Jotkut ovat arvostelleet ÄO mittauksien tarpeellisuutta ja epäilleet koko homman tieteellisyyttä. Aion nyt osoittaa epäilyt vääriksi.
Kriitikoille tiedoksi, että testejä järjestetään joka vuosi useassa eri maassa. Tulokset standardoidaan ja niistä piirretään kuvaaja. Tämä prosessi on hyvin tarkka, eikä siinä ole sijaa pienimmillekään virheille. Mikäli testiä ei ole osattu laatia siten, että tulokset muodostaisivat virheettömän Gaussin käyrän, käytetään erilaisia korjauskeinoja tulosten laskennassa virheettömän lopputuloksen aikaan saamiseksi.
Ohessa pari mielenkiintoista käytäväkeskustelua tämän vuoden älykkyystutkijoiden kansainvälisestä konferenssista:
- terve
- no terve
- oletkos jo nähnyt minun uusimman Gaussin käyräni? Eikö ole hieno?
- on tosiaan. On muuten aika samannäköinen kuin tämä minun.
- niinpä onkin. Niin muuten oli viime vuonnakin.
- niin tosiaan oli. Mitä keskihajontaa muuten käytit?
- 15, entäs sinä?
- 15
- oli hauska tavata. Tulet kai ensi vuonnakin?
- ilman muuta. Ihan pakko saada tietää alan kehitystrendit. Tänäkin vuonna on tosi jännä tuo kun puolet ovat käyttäneet sinistä tussia käyrän piirtämiseen, viime vuonna yleisin väri oli selvästikin musta.
- kato hei, sinäkin täällä
- no totta kai. Mitäs uutta?
- paljonkin. Ihmeteltiin juuri kavereiden kanssa, että yli 145 ÄO porukkaa oli tänä vuonna vain 0,1% tutkituista.
- hämmästyttävää. Eikä viime vuonna vastaava luku ollut 0,1%?
- niinpä taisi olla. Mistähän ero johtuu?
- minusta siinä muuten ei edes ole eroa?
- eikö?
- ei, kyllä ne luvut ovat ihan tismalleen samat.
- hämmästyttävää. ihmeellistä. Tässä täytyy olla joku säännönmukaisuus, jota emme ole vielä havainneet.
- ilmeisesti siinä on. Tätä on eräissä yliopistoissa tutkittu jo pidemmän aikaa ja näyttää sille, että luku on pysynyt samana jo ainakin sata vuotta.
- kiinnostavaa. Emme sitten vielä tiedäkään kaikkea. Täytyypä hakea rahoitusta tutkimista varten, aihehan on mitä mainioin.
- niin minäkin ajattelin tehdä.
Lopuksi vielä kaikille tiedekriittisille kuvallinen todiste siitä, että älykkyystutkimus on täysin virheetöntä. Voitte havaita, että katsottiin niitä miten pitkältä ajalta tahansa, käyrät ovat muodollisesti virheettömiä ja suorastaan esteettisen kauniita:
https://www.google.fi/search?q=iq&rlz=1C1BLWA_enFI548FI548&espv=2&biw=1164&bih=544&site=webhp&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=W-KXVZuLIYH3sAGD7pPQAg&ved=0CCwQsAQ
Kriitikoille tiedoksi, että testejä järjestetään joka vuosi useassa eri maassa. Tulokset standardoidaan ja niistä piirretään kuvaaja. Tämä prosessi on hyvin tarkka, eikä siinä ole sijaa pienimmillekään virheille. Mikäli testiä ei ole osattu laatia siten, että tulokset muodostaisivat virheettömän Gaussin käyrän, käytetään erilaisia korjauskeinoja tulosten laskennassa virheettömän lopputuloksen aikaan saamiseksi.
Ohessa pari mielenkiintoista käytäväkeskustelua tämän vuoden älykkyystutkijoiden kansainvälisestä konferenssista:
- terve
- no terve
- oletkos jo nähnyt minun uusimman Gaussin käyräni? Eikö ole hieno?
