Jos on tullut uskoon kauan kauan sitten 15 vuotiaana, ja jos on silloin myöntänyt syntisyytensä, ja jos on joka hetki ollut valmiina parantamaan elämäänsä, ja jos on koko ajan ollut valmis tutkimaan itseään löytyykö vielä syntejä, ja jos on valmis panemaan kaiken synnin pois.
Ja jos kaiken tämän jälkeen ei mikään tunnu onnistuvan, ei mitään tunnu saavan. Jumala ei tunnu vastaavan.
On vain pitkiä, pitkiä päiviä, jolloin elämä koettelee pahemmin mitä ikinä olisi voinut kuvitella.
Olla niin kuin Joona valaan vatsassa. Ei pääse eteen ei taakse, on puristuksissa koko ajan. Ahdistus käy yli kaiken. Yli minun ymmärrykseni.
Olenko todella valittu?
Olen tehnyt paljon väärää ja teen joka päivä.
Onko kyse siitä etten osaa elää kuitenkaan oikein niinkuin uskovan pitää. ja miten uskovan pitää....
Ja jos kaiken tämän jälkeen ei mikään tunnu onnistuvan, ei mitään tunnu saavan. Jumala ei tunnu vastaavan.
On vain pitkiä, pitkiä päiviä, jolloin elämä koettelee pahemmin mitä ikinä olisi voinut kuvitella.
Olla niin kuin Joona valaan vatsassa. Ei pääse eteen ei taakse, on puristuksissa koko ajan. Ahdistus käy yli kaiken. Yli minun ymmärrykseni.
Olenko todella valittu?
Olen tehnyt paljon väärää ja teen joka päivä.
Onko kyse siitä etten osaa elää kuitenkaan oikein niinkuin uskovan pitää. ja miten uskovan pitää....
Vastaukset 12
Vanhimmat
oon ite miettiny samaa mut toivottavasti ees joku vastaa....
"Joku" on sitten minä...
Aivan sama ongelma oli sinullakin, rakas Jumalan lapsi, kuin ketjun aloittajallakin. Ja sama vastauskin pätee yhtä hyvin sinunkin kohdallasi.
Vaikeutemme johtuvat siitä, että keskitymme katsomaan ja kaivelemaan omaa heikkouttamme ja huonouttamme. Tunnemme olevanmme kelvottomia, ja siinä olemme aivan oikeassa; sellaisiahan me olemmekin.
Mutta juuri meitä kelvottomia varten Jeesus Kristus on tullut maailmaan ja kärsinyt meille kuuluvan rangaistuksen. Ota se uskossa vastaan.
Sinua varten Hän on maailmaan tullut ja vaikka olisit maailman ainoa ihminen, hän olisi tullut ja kärsinyt sinun puolestasi.
Nyt sinun katsottava vain Kristukseeen suuruuteen ja rakkauteen ja luotettava Hänen huolenpitoonsa.
Kyllä hän saattaa päätökseen aloittamansa työn.
Siunausta sinulle ja iloista kasvua Kristuksessa. Kirjoittele, jos siltä tuntuu. Ja muista päivittäinen Raamatun lukeminen. Lue vaikka Johanneksen kirjeet. Ilman Sanaa usko kuihtuu ja heikkenee. Lupaukset ovat sinua varten. "Armo kuuluu sulle juuri..."
Voi rakas ystävä, mitä taakkoja kannat. Katsot itseäsi, asetat itsellesi vaatimuksia, joita on mahdoton täyttää. Ethän sinä sen paremmaksi muutu, emme kukaan meistä.
Mutta: kun olet antanut elämäsi Jeesuksen käsiin, olet turvassa. Katso Jeesukseen.
Hän hoitaa, muovaa meitä omiaan pikkuhiljaaa huomaamatta oman kuvansa kaltaiseksi. Mutta anna Hänen tehdä työ, sekä tahtomisesi että tekemisesi. Omasta itsestämme emme koskaan saa puristetuksi muuta kuin syntiä.
