VL seuroissa puhutaan usein opista, vaikka pitäisi tarkoittaa opetusta. Oppi tarkoittaa sitä miten ihminen tulee Jumalan edessä vanhurskaaksi yksin armosta, yksin uskosta, yksin Jeesuksen Kristuksen kautta.
Opetus liittyy elämän valintoihin. Monet saarnaajat opettavat täysin virheellisesti arjen valintojen ehdottomuutta perustellen niitä opillisiksi kysymyksiksi, joiden pysyvyys on sidottu opin pysyvyyteen.
Vakavimpia ja eniten traumoja on aiheutettu ja vaikeimpia hoitokokouksia on käyty eri aikoina:
- kirkon ja lähetystyön suhteesta
- pakkosynnyttämisen opista
- televisiosta
- vasemmistopuolueista
- naisten pukeutumisesta tai hiusten värjäämisestä
- puhujan/ johtokuntien arvovallasta ja erehtymättömyydestä
- naisen mahdollisuudesta toimia saarnaajana tai pappina, vaikka yleisen pappeuden perusteella kaikilla kristityillä on oikeus julistaa evankeliumia. Puhujan tehtävä ei tuo tähän oikeuteen mitään uutta. Tehtävä liittyy seurakunnan järjestykseen.
- vaikeimpana opetuksen harhana on pidettävä opetusta Jumalan valtakunnasta. Nykyisin se on sidottu enemmän yhteisöön ja ihmisiin kuin Jumalan vaikuttamaan Pyhän Hengen työhön.
Oppi kuvaa Jumalan vanhurskauttavaa toimintaa. Opetuksen alaan kuuluu ihmisten elämän valinnat ja niiden kautta tapahtuva arjen kilvoitus. Valintojen merkitys vai eri aikoina vaihdella. Tyypillisin muutoksen alla ollut esimerkki voisi olla suhtautuminen parran kasvattamiseen tai vähän vakavampi on se muutos, joka on 2000-luvulla tapahtunut suhteessa uudempiin raamatun käännöksiin.
Kovin on ahdasmielistä ja samaan muottiin pusertavaa ollut tämä ns yhtenäisen Ziioonin rakentaminen
Opetus liittyy elämän valintoihin. Monet saarnaajat opettavat täysin virheellisesti arjen valintojen ehdottomuutta perustellen niitä opillisiksi kysymyksiksi, joiden pysyvyys on sidottu opin pysyvyyteen.
Vakavimpia ja eniten traumoja on aiheutettu ja vaikeimpia hoitokokouksia on käyty eri aikoina:
- kirkon ja lähetystyön suhteesta
- pakkosynnyttämisen opista
- televisiosta
- vasemmistopuolueista
- naisten pukeutumisesta tai hiusten värjäämisestä
- puhujan/ johtokuntien arvovallasta ja erehtymättömyydestä
- naisen mahdollisuudesta toimia saarnaajana tai pappina, vaikka yleisen pappeuden perusteella kaikilla kristityillä on oikeus julistaa evankeliumia. Puhujan tehtävä ei tuo tähän oikeuteen mitään uutta. Tehtävä liittyy seurakunnan järjestykseen.
- vaikeimpana opetuksen harhana on pidettävä opetusta Jumalan valtakunnasta. Nykyisin se on sidottu enemmän yhteisöön ja ihmisiin kuin Jumalan vaikuttamaan Pyhän Hengen työhön.
Oppi kuvaa Jumalan vanhurskauttavaa toimintaa. Opetuksen alaan kuuluu ihmisten elämän valinnat ja niiden kautta tapahtuva arjen kilvoitus. Valintojen merkitys vai eri aikoina vaihdella. Tyypillisin muutoksen alla ollut esimerkki voisi olla suhtautuminen parran kasvattamiseen tai vähän vakavampi on se muutos, joka on 2000-luvulla tapahtunut suhteessa uudempiin raamatun käännöksiin.
Kovin on ahdasmielistä ja samaan muottiin pusertavaa ollut tämä ns yhtenäisen Ziioonin rakentaminen
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus. Peukkuja.
typerys
Täällä tosiaan on niin paljon että turhaa
Vl liikkeen jäsenenä odotan, että opetuksessa otettaisiin todesta rakkauden kaksoiskäsky. Jumalan työlle suurempi arvo. Lähimmäisen hyvää pitää edistää
Joopa joo
Mitäpä sieltä Jumalan valtakunnan ulkopuolelta huutelemaan. Siellä olevista ei kukaan ole käsittänyt Kristuksen oppia kuten sydämen kristillisyydessä ymmärretään, joten turha esitelläkään omaa harhautunutta ymmärrystään uskovaisille.
Tämä naisen pappeuden vastustaminen on pelkkää perinteen ja omien lausuntojen vankina olemista. Oikeita raamatullisia perusteita ei ole kukaan rohjennut esittää. On kyseessä ulkonainen ja peritty tapa
Pappi-nimikkeen käytöllä seurakunnan palvelutehtävässä ei ole raamatullisia perusteita. Se on Vanhan testamentin ja juutalaisuuden nimike sekä pakanoiden käyttämä nimike. Ehtoollisella ainoita oikeita kristillisiä pappeja ovat uskovaiset, jotka ottavat vastaan ehtoollisen. Kristus on ainoa pappi. Ev.lut kirkon papit eivät ole välimiehiä eivätkä uhraa ehtoollisella vaan jakavat valmista sakramentin lahjaa. Ev.lut. kirkon ehtoollisen jakajille sopii paremmin taloudenhoitajan tai kreikan kielen alkuperäisen sanan mukaan ekonomin nimike. He toimivat Jumalan armotaloudessa valmiin armonvälineen jakajana. Pappi-nimike on otettu käyttöön vuosisatoja apostolien aikaa myöhemmin. Kirkolle eivät riittäneet lahjoitukset. Se otti käyttöön Vanhan testamentin mainitsemien kymmenysten kaltaisen veron ja pappi-nimikkeen. Kirkkoon tuli messu-uhrioppi. Pappi-nimikkeen mukana ehtoollinen alettiin kauhistavalla tavalla ymmärtää Kristuksen uudeksi verettömäksi uhriksi tai ainakin jotain sen tapaista. Papille yritettiin keinotekoisesti antaa välimiehen tehtävä, vaikka Heprealaiskirjeen mukaan uskovaisilla on vain yksi välimies. Tuon pappi-nimikkeen myötä on kirkkoon tullut monia harhaoppeja. Seurakunnan palvelijoita sanan ja sakramenttien palveluvirassa on parempi nimittää vanhimmiksi tai pastoreiksi. Ensimmäisinä kristillisinä vuosisatoinen muutamissa jo kauan sitten kadonneissa harhaoppisissa kirkoissa naisilla oli erilainen asema kuin katolisessa kirkossa. Ne ovat varoittavia esimerkkejä.