- on tosiaan. On muuten aika samannäköinen kuin tämä minun.
- niinpä onkin. Niin muuten oli viime vuonnakin.
- niin tosiaan oli. Mitä keskihajontaa muuten käytit?
- 15, entäs sinä?
- 15
- oli hauska tavata. Tulet kai ensi vuonnakin?
- ilman muuta. Ihan pakko saada tietää alan kehitystrendit. Tänäkin vuonna on tosi jännä tuo kun puolet ovat käyttäneet sinistä tussia käyrän piirtämiseen, viime vuonna yleisin väri oli selvästikin musta.
- kato hei, sinäkin täällä
- no totta kai. Mitäs uutta?
- paljonkin. Ihmeteltiin juuri kavereiden kanssa, että yli 145 ÄO porukkaa oli tänä vuonna vain 0,1% tutkituista.
- hämmästyttävää. Eikä viime vuonna vastaava luku ollut 0,1%?
- niinpä taisi olla. Mistähän ero johtuu?
- minusta siinä muuten ei edes ole eroa?
- eikö?
- ei, kyllä ne luvut ovat ihan tismalleen samat.
- hämmästyttävää. ihmeellistä. Tässä täytyy olla joku säännönmukaisuus, jota emme ole vielä havainneet.
- ilmeisesti siinä on. Tätä on eräissä yliopistoissa tutkittu jo pidemmän aikaa ja näyttää sille, että luku on pysynyt samana jo ainakin sata vuotta.
- kiinnostavaa. Emme sitten vielä tiedäkään kaikkea. Täytyypä hakea rahoitusta tutkimista varten, aihehan on mitä mainioin.
- niin minäkin ajattelin tehdä.
Lopuksi vielä kaikille tiedekriittisille kuvallinen todiste siitä, että älykkyystutkimus on täysin virheetöntä. Voitte havaita, että katsottiin niitä miten pitkältä ajalta tahansa, käyrät ovat muodollisesti virheettömiä ja suorastaan esteettisen kauniita:
https://www.google.fi/search?q=iq&rlz=1C1BLWA_enFI548FI548&espv=2&biw=1164&bih=544&site=webhp&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=W-KXVZuLIYH3sAGD7pPQAg&ved=0CCwQsAQ
Vastaukset 9
Vanhimmat
Putosin kärryiltä !!
Olen varmaan liian viisas, moisiin lapsellisiin sanaleikkeihin.
Mielestäni siinä ei ole yhtään sanaa, jonka voisi tulkita useammalla eri tavalla. Tai sitten olen vain liian tyhmä huomatakseni.
Testien arvostelijat ovat sieltä käyrän vasemmasta laidasta...
Olen ehdottomasti samaa mieltä.
En usko!
Miten ne tulokset tosiasiassa lasketaan? Eihän tuossa avauksen versiossa olisi mitään järkeä. Jos tiettynä vuonna sattuisi olemaan testeissä keskitasoa älykkäämpää porukkaa enemmistö, normaaliälykäs saisi tasoaan huomattavasti heikommat pisteet. Jos taas sattuisi olemaan enimmäkseen heikkoälyistä väkeä, keskiviivaa huonommalla puolella oleva saisi älykkään pisteet.
Määrät ovat sen verran suuria, että satunnaisvaihtelua ei juurikaan tarvitse laskea.
Tässä lienee tutkittu bakteerien sosiaalista älykkyyttä. Oletko sinä sosiaalisesti älykkäämpi kuin faunasi keskimäärin?
https://en.wikipedia.org/wiki/File:Social-IQ_distribution.png
"Tutkimukset ovat osoittaneet, että tunneälykkyys ja sosiaalinen äly ennustavat itse asiassa menestystä elämässä paremmin kuin perinteisesti mitattu älykkyysosamäärä."
http://yle.fi/uutiset/ovatko_tunne-_ja_tietoisuustaidot_pisa-tuloksia_tarkeampia/7909674