Ota uskossa vastaan Jeesuksen suorittama maksu sinun syntiesi puolesta. Olet Hänen lunastamansa. Olet vapaa synnin, kuoleman ja paholaisen vallasta. Hän on ristillä nähnyt jo etukäteen koko elämäsi, kaikki sinun syntisi, siis kaikki: entiset, tämän hetkiset ja koko loppuelämäsi synnit. Pienet, suuret ja keskikokoiset synnit, ajatuksin, sanoin, töin ja laiminlyönnein tekemäsi synnit. Kaikki.
Nyt Jeesus odottaa, että hyväksyt tämän lahjan, jota Hän sinulle tarjoaa. Ota se rohkeasti ja uskossa vastaan.
Muista, että kaikki se, mitä aloituksessa kerroit, epäusko ja pelko, on vihollisen aikaansaannosta. Älä kuuntele häntä.
Ja vielä: "Minkä valo paljastaa, sen veri puhdistaa". Tämä tarkoittaa sitä, että joka kerta kun huomaat tekeväsi väärin, tunnusta se välittömästi (ainakin ajatuksissasi) Jeesukselle, ja pyydä anteeksi. Hän antaa heti anteeksi alttiisti ja soimaamatta. Hän ei hylkää ketään, joka hänen luoksensa tulee.
Minua auttoi aikoinaan vastaavassa tilanteessa tapa, että kirjoitin paperille kaikki asiat, jotka painoivat omaatuntoaani. (Siinä pitää olla äärettömän rehellinen ja se tekee kipeää.) Sitten luin Raamatusta ääneen 1.Joh.1:7-9:
"Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä."
Sitten on yksinkertaisesti vain uskottava se.
Siinä on sitten kiitoksen paikka. Taakat putoaa ja sydän iloitsee.
Siunausta elämääsi. Kirjoita lisää, jos siltä tuntuu. Ja lue Raamattua (Uutta Testamenttia) joka päivä. Huomaat, että kaikki Jumalan antamat lupaukset ovat kirjoitetut juuri sinua varten!
Yksinkertaisesti on vain uskottava.
Ota rohkeasti ja uskossa vastaan.
Usko ja uskominen on mielestäni erittäin inhimillinen ja ihmisen itsensä säätelemä tunne.
Siksi en voi kuvitella, että minä itse vapaasta omasta tahdostani olisin saanut jonkun ihanan ahaa elämyksen, että nyt ruvetaan uskomaan Jeesukseen.
En voi sanoa itselleni nyt on vain uskottava ja nyt on otettava uskossa vastaan.
Minulle usko on suuri lahja, joka on annettu minulle,Jeesus on sen antanut.
Minussa itsessäni on vain sitä epäuskoa.
Tämä Jeesuksen antama usko on kantanut minut näinkin pitkälle ja kantaa loppuun asti ja senkin perustan vain raamatun lupauksiin, en omaan uskooni.
Onko ihan hullua?
Mutta en voi laittaa mitään omaan varaani en edes omaa uskoani, koska tunnen itseni aika lailla hyvin Jumala on kouluttanut.
Edellisen hyvän kirjoituksen lisäksi, voit lukea kirjoituksia linkistä: http://www.nic.fi/~jlindell
Jospa sieltäkin löytäisit vastauksia ongelmiisi.
Niin en osaa sanoa, mikä tarkalleen sinulle auttaa, mutta voin kertoa vain, miksi minulla on ollut vastaavia ajatuksia/ajatuskausia vähän yli 20-vuotisen uskonelämäni varrella.
1. Olen ollut katkeroitunut jollekin/joillekin enkä ole halunnut nähdä sitä katkeruutta itsessäni. Kun olen sitten ottanut asiakseni selvittää kenelle ja mistä olen katkera, antanut heille anteeksi ja vienyt katkeruuteni Jeesuksen päälle ristille, on elämä taas sujunut.
2. Jokin muu synti on ollut kauan selvittämättä.
3. Jokin väärä päätös. Olen esimerkiksi ollut jossain työpaikassa jämähtäneenä sinne, vaikka Jumala on tarkoittanut minut jo toisaalle.
