittää turvallisin konstein ottamaan tehokkaammin.

Ongelmasi lienee se, että vanhan autosi takajarrut ottavat epätasaisesti ja heikosti, ja katsuri moittii sitä. Eikö niin?

Konsteja:

- Takajarrut auki, täydellinen puhdistus, tarvittaessa kenkien ja rumpujen uusinta. Kuparitahnaa oikeisiin paikkoihin, ei kitkapinnoille.

- Tarvittaessa takajarrusylintereiden uusinta. Ovat halvat.

- Tarkista paineensäätöventtiilin toiminta jarrutustestillä. Takapyörien pitäisi lukkiutua täysjarrutuksessa. Ei käytännössä korjattavissa. Omin päin säätäminen voi olla vaarallista.

- Sitten kunnon jarruttelua kunnon vauhdista. Vähän kyllä hankalaa näin talvella. Asfaltilla liinat kiinni satasen vauhdista useita kertoja, kuitenkin niin etteivät pyörät lukkiudu. Käsijarrua voit myös kinnata kiinni vauhdista, putsaa takajarrujen kitkapintoja ja asettaa kengät kohdilleen.

- Jarrujen ilmaus. Nesteen vaihto myös paikallaan muutenkin, jos autolla ikää.

Ennen katsastusta jarruttele jarrut sopivasti lämpimäksi, ottavat paremmin. Sitten sanot katsurille vielä, että eivät ole ikinä ottaneet tämän paremmin, jos moittii tehoa huonoksi.

jarruttaja kirjoitti:

Miten yhden akselin rumpujarrut säädetään tasaiseksi tai huono rumpujarru hyväpitoiseksi ?

Akselin molempien jarrujen mekanismit puretaan ja arvioidaan mm. jarrukenkien/nauhojen kunto.
Jarrusylinterit eivät saa vuotaa eikä takerrella.
(kannattaa perehtyä ko. merkin korjausohjeisiin)
Sylinterien pölysuojakumien on oltava ehjiä.

Jos on varma sylinterien kunnosta, ei kannata ottaa mäntiä pois jolloin nesteetkin tulevat ulos.

Tarvikejarrusylinterit ovat kuitenkin niin halpoja, ettei niitä itse kannata ruveta useinkaan hoonailemaan.

Muun mekanismin takertelut ovat yleisempiä.
Kaikkien osien puhdistus ja jokaisen liukupinnan voitelu ohuesti kuparirasvalla kannattaa.

Itse kitkapintoja voi karhennella ja pyyhkiä tinnerillä lopuksi jotta voi olla varma, ettei kitkaa alentavaa rasvaa ole.
Yli kulumisrajan kulahtaneet rummut aiheuttavat usein jarrujen epätasapainoa;
toinen jarru ns. haukkaa ja toinen ottaa vielä normaalisti.
Rummutkaan eivät ole kovin kalliita.
Tosin rumpujen vaihdon yhteydessä menee helposti vaihtoon laakeritkin jollei viitsi naputella ulkokehiä rummuista irti.
(silloin kun rakenne on sellainen)

Jarrujen yleisen toiminnan kannalta olisi hyvä ottaa tavaksi vaihtaa jarruneste ainakin joka toinen vuosi jolloin ei tarvitse pelätä mm. pääsylinterin ja pyöräsylinterien ruostumista.
Jarrunestehän on hygroskooppinen eli siihen liukenee ilmankosteus aiheuttaen korroosiovaaraa sekä vielä vaarallisempaa; jarrunesteen kiehumispiste laskee.
Itse hoitelen jarrunesteen vaihdon aina keväisin renkaanvaihdon yhteydessä.
ilmausruuvitkin toimivat kun niitä säännöllisesti väännellään.

Edullista verrattuna jarrujen korjauttamiseen korjaamoilla.

jarruttaja kirjoitti:

Miten yhden akselin rumpujarrut säädetään tasaiseksi tai huono rumpujarru hyväpitoiseksi ?

Miten yhden akselin rumpujarrut säädetään tasaiseksi tai huono rumpujarru hyväpitoiseksi ?


Em. säätäminen tuntuu olevan aika yleistä enkä millään jaksa ymmärtää miten rumpujarua tai muutakaan jarrua säädetään tasaus- tai parannus mielessä.

jarruttaja kirjoitti:

Miten yhden akselin rumpujarrut säädetään tasaiseksi tai huono rumpujarru hyväpitoiseksi ?


Em. säätäminen tuntuu olevan aika yleistä enkä millään jaksa ymmärtää miten rumpujarua tai muutakaan jarrua säädetään tasaus- tai parannus mielessä.

Lue lisää

Taidat olla pelkkä provoilija, kun ei asialliset vastaukset kelpaa. Tavoitteletko pääsyä viikon luetuimmat listalle?

Säätäminen ei ole yleistä, eikä juurikaan mahdollista. Johan se sulle sanottiin monta kertaa.

Lue nuo ylläolevat kaksi selkeää ohjetta ja ryhdy töihin.

mietiskelijä kirjoitti:

Taidat olla pelkkä provoilija, kun ei asialliset vastaukset kelpaa. Tavoitteletko pääsyä viikon luetuimmat listalle?

Säätäminen ei ole yleistä, eikä juurikaan mahdollista. Johan se sulle sanottiin monta kertaa.

Lue nuo ylläolevat kaksi selkeää ohjetta ja ryhdy töihin.

Lue lisää

Kirjoitit:

"Säätäminen ei ole yleistä, eikä juurikaan mahdollista. Johan se sulle sanottiin monta kertaa."

...siis joissakin tapauksissa voi jarruja säätää paremmiksi. Kerro esimerkki missä tapauksessa jarrua voi säätää paremmaksi (unohdetaan taka-akselin paineenrajoittin).

jarruttaja kirjoitti:

Kirjoitit:

"Säätäminen ei ole yleistä, eikä juurikaan mahdollista. Johan se sulle sanottiin monta kertaa."

...siis joissakin tapauksissa voi jarruja säätää paremmiksi. Kerro esimerkki missä tapauksessa jarrua voi säätää paremmaksi (unohdetaan taka-akselin paineenrajoittin).

Lue lisää

Otataan esimerkiksi vaikka vanha kuplavolsu rumpujarruilla. Yleinen auto aikoinaan.
Siinä ei ollut automaattisäätöjä vaan kaikissa neljässä pyörässä oli jarrukilven takana kaksi reikää joista ruuvimeisselillä kampeamalla hammasratasta pyörittämällä vedettiin jarrukengät ensin tiukkaan rumpua vasten ja sitten löysättiin vain sen verran, että pyörä pyöri vapaasti.

Tämän kun teki tarkkaan joka pyörälle ja huolehti jarruista muutenkin, meni auto katsastuksesta aina läpi jarrujen osalta.

Kuplan jarrut olivat laadukkaat.

Jonkun Mossen kanssa oli suorastaan mahdotonta saada jarruja ottamaan tasaan.

JJH kirjoitti:

Otataan esimerkiksi vaikka vanha kuplavolsu rumpujarruilla. Yleinen auto aikoinaan.
Siinä ei ollut automaattisäätöjä vaan kaikissa neljässä pyörässä oli jarrukilven takana kaksi reikää joista ruuvimeisselillä kampeamalla hammasratasta pyörittämällä vedettiin jarrukengät ensin tiukkaan rumpua vasten ja sitten löysättiin vain sen verran, että pyörä pyöri vapaasti.

Tämän kun teki tarkkaan joka pyörälle ja huolehti jarruista muutenkin, meni auto katsastuksesta aina läpi jarrujen osalta.

Kuplan jarrut olivat laadukkaat.

Jonkun Mossen kanssa oli suorastaan mahdotonta saada jarruja ottamaan tasaan.

Lue lisää

Jotain tällaista odotinkin. Kupla on hyvä esimerkki.


Mutta jos luet aikaisemmat kirjoitukseni niin kaikissa KOROSTETAAN jarrujen säätämistä paremmiksi joko tasaus tai pito mielessä.


