Pimeyden maailman kohtaaminen

Rovastin ajatuksia ja opetuksia lukee mielellään.
Toisin kuin trollien ja ateistien sekoilua.

amen.

Hyvääopetusta kirjoitti:

Rovastin ajatuksia ja opetuksia lukee mielellään.
Toisin kuin trollien ja ateistien sekoilua.

Mukava on lukea rovastin kirjoituksia!

Raamattu johtaa meidät jo nyt näkemään Jumalan suuren voitonpäivän, jotta mekin kestäisimme. Emme katsele vihollisen voimaa, vaikka emme halua suinkaan olla sinisilmäisä. Meidän on kyllä tiedostettava vihollisen mahti tässä maailmassa. Mutta meidän silmämme tulee olla suunnattuna Kristukseen, sillä ”juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen (Hepr. 12:2).

Pidämme lujasti kiinni siitä, ettei Jumala jätä työtään kesken. Tosin meistä pienistä ihmisistä keskellä oman aikamme tapahtumien kuohun voi siltä tuntua. Jumalan vastustajat näyttävät voittavan (Ps 73).

Taistelu Jumalan hyvän tahdon ja saatanan pahan tahdon välillä

Jumalan maailman suunnitelmaa vastustaa saatanallinen henkivalta. Pyhä Jumala toteuttaa suunnitelmaansa taistellen synnin valtaa ja saatanallista pahaa tahtoa vastaan. Toisella puolen on Jumala hyvä tahto (eudokia) ja toisella puolen saatanan paha tahto ja näiden välillä mikään sovittelu ei ole mahdollinen. Kumpikin toteuttaa itseään. Saatana tekee vastarintaa viimeiseen mieheen. Hän ei tule koskaan antautumaan Jumalale, ei, vaikka taistelu on täysin selvä ja lopputulos varma.

Taistelu käydään taivaan avaruuksissa (Ef 6:12), mutta ratkaiseva on kamppailu ihmiskunnassa ja jokaisen ihmisten sydämissä. Tällä hetkellä koko ihmiskunta elää synnissä ja perkeleen vallassa. Se on kadotuksen massaa, (massa periditionis).

Ihminen palvelee jompaakumpaa Jumalaa tai saatanaa. Kahtiajako on myös uskovan sisimmässä. Jokainen Kristukseen uskova elää näiden kahden valan ja voiman välisen taistelun rintamalinjalla, polttopisteessä. Välillä näyttää olevan asemasota ja sitten taas alkaa avoin taistelu.

Mitä tiedämme Jumalan maailmansuunnitelmasta

Jumalan maailmansuunnitelma alkoi silloin kun hän loi tämän maailman ja ihmisen ja loi kaiken hyväksi (1 Moos 1:31).

Ihminen sai kuitenkin Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi luotuna (1:26) vapauden valita. Jumala ei luonut ihmistä robotiksi. Valinta oli mahdollinen vain kiusauksen ja pahan kosketuksessa. Ihminen valitsi ja valitsee tänäänkin pahan. Tänäänkin ihmisinä kipeästi tarvitsemme kipeästi rukousta: ”Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta”.

Ei meillä Raamatun äärellä ole täydellistä vastausta siihen, mistä paha ja synti tuli hyvään maailmaan. Jumala ei ole luonut pahaa eikä paha aina ole ollut olemassa. Mutta paha oli olemassa ennen ensimmäisiä ihmistä.

Englantilainen runoilija Milton kuvaa runoelmassaan Kadotettu paratiisi varsin yleisesti kristikunnassa hyväksyä tulkintaa pahan synnystä aikojen alussa. Sen mukaan korkein enkeliruhtinas, serafi nimeltä Lucifer, myöhemmin saatanan nimen saanut, ryhtyy taivaassa kapinaan Jumalaa vastaan (Jes 14:12-15; Hes 28:12-17; 2 Piet 2:4; Matt 4:1-4; 1 Joh 3:8).

Hän oli kateellinen ainosyntyiselle Pojalle, jonka Jumala on asettanut rinnalleen hallitsijaksi. Suuri enkelijoukko on liittynyt Luciferiin. Viimein Jumala lähettää Poikansa taisteluun, ja vasta silloin Lucifer voitetaan. Hänen mukanaan syöstään kolmasosa taivaan sotajoukosta alas.

Ihmisen ja Luciferin ratkaiseva kohtaaminen tapahtuu paratiisissa (1 Moos 3:1-19). Saatana saapuu sinne kerubiksi naamioituneena, "valon enkelin hahmossa" (2 Kor 11:14). Viettelijä tuli paratiisiin. Paratiisia vartioiva enkeli ei tunne häntä, sillä ei ihminen eikä enkeli voi erottaa ulkokultaisuutta. Jumala vain voi sen erottaa. Pimeyden maailma ei suinkaan tule ihmisen elämään pimeytenä.

Ihminen ei aavista pahaa keskustelukumppanistaan ja on kuin lumottu (vrt. Gal 3:1). Hän käytti vapauttaan väärin, suostui vapaaehtoisesti viettelijäänsä ja nousi pysyvään kapinaan Jumalaa vastaan. Ihminen luovuttaa itsensä uuden herran valtaan. Hänen sydämestään ei enää täytä rakkaus Herraan. Voimme määritellä, että synnin alkusyy on pahojen, nimittäin saatanan ja jumalattomien tahto.

Tätä samaa viettelystaistelua käydään tänään jokaisen Kristukseen uskovan kohdalla. Siinä on koko ajan kysymys siitä kenelle annamme vallan elämässämme: ”Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä. Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää (1. Piet. 5:9). Pietari kuvaa miten tätä taistelua käydään tänään: ”Sillä he puhuvat pöyhkeitä turhuuden sanoja ja viekoittelevat lihan himoissa irstauksilla niitä, jotka tuskin ovat päässeet eksyksissä vaeltavia pakoon, ja lupaavat heille vapautta, vaikka itse ovat turmeluksen orjia; sillä kenen voittama joku on, sen orja hän on. Sillä jos he meidän Herramme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta ovat päässeetkin maailman saastutuksia pakoon, mutta niihin taas kietoutuvat ja tulevat voitetuiksi on viimeinen tullut heille ensimmäistä pahemmaksi (2 Piet. 2:18-20).