4. Olen murehtinut tulevia: miten rahat/ jaksaminen/ ihmissuhteet / sukulaisten elämä tms.
5. Olen syyllistynyt ilmapiireistä. Tässä alkutilanne on se, että vaikkapa uskonveljeni, pomoni tms. on tehnyt syntiä, josta tulee tietynlainen ilmapiiri, joka on erittäin syyllistävä. Niinpä sitten säikähdän, että mikä synti minulla nyt on, kun olen näin syyllinen. Tästä pääsee iljettävään, loputtomaan itsensä kaiveluun eikä asia selviä ennenkuin suostuu näkemään, että tuo toinen onkin se syyllisyyden lähde. Vien sitten taas ristille tuon väärän syyllisyyteni ja toimin tuon toisen ihmisen suhteen niinkuin Jumala ohjaa.
6. Usein syynä voi myös olla väärien aikataulujen laittaminen. Minun on saatava tuo tehtävä valmiiksi maanantaina, muuta vaihtoehtoa ei ole, pomo ja asiakas odottavat sitä silloin, kauheita tapahtuu jos en saa valmiiksi jne. Ehkä olen jopa omalla tunaroinnillani aiheuttanut, ettei homma näytä valmistuvan. Jumala ei kuitenkaan näytä olevan aikatauluraakalainen. Jos olen itse aiheuttanut viivästyksen, vien sen taas ristille. Olipa syy mikä tahansa, annan tehtävän Jumalalle ja mietin sitä Hänen kanssaan ja kas huomaankin, että voinkin siirtää sitä eteenpäin sopimalla pomon kanssa ja tuhoa ei tule. Päinvastoin pääsen Jumalan rauhaan.
7. Joskus syynä on ollut laiskuus evankelioinnissa. Olen kenties saanut nokilleni pahasti muutaman kerran ja siitä tyrmistyneenä vetäytynyt kuoreeni. Siihen ei auta kuin todeta, että nyt taas mennään ja kyllä Jumala voi ihmisiä pelastaa kauttani.
Tuli vielä mieleeni, että tärkeää on myös uskoa saaneensa anteeksi.
En tiedä kuinka muut tekee, mutta näin minä olen oppinut tekemään: vien synnin mielessäni Jeesuksen päälle ristille ja pyydän sitä anteeksi, pyydän Jeesusta pesemään minut verellään puhtaaksi ja täyttämään Pyhällä Hengellään.
Ja siinä se. Jumala ei enää muista syntiäni, joten en minäkään sitä enää muistele. Uskon itseni puhtaaksi. Siinä se.
Johan sitä Jumalakin ihmettelisi, jos kipuilisin kymmenien ja satojen syntien kanssa, jotka jo olen saanut anteeksi. Ihmettelisi, että mitä tuo ihminen päässään oikein jauhaa, en minä tuollaisista ole kuullutkaan.
Jos jollakin toisella on vastaava synti, saatan kertoa häntä auttaakseni omasta synnistäni esimerkin, mutta kerron siitä samaan tapaan kuin kertoisin ennen uskoon tuloani olleista ajoista ja teoista eli menneet on menneitä tyylillä.
niin. kun on herkässä teini-iässä hurahtanut vahvasti, seuraa siitä väistämättä tuon kaltaisia henkisiä ongelmia. suosittelisin, että otat yhteyttä terapeuttiin ja jätät niissä omantunnontuskissa kierimisen vähemmälle.
usko syyllistää sinut monista asioista tarpeettomasti ja sitä kautta aiheuttaa ahdistusta. ei taivaasta laskeudu heppua sinua auttamaan, kyllä se apu löytyy ihan itsestä ja läheisistä.
No olet oikeassa olen teini-iässä hurahtanut vahvasti eli se tarkoitttaa, että kokemus oli vahva.
Henkisiä ongelmia jaa, puhuin nyt lähinnä hengellisistä ongelmista ja sehän nyt on eri asia.
Nämä maalliset ongelmani ovat olleet kyllä sitä luokkaa, että niihin on käytetty myös ammattiauttajia.
On nääs tässä elämässä nähty yhtä sun toista, asioita joista joku voi vaan kuvitella on sattunu kohdalle.
Nää uskon asiat on taas juttu ihan erikseen. En mielestäni oo mikään hurahtanu, kyl nää maalliset asiat on pitäny ihan maan pinnalla.
Mut ei se muuta sitä asiaa et vieläkin uskon siihen heppuun.
Ymmärsin ton asian eilen, jota sä pohdit. Totuuden Henki johdatti mut syvemmälle totuuteen.