Kuplavolkkarin manuaalinen säätö vaikuttaa vain ja ainoastaa siihen kuinka syvälle poljin menee, millä ei ole mitään merkitystä jarruvoimien kanssa niin kauan kun poljin ei törmää esim. lattiaan.


Ts. jos kuplan jarrut hylätään akselin epätasaisten jarruvoimien takia ei asiaa saa kuntoon jarruja säätämällä.

jarruttaja kirjoitti:

Jotain tällaista odotinkin. Kupla on hyvä esimerkki.


Mutta jos luet aikaisemmat kirjoitukseni niin kaikissa KOROSTETAAN jarrujen säätämistä paremmiksi joko tasaus tai pito mielessä.


Kuplavolkkarin manuaalinen säätö vaikuttaa vain ja ainoastaa siihen kuinka syvälle poljin menee, millä ei ole mitään merkitystä jarruvoimien kanssa niin kauan kun poljin ei törmää esim. lattiaan.


Ts. jos kuplan jarrut hylätään akselin epätasaisten jarruvoimien takia ei asiaa saa kuntoon jarruja säätämällä.

Lue lisää

Tällä kuplan kenkien säädöllä todellakin voidaan vaikuttaa jarrutasapainoon. Yksinkertaisesti vain jätetään jonkin pyörän kengät kauemmas rummusta.

Kitkapintaa on tällöin vähemmän käytössä koska säädönpuoleinen pää ei koske rumpua kuin lähellesäädetyssä tapauksessa. Ehkä vain puolet jarrukengästä laahaa rumpua jarrua reilusti painettaessa.

Polkimen liikerata ei suinkaan ole ainoa vaikutus.

Tämän tajuaa, jos kykenee miettimään mistä kohtaa se säätö tapahtuu ja miten sylinteri levittää kenkiä.

Haloo!

jarruttaja kirjoitti:

Jotain tällaista odotinkin. Kupla on hyvä esimerkki.


Mutta jos luet aikaisemmat kirjoitukseni niin kaikissa KOROSTETAAN jarrujen säätämistä paremmiksi joko tasaus tai pito mielessä.


Kuplavolkkarin manuaalinen säätö vaikuttaa vain ja ainoastaa siihen kuinka syvälle poljin menee, millä ei ole mitään merkitystä jarruvoimien kanssa niin kauan kun poljin ei törmää esim. lattiaan.


Ts. jos kuplan jarrut hylätään akselin epätasaisten jarruvoimien takia ei asiaa saa kuntoon jarruja säätämällä.

Lue lisää

tunnut olevan, kun et usko millään? Nykyautoissa on kaikissa jo automaattisäädöt rummuissa ja levyjarruja ET VOI säätää!
Jos meinaat autoa pitää, on siihen vaan pakko jotain uusiakin. KALLISTA....elämä on....

jarruttaja kirjoitti:

Jotain tällaista odotinkin. Kupla on hyvä esimerkki.


Mutta jos luet aikaisemmat kirjoitukseni niin kaikissa KOROSTETAAN jarrujen säätämistä paremmiksi joko tasaus tai pito mielessä.


Kuplavolkkarin manuaalinen säätö vaikuttaa vain ja ainoastaa siihen kuinka syvälle poljin menee, millä ei ole mitään merkitystä jarruvoimien kanssa niin kauan kun poljin ei törmää esim. lattiaan.


Ts. jos kuplan jarrut hylätään akselin epätasaisten jarruvoimien takia ei asiaa saa kuntoon jarruja säätämällä.

Lue lisää

Jopa olet sinnikäs. Jos nyt vielä kuplasta puhutaan, niin jos kenkien etäisyyden säätää samaksi kuten em. kirjoittaja mainitsi niin kyllä jarruvoima (ts. jarrunesteen paine) on varmana sama kaikissa pyörissä. Ja jos jarrukengät ovat samaa materiaalia eivätkä loppuun kuluneet niin sen tasaisemmaksi ei niitä millään tekniikalla saa.

Mitä tunnustuksia sinä täältä oikein haet?

jarruttaja kirjoitti:

Jotain tällaista odotinkin. Kupla on hyvä esimerkki.


Mutta jos luet aikaisemmat kirjoitukseni niin kaikissa KOROSTETAAN jarrujen säätämistä paremmiksi joko tasaus tai pito mielessä.


Kuplavolkkarin manuaalinen säätö vaikuttaa vain ja ainoastaa siihen kuinka syvälle poljin menee, millä ei ole mitään merkitystä jarruvoimien kanssa niin kauan kun poljin ei törmää esim. lattiaan.


Ts. jos kuplan jarrut hylätään akselin epätasaisten jarruvoimien takia ei asiaa saa kuntoon jarruja säätämällä.

Lue lisää

Sulla on täsmälleen se tavoite kuin epäilinkin. Et halua hyväksyä mitään vastausta kysymykseesi, vaan yrität saada aikaan mahdollisimman paljon hämmennystä, älämölöä, ja sitä kautta lukijoita kirjoituksellesi.

En suosittele kenellekkään tämän keskustelun jatkamista.

Otetaan alkuperäinen kysymyksesi ja pilkotaan se osiin.

Lause 1:
"Usein sanotaan, että jarrut pitää säätää jotta menisivät katsastuksesta läpi."

Alalle pitkään toimineena en ole juurikaan kuullut tällaista väitettä. Epäilen, että olet keksinyt sen omasta päästäsi.

Joka tapauksessa termin "säätää" käyttö on virheellistä. Pitäisi puhua jarrujen "huoltamisesta" tai "puhdistamisesta".

Lauseen 1 väittämä kumottu.

Lause 2:
"Miten säätö tehdään?"

Et määrittele mistä säädöstä haluat tietoa. Aiemmassa lauseessa viittasit "jarrujen säätöön, jotta ne menisivät katsastuksesta läpi". Tarkoitatko sitä? Edelleen termin "säätö" käyttö on virheellistä. Jarruja ei säädetä, ne huolletaan tai puhdistetaan. Sinulle kuitenkin annettiin yksi selväkielinen esimerkki siitä, miten jarrut voidaan säätää niin, että ne menevät katsastuksesta läpi.

Lauseen 2 kysymykseen vastattu ihan selvästi.

Lause 3:

"Voiko kaikkien autojen jarrut säätää kuntoon?"

Lähestulkoon mahdoton kysymys. Kaikkien autojen jarruja ei voida säätää kuntoon. Jos auto on paalattu, tai maatunut rautaoksidiksi ja muuksi moskaksi, sen jarruja ei voida säätää kuntoon. Edelleen termin "säätää" käyttö on virheellistä.

Useimpien liikenteessä olevien autojen jarrut voidaan kuitenkin huoltaa tai kunnostaa siten, että ne menevät katsastuksesta läpi. Eri asia on, onko se kannattavaa tai hyödyllistä.

Mikähän sairaus sua muuten vaivaa, kun pitää tulla nussimaan pilkkua ihan näin julkisesti? Todennäköisesti löydät tästäkin kirjoituksesta pieniä muotovirheitä, joihin tartut ja sanot: "ei kelpaa".

No, minulle kelpaa. Kuulemiin ja näkemiin.

mietiskelijä kirjoitti:

Sulla on täsmälleen se tavoite kuin epäilinkin. Et halua hyväksyä mitään vastausta kysymykseesi, vaan yrität saada aikaan mahdollisimman paljon hämmennystä, älämölöä, ja sitä kautta lukijoita kirjoituksellesi.

En suosittele kenellekkään tämän keskustelun jatkamista.

Otetaan alkuperäinen kysymyksesi ja pilkotaan se osiin.

Lause 1:
"Usein sanotaan, että jarrut pitää säätää jotta menisivät katsastuksesta läpi."

Alalle pitkään toimineena en ole juurikaan kuullut tällaista väitettä. Epäilen, että olet keksinyt sen omasta päästäsi.

Joka tapauksessa termin "säätää" käyttö on virheellistä. Pitäisi puhua jarrujen "huoltamisesta" tai "puhdistamisesta".

Lauseen 1 väittämä kumottu.

Lause 2:
"Miten säätö tehdään?"

Et määrittele mistä säädöstä haluat tietoa. Aiemmassa lauseessa viittasit "jarrujen säätöön, jotta ne menisivät katsastuksesta läpi". Tarkoitatko sitä? Edelleen termin "säätö" käyttö on virheellistä. Jarruja ei säädetä, ne huolletaan tai puhdistetaan. Sinulle kuitenkin annettiin yksi selväkielinen esimerkki siitä, miten jarrut voidaan säätää niin, että ne menevät katsastuksesta läpi.

Lauseen 2 kysymykseen vastattu ihan selvästi.

Lause 3:

"Voiko kaikkien autojen jarrut säätää kuntoon?"

Lähestulkoon mahdoton kysymys. Kaikkien autojen jarruja ei voida säätää kuntoon. Jos auto on paalattu, tai maatunut rautaoksidiksi ja muuksi moskaksi, sen jarruja ei voida säätää kuntoon. Edelleen termin "säätää" käyttö on virheellistä.

Useimpien liikenteessä olevien autojen jarrut voidaan kuitenkin huoltaa tai kunnostaa siten, että ne menevät katsastuksesta läpi. Eri asia on, onko se kannattavaa tai hyödyllistä.

Mikähän sairaus sua muuten vaivaa, kun pitää tulla nussimaan pilkkua ihan näin julkisesti? Todennäköisesti löydät tästäkin kirjoituksesta pieniä muotovirheitä, joihin tartut ja sanot: "ei kelpaa".

No, minulle kelpaa. Kuulemiin ja näkemiin.

Lue lisää

Tuttavani on katsastusalalla. Hän kertoi naureskellen, että hylättyjen jarrujen kuskit lähtevät kotiin säätämään jarruja tasaiseksi. Hän on ihmeissään mitä nämä kaverit todellisuudessa tekevät jarruille. En uskonut juttua, mutta kyllä se niin taitaa olla. Kyllä niitä säätämään taidetaan lähteä.


Jarrukenkä on kaksitukinen (sylinterin mäntä ja esim. kuplassa toisessa päässä säädettävä tuki) palkki, jolla on tasaisen kuorman -kuormitus (hihna vastaan rumpu).

Fysikaalisesti sylinterin mäntä ei voi painaa kenkää rumpuun siten, etteikö tarkalleen samaa voimaa syntyisi myös säädettävään tukeen. Tuen etäisyydellä ei ole muuta merkitystä kuin että jos tuki on kaukana joutuu mäntä tekemään pidemmän työn.


Opettaako ne tosiaan amiksessa että jarruja säätämällä vaikutetaan jarruvoimaan?


Te varmaan väitätte myös, että kun rekan räikkää säädetään voidaan vaikuttaa jarruvoimaan kys. pyörällä. No jos ihan tarkkoja ollaan niin onhan ilmakellon voima ihan pikkuriikkisen riippuvainen kalvon paikasta.

jarruttaja kirjoitti:

Tuttavani on katsastusalalla. Hän kertoi naureskellen, että hylättyjen jarrujen kuskit lähtevät kotiin säätämään jarruja tasaiseksi. Hän on ihmeissään mitä nämä kaverit todellisuudessa tekevät jarruille. En uskonut juttua, mutta kyllä se niin taitaa olla. Kyllä niitä säätämään taidetaan lähteä.


Jarrukenkä on kaksitukinen (sylinterin mäntä ja esim. kuplassa toisessa päässä säädettävä tuki) palkki, jolla on tasaisen kuorman -kuormitus (hihna vastaan rumpu).

Fysikaalisesti sylinterin mäntä ei voi painaa kenkää rumpuun siten, etteikö tarkalleen samaa voimaa syntyisi myös säädettävään tukeen. Tuen etäisyydellä ei ole muuta merkitystä kuin että jos tuki on kaukana joutuu mäntä tekemään pidemmän työn.


Opettaako ne tosiaan amiksessa että jarruja säätämällä vaikutetaan jarruvoimaan?


Te varmaan väitätte myös, että kun rekan räikkää säädetään voidaan vaikuttaa jarruvoimaan kys. pyörällä. No jos ihan tarkkoja ollaan niin onhan ilmakellon voima ihan pikkuriikkisen riippuvainen kalvon paikasta.

Lue lisää

Lainailen tähän hiukan inttämisiäsi:


"Jarrukenkä on kaksitukinen (sylinterin mäntä ja esim. kuplassa toisessa päässä säädettävä tuki) palkki, jolla on tasaisen kuorman -kuormitus (hihna vastaan rumpu)."

Joo, vaikuttaa vielä täyspäiseltä arviolta. Tähän saakka. mutta sitten...




"Fysikaalisesti sylinterin mäntä ei voi painaa kenkää rumpuun siten, etteikö tarkalleen samaa voimaa syntyisi myös säädettävään tukeen."

Mitähän tämäkin tarkoittaa?
Jarrumännän voima on tietenkin vain siinä päässä jossa itse mäntä on!
Toinen pää, siis se säädettävä, toimii vain saranana jonka etäisyys ja samalla jarrukengän etäisyys jarrurummusta on säädetty sillä ruuvarilla.
En nyt puhu itsetehostuvuudesta joka syntyy toisen jarrukengän osalle sen ottaessa vastaan pyörintäliikettä enkä myöskään rakenteesta jossa on molemmissa päissä sylinterit.





"Tuen etäisyydellä ei ole muuta merkitystä kuin että jos tuki on kaukana joutuu mäntä tekemään pidemmän työn."

Jos tämä mainitsemasi tuki on säädetty niin, että kenkä on esim. viiden millin päässä rummusta, on siitä seurauksena se, ettei jarrukenkä voi KOKO MATKALTAAN painautua rumpua vasten kun jarrutetaan.
Jarrukenkä ei tällaisesta alkuasennosta taivu koko matkaltaan rummun muotoiseksi.
Joten kyseinen jarru jarruttaa taatusti heikommin kuin ne jotka on säädetty lähemmäksi.

Yrittäisit hahmottaa itsellesi tämä asia.

Tämä sinulta jäi tajuamatta. Säätää siis voi.
Tosin tällainen ei ole mielekästä.
Ei ehkä kannattaisi takertua sanaan säätäminen. Toisille se merkitsee koko jarrujenpurkua ja kaiken uudelleenasentamista.

jarruttaja kirjoitti:

Jotain tällaista odotinkin. Kupla on hyvä esimerkki.


Mutta jos luet aikaisemmat kirjoitukseni niin kaikissa KOROSTETAAN jarrujen säätämistä paremmiksi joko tasaus tai pito mielessä.


Kuplavolkkarin manuaalinen säätö vaikuttaa vain ja ainoastaa siihen kuinka syvälle poljin menee, millä ei ole mitään merkitystä jarruvoimien kanssa niin kauan kun poljin ei törmää esim. lattiaan.


Ts. jos kuplan jarrut hylätään akselin epätasaisten jarruvoimien takia ei asiaa saa kuntoon jarruja säätämällä.

Lue lisää

116-alustaisissa Alffojen takajarruissa on säädettävä välys.

jarruttaja kirjoitti:

Tuttavani on katsastusalalla. Hän kertoi naureskellen, että hylättyjen jarrujen kuskit lähtevät kotiin säätämään jarruja tasaiseksi. Hän on ihmeissään mitä nämä kaverit todellisuudessa tekevät jarruille. En uskonut juttua, mutta kyllä se niin taitaa olla. Kyllä niitä säätämään taidetaan lähteä.


Jarrukenkä on kaksitukinen (sylinterin mäntä ja esim. kuplassa toisessa päässä säädettävä tuki) palkki, jolla on tasaisen kuorman -kuormitus (hihna vastaan rumpu).

Fysikaalisesti sylinterin mäntä ei voi painaa kenkää rumpuun siten, etteikö tarkalleen samaa voimaa syntyisi myös säädettävään tukeen. Tuen etäisyydellä ei ole muuta merkitystä kuin että jos tuki on kaukana joutuu mäntä tekemään pidemmän työn.


Opettaako ne tosiaan amiksessa että jarruja säätämällä vaikutetaan jarruvoimaan?


Te varmaan väitätte myös, että kun rekan räikkää säädetään voidaan vaikuttaa jarruvoimaan kys. pyörällä. No jos ihan tarkkoja ollaan niin onhan ilmakellon voima ihan pikkuriikkisen riippuvainen kalvon paikasta.

Lue lisää

"Opettaako ne tosiaan amiksessa että jarruja säätämällä vaikutetaan jarruvoimaan?"

"Te varmaan väitätte myös, että kun rekan räikkää säädetään voidaan vaikuttaa jarruvoimaan kys. pyörällä. No jos ihan tarkkoja ollaan niin onhan ilmakellon voima ihan pikkuriikkisen riippuvainen kalvon paikasta."

Kaiken tuon keksit omasta päästäsi. Täällä ei ole kukaan sellaista väittänyt. Muut kuin sinä.

Johan sulle selitettiin, että termin "säätäminen" käyttö on virheellistä. Joten koko tämä kommenttisi on täysin turha.

jarruttaja kirjoitti:

Jotain tällaista odotinkin. Kupla on hyvä esimerkki.


Mutta jos luet aikaisemmat kirjoitukseni niin kaikissa KOROSTETAAN jarrujen säätämistä paremmiksi joko tasaus tai pito mielessä.


Kuplavolkkarin manuaalinen säätö vaikuttaa vain ja ainoastaa siihen kuinka syvälle poljin menee, millä ei ole mitään merkitystä jarruvoimien kanssa niin kauan kun poljin ei törmää esim. lattiaan.


Ts. jos kuplan jarrut hylätään akselin epätasaisten jarruvoimien takia ei asiaa saa kuntoon jarruja säätämällä.

Lue lisää

Kokemusta on, kuplan jarruista nimenomaan.

Jarruja tiukemmalle säätämällä jarrukengän kosketuskulma rumpuun nähden muuttuu. Sinähän säädät nimenomaan kiinteää päätä.

Löysä jarrukenkä (jolloin myös poljin painuu syvälle) ottaa rumpuun enimmäkseen sylinterin päästä, tiukka jarru koko matkalta, lisäksi nivelpisteen muutos tuo jarrukenkään hieman välitystä ja jarruteho paranee. Tästä syystä saat myös säädettyä jarrutasapainon kohdalleen pyörien ja myös akseleiden välillä. Kuitenkin, muiden asioiden pitää olla kunnossa, kaikkien sylinterien tulee olla yhtä herkkiä (mahdollisimman hyvin) sekä jarruletkujen hyvässä kunnossa. Nimenomaan vanhoissa autoissa ongelmia voi aiheuttaa jarruletkut, joilla tuntuu olevan iän myötä turvota jolloin letkun reikä kutistuu ja pyrkii tukkeutumaan. On myös tapauksia, joissa letkun sisäpintaan on revennyt pieni kieli, joka tukkii nesteen virtauksen sylinteriin tai sieltä pois. Eli jokin pyörä ei jarruta juuri ollenkaan tai jarru jää kantamaan.

Kiitos kollega. Alkoi jo tuntua vähän ahdistavalta kun pääsääntöisesti kirjoituksista näkee että kovasti ollaan remonttimiehiä mutta ymmärrys on kovin kevyttä.

Joku jopa antoi ymmärtää, että on alan miehiä ja mahdollisesti jopa merkkiliikkeessä töissä. Ei ihme että merkkiliikkeitä ei arvosteta ja niihin ei luoteta jos ryytyneitä jarruja "säädellään" kuntoon.

Mielenkiintoinen on myös jarrun kauaksi säätäminen siitä näkökulmasta, että VAIKKA kauaksi säätämällä voisikin vaikuttaa jarruvoimaan niin poljin menisi ainakin liian syvälle. Niin ja eikös sellainen säätötapa (siis JOS jarruvoiman säätäminen olisi mahdollista) johtaisi jarrun tietoiseen huonontamiseen alkuperäiseen hyväksyttyyn nähden. Aika rohkeaa puhetta.


Kyllä tässä väkisinkin tulee mieleen, että auton korjaamiseen pitäisi vaatia tietty koulutustaso samalla tavalla kuin esim. sähkötöihin. Pitää varmaankin katsoa peiliin, asiaa pitänee alkaa itse ajamaan lainsäädäntöön.

jarruttaja kirjoitti:

Kiitos kollega. Alkoi jo tuntua vähän ahdistavalta kun pääsääntöisesti kirjoituksista näkee että kovasti ollaan remonttimiehiä mutta ymmärrys on kovin kevyttä.

Joku jopa antoi ymmärtää, että on alan miehiä ja mahdollisesti jopa merkkiliikkeessä töissä. Ei ihme että merkkiliikkeitä ei arvosteta ja niihin ei luoteta jos ryytyneitä jarruja "säädellään" kuntoon.

Mielenkiintoinen on myös jarrun kauaksi säätäminen siitä näkökulmasta, että VAIKKA kauaksi säätämällä voisikin vaikuttaa jarruvoimaan niin poljin menisi ainakin liian syvälle. Niin ja eikös sellainen säätötapa (siis JOS jarruvoiman säätäminen olisi mahdollista) johtaisi jarrun tietoiseen huonontamiseen alkuperäiseen hyväksyttyyn nähden. Aika rohkeaa puhetta.


Kyllä tässä väkisinkin tulee mieleen, että auton korjaamiseen pitäisi vaatia tietty koulutustaso samalla tavalla kuin esim. sähkötöihin. Pitää varmaankin katsoa peiliin, asiaa pitänee alkaa itse ajamaan lainsäädäntöön.

Lue lisää

Näyttää siltä, että nuori inssi luulee itsestään liikoja.

Kuka on puhunut kauaksi säätämisestä, säätöä joudutaan rumpujarrulle tekemään, koska jarrukengän kitkamateriaali ja myös rumpu kuluvat. Tällöin kenkä jää liian kauaksi ja jarruteho kärsii. Eli jarrutehoa parannetaan säätämällä. En myöskään ymmärrä, mikä vika on termissä säätäminen, mitä muuta se säätöruuvin kiertäminen on.. Huoltoa? eikö siis sytytysennakkoakaan säädetä vaan huolletaan?

Levyjarrut ovat asia erikseen, niitä ei säädetä (joitain poikkeuksia lukuunottamatta).


Mutta, palatakseni asiaan.

Ajattele jarrukenkä palkkina joka on toisesta päästä saranoitu ja toisesta päästä sylinterin kannattelema. Palkin päälle asetetaan pistekuorma.

Jos kuorma on tarkalleen sylinterin päällä, kuorman aiheuttama voima siirtyy pelkästään sylinteriin. Jos taas saranan päällä, se siirtyy vain saranaan.

Jos kuorma on puolessa välissä, tulee puolet sylinterille, eli samalla syllinterin paineella voidaan kannatella kaksinkertainen kuorma verrattuna tilanteeseen jossa kuorma on sylinterin päällä.

Jarrukengän saranoidun pään säädöllä saadaan muutettua juuri sitä pistettä, mikä kohta kengästä ensimmäisenä ottaa rumpuun kiinni, lähemmäs saranaa, jolloin sama jarrupaine antaa suuremman pintapaineen jarrukengän ja rummun välille. Eli jarruteho paranee (myös kitkapinta-ala kasvaa kengän jouston vuoksi).

jarruttaja kirjoitti:

Kiitos kollega. Alkoi jo tuntua vähän ahdistavalta kun pääsääntöisesti kirjoituksista näkee että kovasti ollaan remonttimiehiä mutta ymmärrys on kovin kevyttä.

Joku jopa antoi ymmärtää, että on alan miehiä ja mahdollisesti jopa merkkiliikkeessä töissä. Ei ihme että merkkiliikkeitä ei arvosteta ja niihin ei luoteta jos ryytyneitä jarruja "säädellään" kuntoon.

Mielenkiintoinen on myös jarrun kauaksi säätäminen siitä näkökulmasta, että VAIKKA kauaksi säätämällä voisikin vaikuttaa jarruvoimaan niin poljin menisi ainakin liian syvälle. Niin ja eikös sellainen säätötapa (siis JOS jarruvoiman säätäminen olisi mahdollista) johtaisi jarrun tietoiseen huonontamiseen alkuperäiseen hyväksyttyyn nähden. Aika rohkeaa puhetta.


Kyllä tässä väkisinkin tulee mieleen, että auton korjaamiseen pitäisi vaatia tietty koulutustaso samalla tavalla kuin esim. sähkötöihin. Pitää varmaankin katsoa peiliin, asiaa pitänee alkaa itse ajamaan lainsäädäntöön.

Lue lisää

"Alkoi jo tuntua vähän ahdistavalta kun pääsääntöisesti kirjoituksista näkee että kovasti ollaan remonttimiehiä mutta ymmärrys on kovin kevyttä."

Tsot tsot. Itse et ole osoittanut minkäänlaista asiantuntemusta tässä asiassa. Intät vaan samaa kulunutta lausetta uudestaan ja uudestaan. Mitään emme sinun taustoistasi todellisuudesssa tiedä.

Sait heti aluksi monta fiksua vastausta, jossa sanottiin, että termin "säätää" käyttäminen on virheellistä. Nuo kommentit vievät jo pohjan pois koko keskustelulta.

Mutta sinä vaan jatkat inttämistä. Sitten tuli kokeneilta miehiltä kommenttia, jonka mukaan tiettyjen automallien jarruja voi kirjaimellisesti säätää. Ei kelpaa, sinä vaan jatkat inttämistä.

Sulle annettiin myös fiksuja kommentteja siitä, mitä jarruille voi todellisuudessa tehdä, jos ne ovat heikkotehoiset, tai ottavat epätasaisesti. Ei kelpaa, sinä vaan jatkat inttämistä.

Kyllä tässä väkisinkin tulee mieleen, että jollakin on elämänkoulu vähän kesken. Näillä palstoilla pitäisi vaatia tietty maalaisjärjen käyttökyky, ennen kuin saisi tulla inttämään aivan joutavia asioita.

Väität harhaanjohtavasti, että tätä keskustelua kommentoineet henkilöt eivät tuntisi autotekniikkaa riittävästi. Minä epäilen vähän, että asia on nimenomaan toisinpäin. Sulla on kirjaviisautta ja kenties tutkinto, joilla yrität nyt kovasti viisastella ja halveerata kunnon remonttimiehiä. Käytännön taidot sulta tuntuisivat puuttuvan.

Ei kukaan järkevä ihminen tule nussimaan pilkkua tuolla tavalla. Ja voihan se taitavakin remonttireiska sanoa menevänsä jarruja "säätämään", vaikka todellisuudessa hän putsaa, huoltaa ja herkistelee ne suurella ammattitaidolla. Mitä sitä yhteen puhekielen termiin takertumaan?

sinä ääliö kirjoitti:

"Alkoi jo tuntua vähän ahdistavalta kun pääsääntöisesti kirjoituksista näkee että kovasti ollaan remonttimiehiä mutta ymmärrys on kovin kevyttä."

Tsot tsot. Itse et ole osoittanut minkäänlaista asiantuntemusta tässä asiassa. Intät vaan samaa kulunutta lausetta uudestaan ja uudestaan. Mitään emme sinun taustoistasi todellisuudesssa tiedä.

Sait heti aluksi monta fiksua vastausta, jossa sanottiin, että termin "säätää" käyttäminen on virheellistä. Nuo kommentit vievät jo pohjan pois koko keskustelulta.

Mutta sinä vaan jatkat inttämistä. Sitten tuli kokeneilta miehiltä kommenttia, jonka mukaan tiettyjen automallien jarruja voi kirjaimellisesti säätää. Ei kelpaa, sinä vaan jatkat inttämistä.

Sulle annettiin myös fiksuja kommentteja siitä, mitä jarruille voi todellisuudessa tehdä, jos ne ovat heikkotehoiset, tai ottavat epätasaisesti. Ei kelpaa, sinä vaan jatkat inttämistä.

Kyllä tässä väkisinkin tulee mieleen, että jollakin on elämänkoulu vähän kesken. Näillä palstoilla pitäisi vaatia tietty maalaisjärjen käyttökyky, ennen kuin saisi tulla inttämään aivan joutavia asioita.

Väität harhaanjohtavasti, että tätä keskustelua kommentoineet henkilöt eivät tuntisi autotekniikkaa riittävästi. Minä epäilen vähän, että asia on nimenomaan toisinpäin. Sulla on kirjaviisautta ja kenties tutkinto, joilla yrität nyt kovasti viisastella ja halveerata kunnon remonttimiehiä. Käytännön taidot sulta tuntuisivat puuttuvan.

Ei kukaan järkevä ihminen tule nussimaan pilkkua tuolla tavalla. Ja voihan se taitavakin remonttireiska sanoa menevänsä jarruja "säätämään", vaikka todellisuudessa hän putsaa, huoltaa ja herkistelee ne suurella ammattitaidolla. Mitä sitä yhteen puhekielen termiin takertumaan?

Lue lisää

Miten niin termin "säätäminen" käyttäminen virheellistä?

En tarvitse enkä ole pyytänyt teiltä minkäänlaisia jarrun korjausohjeita tsm. Ainoastaan haluan tiedon siitä, mitä nämä tyypit tekevät kun he lähtevät katsastuksesta "säätämään" jarruja vaikka hylkäys ei tullut polkimen syvälle menemisestä, mikä on ainoa henkilöauton jarrutyö, jossa voidaan puhua säätämisestä.

Ja kirjoituksista on käynyt ilmi, että jarruvoimia ne lähtee säätämään likivetoruuvista.

En kyllä röyhistelisi millään kirjoituspalstalla ammmattitaidostani jos olisin jonkin yhden merkin merkkiliikkeen yhden autotyypin erikoisjarruasentaja, joka tietää miten huonosti työn voi tehdä että asias ei juuri juuri valita "takuuaikana".

Mielelläni lähtisin kanssasi käytännön testiin, jossa arvottaisiin kaikista ajoneuvoista sattumanvaraisesti jokin sama ajoneuvo (ha,ka,PA,PV, työkone tms.) kummallekin taitonäytettä varten. Mielellään testissä saisi olla jonkin vian selvittäminen. Katsottaisiin kummalla pärjää paremmin, yhdistetyllä teoriaosaamisella ja laajalla käytännön kokemuksella verrattuna yhden merkin sinipukuosaajaan.

Voisitko laittaa listan normaaleista ajoneuvoista, joissa jarruvoimaa voi säätää ?

Jorppe kirjoitti:

Näyttää siltä, että nuori inssi luulee itsestään liikoja.

Kuka on puhunut kauaksi säätämisestä, säätöä joudutaan rumpujarrulle tekemään, koska jarrukengän kitkamateriaali ja myös rumpu kuluvat. Tällöin kenkä jää liian kauaksi ja jarruteho kärsii. Eli jarrutehoa parannetaan säätämällä. En myöskään ymmärrä, mikä vika on termissä säätäminen, mitä muuta se säätöruuvin kiertäminen on.. Huoltoa? eikö siis sytytysennakkoakaan säädetä vaan huolletaan?

Levyjarrut ovat asia erikseen, niitä ei säädetä (joitain poikkeuksia lukuunottamatta).


Mutta, palatakseni asiaan.

Ajattele jarrukenkä palkkina joka on toisesta päästä saranoitu ja toisesta päästä sylinterin kannattelema. Palkin päälle asetetaan pistekuorma.

Jos kuorma on tarkalleen sylinterin päällä, kuorman aiheuttama voima siirtyy pelkästään sylinteriin. Jos taas saranan päällä, se siirtyy vain saranaan.

Jos kuorma on puolessa välissä, tulee puolet sylinterille, eli samalla syllinterin paineella voidaan kannatella kaksinkertainen kuorma verrattuna tilanteeseen jossa kuorma on sylinterin päällä.

Jarrukengän saranoidun pään säädöllä saadaan muutettua juuri sitä pistettä, mikä kohta kengästä ensimmäisenä ottaa rumpuun kiinni, lähemmäs saranaa, jolloin sama jarrupaine antaa suuremman pintapaineen jarrukengän ja rummun välille. Eli jarruteho paranee (myös kitkapinta-ala kasvaa kengän jouston vuoksi).

Lue lisää

Jorppe nilloin viimeksi avannut rumpujarrua? EI ne ole mitenkään SARANOITU toisesta päästään, vaan pääsevät luistamaan tuessaan. Oletko kuullut edes sanaa itsetehostuvat rumpujarrut? ANNA jo periksi...noilla tiedoillasi!

jarruttaja kirjoitti:

Miten niin termin "säätäminen" käyttäminen virheellistä?

En tarvitse enkä ole pyytänyt teiltä minkäänlaisia jarrun korjausohjeita tsm. Ainoastaan haluan tiedon siitä, mitä nämä tyypit tekevät kun he lähtevät katsastuksesta "säätämään" jarruja vaikka hylkäys ei tullut polkimen syvälle menemisestä, mikä on ainoa henkilöauton jarrutyö, jossa voidaan puhua säätämisestä.

Ja kirjoituksista on käynyt ilmi, että jarruvoimia ne lähtee säätämään likivetoruuvista.

En kyllä röyhistelisi millään kirjoituspalstalla ammmattitaidostani jos olisin jonkin yhden merkin merkkiliikkeen yhden autotyypin erikoisjarruasentaja, joka tietää miten huonosti työn voi tehdä että asias ei juuri juuri valita "takuuaikana".

Mielelläni lähtisin kanssasi käytännön testiin, jossa arvottaisiin kaikista ajoneuvoista sattumanvaraisesti jokin sama ajoneuvo (ha,ka,PA,PV, työkone tms.) kummallekin taitonäytettä varten. Mielellään testissä saisi olla jonkin vian selvittäminen. Katsottaisiin kummalla pärjää paremmin, yhdistetyllä teoriaosaamisella ja laajalla käytännön kokemuksella verrattuna yhden merkin sinipukuosaajaan.

Voisitko laittaa listan normaaleista ajoneuvoista, joissa jarruvoimaa voi säätää ?

Lue lisää

Sinulta tais jäädä aamulääkkeet ottamatta..
Terapiakin auttaisi.



http://www.tukiasema.net/keskustelu/list.asp?fid=5&p=1

Kokeile vaihteeksi tätä !!

sinä kirjoitti:

Jorppe nilloin viimeksi avannut rumpujarrua? EI ne ole mitenkään SARANOITU toisesta päästään, vaan pääsevät luistamaan tuessaan. Oletko kuullut edes sanaa itsetehostuvat rumpujarrut? ANNA jo periksi...noilla tiedoillasi!

Lue lisää

Viimeeksi 2 kk. sitten, tosin en jarrumurheiden takia.

Itse asiassa, on sekä saranoituja että saranoimattomia versioita. Että se niistä sinunkin tiedoistasi.

Itsetehostus on tuttu, tiesitkö, että siitäkin on useita versioita. Osa tehostaa vain toiseen suuntaan, osa molempiin.. Myös tehostussuhteet vaihtelevat rakenteen mukaan.

jarruttaja kirjoitti:

Miten niin termin "säätäminen" käyttäminen virheellistä?

En tarvitse enkä ole pyytänyt teiltä minkäänlaisia jarrun korjausohjeita tsm. Ainoastaan haluan tiedon siitä, mitä nämä tyypit tekevät kun he lähtevät katsastuksesta "säätämään" jarruja vaikka hylkäys ei tullut polkimen syvälle menemisestä, mikä on ainoa henkilöauton jarrutyö, jossa voidaan puhua säätämisestä.

Ja kirjoituksista on käynyt ilmi, että jarruvoimia ne lähtee säätämään likivetoruuvista.

En kyllä röyhistelisi millään kirjoituspalstalla ammmattitaidostani jos olisin jonkin yhden merkin merkkiliikkeen yhden autotyypin erikoisjarruasentaja, joka tietää miten huonosti työn voi tehdä että asias ei juuri juuri valita "takuuaikana".

Mielelläni lähtisin kanssasi käytännön testiin, jossa arvottaisiin kaikista ajoneuvoista sattumanvaraisesti jokin sama ajoneuvo (ha,ka,PA,PV, työkone tms.) kummallekin taitonäytettä varten. Mielellään testissä saisi olla jonkin vian selvittäminen. Katsottaisiin kummalla pärjää paremmin, yhdistetyllä teoriaosaamisella ja laajalla käytännön kokemuksella verrattuna yhden merkin sinipukuosaajaan.

Voisitko laittaa listan normaaleista ajoneuvoista, joissa jarruvoimaa voi säätää ?

Lue lisää

Kun pilkkua nussitaan..

Voisitko laittaa listan normaaleista ajoneuvoista, joissa jarruvoimaa voi säätää ?

Jarruvoimaa voi säätää/annostella lähes kaikissa ajoneuvoissa, normaalisti jarrupoljinta painamalla, joko enemmän tai vähemmän. Jos oikein säädetään, niin polkupyörän jarruvoimaa voi hyvissä jarruissa sananmukaisesti säätää. Eli levyjarrun tehoa voi säätää vaikka kahvan puristuvoima pysyy samana.

jarruttaja kirjoitti:

Miten niin termin "säätäminen" käyttäminen virheellistä?

En tarvitse enkä ole pyytänyt teiltä minkäänlaisia jarrun korjausohjeita tsm. Ainoastaan haluan tiedon siitä, mitä nämä tyypit tekevät kun he lähtevät katsastuksesta "säätämään" jarruja vaikka hylkäys ei tullut polkimen syvälle menemisestä, mikä on ainoa henkilöauton jarrutyö, jossa voidaan puhua säätämisestä.

Ja kirjoituksista on käynyt ilmi, että jarruvoimia ne lähtee säätämään likivetoruuvista.

En kyllä röyhistelisi millään kirjoituspalstalla ammmattitaidostani jos olisin jonkin yhden merkin merkkiliikkeen yhden autotyypin erikoisjarruasentaja, joka tietää miten huonosti työn voi tehdä että asias ei juuri juuri valita "takuuaikana".

Mielelläni lähtisin kanssasi käytännön testiin, jossa arvottaisiin kaikista ajoneuvoista sattumanvaraisesti jokin sama ajoneuvo (ha,ka,PA,PV, työkone tms.) kummallekin taitonäytettä varten. Mielellään testissä saisi olla jonkin vian selvittäminen. Katsottaisiin kummalla pärjää paremmin, yhdistetyllä teoriaosaamisella ja laajalla käytännön kokemuksella verrattuna yhden merkin sinipukuosaajaan.

Voisitko laittaa listan normaaleista ajoneuvoista, joissa jarruvoimaa voi säätää ?

Lue lisää

Heh heh.. tämähän käy suorastaa koomiseksi. No mikäpäs siinä, taotaan kun rauta on kuumaa?

"Miten niin termin "säätäminen" käyttäminen virheellistä?"

Mitäs se sulle kuuluu? Sinähän olit kiinnostunut vain tiedosta: "mitä nämä tyypit tekevät kun he lähtevät katsastuksesta säätämään jarruja". No, tuohon ensimmäiseen kysymykseesi on kuitenkin vastattu mm. näissä viesteissä, ole hyvä:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=583&posting=22000000005770319

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=583&posting=22000000005786868

No sitten tähän sinun varsinaiseen kysymykseesi:

"Ainoastaan haluan tiedon siitä, mitä nämä tyypit tekevät kun he lähtevät katsastuksesta "säätämään" jarruja"

Tässä sinulle jo kertaalleen annettu vastau vielä uudestaan, ole hyvä:

'Ja voihan se taitavakin remonttireiska sanoa menevänsä jarruja "säätämään", vaikka todellisuudessa hän putsaa, huoltaa ja herkistelee ne suurella ammattitaidolla. Mitä sitä yhteen puhekielen termiin takertumaan?'

Kysymys on siis termin "säätää" epämääräisestä käyttämisestä. Puhutaan säätämisestä, vaikka todellisuudesta tehdään muuta.

Muista tiedoista sinä et ollut kiinnostunut, ethän? Ainakin niin itse sanoit.

"En kyllä röyhistelisi millään kirjoituspalstalla ammmattitaidostani jos olisin jonkin yhden merkin merkkiliikkeen yhden autotyypin erikoisjarruasentaja, joka tietää miten huonosti työn voi tehdä että asias ei juuri juuri valita "takuuaikana"."

Ei täällä kukaan muu ole röyhistellyt kuin sinä. Olet siis ihan oikeassa, kannattaisi vain itsekin uskoa mitä sanoo.

"Mielelläni lähtisin kanssasi käytännön testiin, jossa arvottaisiin kaikista ajoneuvoista sattumanvaraisesti jokin sama ajoneuvo (ha,ka,PA,PV, työkone tms.) kummallekin taitonäytettä varten. Mielellään testissä saisi olla jonkin vian selvittäminen. Katsottaisiin kummalla pärjää paremmin, yhdistetyllä teoriaosaamisella ja laajalla käytännön kokemuksella verrattuna yhden merkin sinipukuosaajaan."

Mukava kuulla, että olet ammattitaidostasi vakuuttunut, hieno homma! Mutta mistä keksit tuon "yhden merkin sinipukuosaajan"? Ei täällä kukaan ole sellaisesta puhunut. Keksit koko väitteen itse.

Itselläni on kokemusta aivan riittävästi, niin teorian kuin käytännönkin tasolla. Mulla ei ole mitään tarvetta lähteä taittamaan peistä siitä, kumpi on parempi ajoneuvojen korjauksessa.

"Voisitko laittaa listan normaaleista ajoneuvoista, joissa jarruvoimaa voi säätää"

Pilkunviilaaja taisi kärähtää itse. Tässä nimittäin oikein hauska ja nappiin osuva vastaus kysymykseesi:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=583&posting=22000000005789362

Sanoin aiemmin, että 'Kyllä tässä väkisinkin tulee mieleen, että jollakin on elämänkoulu vähän kesken'

Olen edelleen sitä mieltä. Ei fiksu aikuinen ihminen tule tällaista mölinää pitämään, muuten kuin ärsyttääkseen muita lukijoita. Ikää, koulutusta ja kokemusta sulla voi olla vaikka kuinka, mutta elämänviisaus lienee vielä vähissä.

Tsemppiä elämäntaipaleelle! Ehkä jonakin päivänä huomaat, että eivät ne välttämättä ole ääliöitä ne miehet, jotka lähtevät "jarruja säätämään". Useimmat ovat ihan fiksuja miehiä.

Säädellään kun kohdataan!

heh heh.. kirjoitti:

Heh heh.. tämähän käy suorastaa koomiseksi. No mikäpäs siinä, taotaan kun rauta on kuumaa?

"Miten niin termin "säätäminen" käyttäminen virheellistä?"

Mitäs se sulle kuuluu? Sinähän olit kiinnostunut vain tiedosta: "mitä nämä tyypit tekevät kun he lähtevät katsastuksesta säätämään jarruja". No, tuohon ensimmäiseen kysymykseesi on kuitenkin vastattu mm. näissä viesteissä, ole hyvä:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=583&posting=22000000005770319

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=583&posting=22000000005786868

No sitten tähän sinun varsinaiseen kysymykseesi:

"Ainoastaan haluan tiedon siitä, mitä nämä tyypit tekevät kun he lähtevät katsastuksesta "säätämään" jarruja"

Tässä sinulle jo kertaalleen annettu vastau vielä uudestaan, ole hyvä:

'Ja voihan se taitavakin remonttireiska sanoa menevänsä jarruja "säätämään", vaikka todellisuudessa hän putsaa, huoltaa ja herkistelee ne suurella ammattitaidolla. Mitä sitä yhteen puhekielen termiin takertumaan?'

Kysymys on siis termin "säätää" epämääräisestä käyttämisestä. Puhutaan säätämisestä, vaikka todellisuudesta tehdään muuta.

Muista tiedoista sinä et ollut kiinnostunut, ethän? Ainakin niin itse sanoit.

"En kyllä röyhistelisi millään kirjoituspalstalla ammmattitaidostani jos olisin jonkin yhden merkin merkkiliikkeen yhden autotyypin erikoisjarruasentaja, joka tietää miten huonosti työn voi tehdä että asias ei juuri juuri valita "takuuaikana"."

Ei täällä kukaan muu ole röyhistellyt kuin sinä. Olet siis ihan oikeassa, kannattaisi vain itsekin uskoa mitä sanoo.

"Mielelläni lähtisin kanssasi käytännön testiin, jossa arvottaisiin kaikista ajoneuvoista sattumanvaraisesti jokin sama ajoneuvo (ha,ka,PA,PV, työkone tms.) kummallekin taitonäytettä varten. Mielellään testissä saisi olla jonkin vian selvittäminen. Katsottaisiin kummalla pärjää paremmin, yhdistetyllä teoriaosaamisella ja laajalla käytännön kokemuksella verrattuna yhden merkin sinipukuosaajaan."

Mukava kuulla, että olet ammattitaidostasi vakuuttunut, hieno homma! Mutta mistä keksit tuon "yhden merkin sinipukuosaajan"? Ei täällä kukaan ole sellaisesta puhunut. Keksit koko väitteen itse.

Itselläni on kokemusta aivan riittävästi, niin teorian kuin käytännönkin tasolla. Mulla ei ole mitään tarvetta lähteä taittamaan peistä siitä, kumpi on parempi ajoneuvojen korjauksessa.

"Voisitko laittaa listan normaaleista ajoneuvoista, joissa jarruvoimaa voi säätää"

Pilkunviilaaja taisi kärähtää itse. Tässä nimittäin oikein hauska ja nappiin osuva vastaus kysymykseesi:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=583&posting=22000000005789362

Sanoin aiemmin, että 'Kyllä tässä väkisinkin tulee mieleen, että jollakin on elämänkoulu vähän kesken'

Olen edelleen sitä mieltä. Ei fiksu aikuinen ihminen tule tällaista mölinää pitämään, muuten kuin ärsyttääkseen muita lukijoita. Ikää, koulutusta ja kokemusta sulla voi olla vaikka kuinka, mutta elämänviisaus lienee vielä vähissä.

Tsemppiä elämäntaipaleelle! Ehkä jonakin päivänä huomaat, että eivät ne välttämättä ole ääliöitä ne miehet, jotka lähtevät "jarruja säätämään". Useimmat ovat ihan fiksuja miehiä.

Säädellään kun kohdataan!

Lue lisää

Kyllähän se selvisi minne kaverit lähtevät katsastuksessa hylättyjen jarrujen kanssa. Monissa kirjoituksissa sanotaan suoraan, että lähdetään jarruvoimia säätämään.


Koomista vaan on se, että jarruvoimien säätäminen ei ole mahdollista tavanomaisissa ajoneuvoissa.



Kirjoitit:

"'Ja voihan se taitavakin remonttireiska sanoa menevänsä jarruja "säätämään", vaikka todellisuudessa hän putsaa, huoltaa ja herkistelee ne suurella ammattitaidolla. Mitä sitä yhteen puhekielen termiin takertumaan?' "

Yllä oleva tekstisi on ihan OK. Olen samaa mieltä. Kys. termi -epäkohta on puhekielen epätarkkuutta, ei ongelma. Vähän vastaavanlainen juttu on jos puhutaan renkaan kehällä olevasta jarruvoimasta kiloina, joina puhuminen saattaa monelle olla kuitenkin ymmärrettävämpää kuin voiman yksiköissä puhuminen. Asiallisesti ottaen homma hoituu näinkin puhuen usein jopa paremmin.


Mutta suoraan sanoen olen huolestunut tiellä liikkuvien autojen kunnosta. Kaikenlaiset tuunaajat saavat avata esim. jarruja ilman minkäänlaista koulutusta tai opinnäytettä.

Tämä JARRUVOIMAN säätämiskeskustelu on vain pieni esimerkki koko ongelmakentästä. Tällä näennäisellä keskustelulla porukka paljasti taitonsa. Ilman mihinkään faktaan perustuvaan tietoon tai kokemukseen kaverit muodostavat "musta tuntuu" -periaatteelta fanaattisia järkkymättömiä kantoja asiaan, josta he uskovat tietävänsä niin paljon, että heillä on ilman minkäänlaista epäluuloa kanttia nimitellä asiallisesti ja perustellusti kirjoittavaa ääliöksi yms. He eivät perusta väitteitään esim. dynamometri ja poljinvoimamittauksiin. Heillä vain on valmis vastaus päässään ja jarruremontin jälkeen tuntuu että kyllä se muuttui. Luulisi heillä olevan jonkinlainen itsesuojeluvaisto, jotta he olisivat vähän varovaisempia.

Nämä "musta tuntuu" -tutkimukset eivät muutenkaan oikein toimi. Esim. jos auto nykii ja sitä yritetään korjata, aika usein testiajossa tuntuu, että homma tuli kuntoon. Mutta sitten kun lähdetään taas tavanomaiseen ajoon auto nykii kuten ennenkin. Nämä ilman mittavälineitä tehdyt testit eivät useinkaan toimi kovin hyvin.



Toivon, että juku lähettää nämä kirjoitukseni esim. johonkin yliopistoon tarkastettavaksi tai että joku menee esim. kirjastoon lukemaan autotekniikan kirjoja. Jokainen väitteeni löytyy em. lähteistä. Lisäksi tämä on alue, jossa teoria ja käytäntö kulkevat hyvin käsi kädessä. Ennakkoasenteetta mittavälineillä tehdyt käytännön testit osoittavat kirjoista loytyvät tiedot oikeiksi.


Eikä kait kukaan tosissaan väitä, että autotehtaassa autojen jarrun muovautuvat sattumalta sellaisiksi että ne toimivat niinkuin toimivat. Sitten kun kotona korjataan jarruja ne muuttuukin aivan eri teorian saranajarruiksi.

jarruttaja kirjoitti:

Kyllähän se selvisi minne kaverit lähtevät katsastuksessa hylättyjen jarrujen kanssa. Monissa kirjoituksissa sanotaan suoraan, että lähdetään jarruvoimia säätämään.


Koomista vaan on se, että jarruvoimien säätäminen ei ole mahdollista tavanomaisissa ajoneuvoissa.



Kirjoitit:

"'Ja voihan se taitavakin remonttireiska sanoa menevänsä jarruja "säätämään", vaikka todellisuudessa hän putsaa, huoltaa ja herkistelee ne suurella ammattitaidolla. Mitä sitä yhteen puhekielen termiin takertumaan?' "

Yllä oleva tekstisi on ihan OK. Olen samaa mieltä. Kys. termi -epäkohta on puhekielen epätarkkuutta, ei ongelma. Vähän vastaavanlainen juttu on jos puhutaan renkaan kehällä olevasta jarruvoimasta kiloina, joina puhuminen saattaa monelle olla kuitenkin ymmärrettävämpää kuin voiman yksiköissä puhuminen. Asiallisesti ottaen homma hoituu näinkin puhuen usein jopa paremmin.


Mutta suoraan sanoen olen huolestunut tiellä liikkuvien autojen kunnosta. Kaikenlaiset tuunaajat saavat avata esim. jarruja ilman minkäänlaista koulutusta tai opinnäytettä.

Tämä JARRUVOIMAN säätämiskeskustelu on vain pieni esimerkki koko ongelmakentästä. Tällä näennäisellä keskustelulla porukka paljasti taitonsa. Ilman mihinkään faktaan perustuvaan tietoon tai kokemukseen kaverit muodostavat "musta tuntuu" -periaatteelta fanaattisia järkkymättömiä kantoja asiaan, josta he uskovat tietävänsä niin paljon, että heillä on ilman minkäänlaista epäluuloa kanttia nimitellä asiallisesti ja perustellusti kirjoittavaa ääliöksi yms. He eivät perusta väitteitään esim. dynamometri ja poljinvoimamittauksiin. Heillä vain on valmis vastaus päässään ja jarruremontin jälkeen tuntuu että kyllä se muuttui. Luulisi heillä olevan jonkinlainen itsesuojeluvaisto, jotta he olisivat vähän varovaisempia.

Nämä "musta tuntuu" -tutkimukset eivät muutenkaan oikein toimi. Esim. jos auto nykii ja sitä yritetään korjata, aika usein testiajossa tuntuu, että homma tuli kuntoon. Mutta sitten kun lähdetään taas tavanomaiseen ajoon auto nykii kuten ennenkin. Nämä ilman mittavälineitä tehdyt testit eivät useinkaan toimi kovin hyvin.



Toivon, että juku lähettää nämä kirjoitukseni esim. johonkin yliopistoon tarkastettavaksi tai että joku menee esim. kirjastoon lukemaan autotekniikan kirjoja. Jokainen väitteeni löytyy em. lähteistä. Lisäksi tämä on alue, jossa teoria ja käytäntö kulkevat hyvin käsi kädessä. Ennakkoasenteetta mittavälineillä tehdyt käytännön testit osoittavat kirjoista loytyvät tiedot oikeiksi.


Eikä kait kukaan tosissaan väitä, että autotehtaassa autojen jarrun muovautuvat sattumalta sellaisiksi että ne toimivat niinkuin toimivat. Sitten kun kotona korjataan jarruja ne muuttuukin aivan eri teorian saranajarruiksi.

Lue lisää

"Monissa kirjoituksissa sanotaan suoraan, että lähdetään jarruvoimia säätämään."

Noo, minusta esim. nämä ovat asiallisia kommentteja, ilman mitään huuhaata:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=583&posting=22000000005767863

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=583&posting=22000000005768032

Muutamissa muissa kommenteissa kysymys oli lähinnä siitä, että houkuttelit vastaajat käyttämään termiä "jarrujen säätäminen". Sinänsä se kuvailivat jarrujen rakenteen varsin hyvin, ja ymmärtävät miten ne toimivat.

"Mutta suoraan sanoen olen huolestunut tiellä liikkuvien autojen kunnosta. Kaikenlaiset tuunaajat saavat avata esim. jarruja ilman minkäänlaista koulutusta tai opinnäytettä."

Aivan oikein. Sen vuoksi Suomessa vanhemmat autot katsastetaan joka vuosi. Ammattitaitoinen katsastaja kyllä huomaa teinituunaukset ja muut ammattitaidottomat viritykset turvallisuuden kannalta olennaisissa paikoissa.

Ongelma on siinä, että katsastusala on nykyään villin ja vapaan kilpailukenttä. Itselläni on vanha japanilainen kakkosauto, joka alkaa hapertua käsiin monesta kohtaa, onneksi itse sentään tiedän mistä kohtaa. Mutta joka vuosi katsastajat kehuvat sen taivaisiin, vaikka auton kunto heikkenee vuosi vuodelta. Aina menee läpi katsastuksesta että heilahtaa, vaikka auto joutaisi melkein jo paalaamoon. Tämä on erittäin huolestuttavaa.

Itse sentään pyrin pitämään rakkineen joten kuten turvallisessa ajokunnossa, mutta entäpä kymmenet tuhannet muut, jotka ajavat samanikäisillä, tai vielä vanhemmilla autoilla, eivätkä piittaa autostaan pätkääkään. Katsurit vaan kehuvat rahankiilto silmisään vanhoja ruoskia, ei hyvältä näytä..

Ei tavalliselta autoilijalta voida vaatia automekaanikon tai -insinöörin koulutusta. Eikä voida vaatia sitäkään, että vanhaa autoa käytettäisiin aina kalliisssa korjaamossa. Kyllä niitä pitää saada korjata itse, omalla vastuulla tietenkin.

Katsastusmiehen tehtävä on sitten kerätä vaaralliset viritykset pois tien päältä, jos omistaja on niin tollo, ettei itse tajua autonsa päälle. Mutta kun katsastusmies vaan toivoo, että asiakas tulisi uudestaan, ja lyö leiman silkasta palvelemisen ilosta.