Me olemme synnin turmelemia ja sellaisina pysymme. Me teemme päivittäin syntiä ja niin me teemme lopun elämäämme.
Me olemme jumalattomia päivittäin ja olemme ansainneet joka hetki pelkän kadotustuomion. Kaikki tekomme ovat synnin tahraamia. Perusolemuksemme ei muutu.
Kristus meissä ei ole pointti, vaan Kristus meidän puolestamme. Kukaan meistä ei ole lähellekään pyhä Jumala Jeesus, joka on maailmankaikkeuden ylin malli. Ihmiselle käy elämä mahdottoman raskaaksi, jos hän vain tarkkailee sitä, mitä Jumala saa hänessä aikaan. On hyvä muistaa, että me tulemme vanhurskaiksi. Emme ole vielä vanhurskaita - työ on kesken, MUTTA kuitenkin Jumala on jo julistanut meidät vanhurskaiksi USKON PERUSTEELLA.
Uskon kilvoittelu on aina palaamista alkeisiin. Siihen, että uskosta te olette pelastetut, ette tekojen, ette luonteen, ette menestyksen, ette mielialan, ette parannuksen, ette minkään kautta, joka liittyy teihin itseenne.
Jumala pelastaa sinut, vaikka teet syntiä aina ja kaikkialla? Miksi? Jeesuksen tähden. Jumala pelastaa sinut, vaikka et pystyisi tekemään parannusta. Miksi? Jeesuksen tähden! Jumala pelastaa sinut, vaikka et tekisi koko elämäsi aikana mitään hänen valtakuntansa hyväksi? Miksi? Kristus meidän puolestamme! Jumala pelastaa sinut, vaikka et muuttuisi yhtään ihmisenä koko elämäsi aikana. Miksi? Jumalahan näkee Jeesuksen! Jumala pelastaa sen, joka panee toivonsa Jeesukseen, riippumatta mistään muusta. Jumala pelastaa sinut, vaikka et olisi ikinä pitänyt yhtäkään hänen käskyistään. Miksi? Jeesus piti käskyt ja kärsi sinun käskyjesi rikkomisen tähden. Ja sinähän uskot häneen!
Unohda kaikki mitä sinä olet. Näe vain taivaassa kirkkautta sädehtivä Kristus, joka on Jumalan lahja sinulle. Hän on sinun lahjavanhurkautesi. Siinä sinulla on aarre taivaassa.
Muista myös, että älä koskaan tahallasi tee syntiä harkiten. Älä lyö tahallasi nauloja Jeesuksen käteen. Elä koko sydämestäsi Jumalalle. Jos lankeat, voit aina palata tähän: Ette tekojen kautta! Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut.
Jumala ei näet sano: "Muutu luonteeltasi, tule lähes Jeesuksen kaltaiseksi, elä hurskaasti, tee täydellinen parannus ja saavuta korkea pyhyyden aste."
Jumala sanoo sen sijaan meille vähäuskoisille ja hitaille, ymmärtämättömille ylpeilijöille. Jumala sanoo:
"Mehän uskomme, että meidät pelastaa YKSIN Herran Jeesuksen Kristuksen armo."
Siis ei näin: "Mehän teemme, että meidät..."
Eikä näin: "Mehän uskomme, että meidät pelastaa yksin Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, niin että tulemme luonteeltamme hyviksi ja teemme hyvää ja kelpaamme Jumalalle."
Kuoliko Jeesus turhaan? Silloin kuoli, jos tarvitaan jotain muuta pelastukseen kuin usko.
Siunausta ja armon tuomaa vapautta elämääsi :)
Koettelemukset tulevat kaikille, Raamatussa sanotaan, että vanhurskas lankeaa seitsemän kertaa, ja yhtä monta kertaa hän taas nousee takaisin sieltä synneistä.
Ihminen on perusluonteeltaan syntinen, ja tarvitsee armahdusta Jeesukseen uskomisensa kautta!
Hei haloo, missä maailmassa sä elät?
Koettelemukset tulee joooo, mut ootko sä vielä kohdannu yhtäkään niistä seitsemästä.
Ois tosi onnellista jos ne tosiaan jäis siihen seitsemään, mut ikävä kyllä niitä tulee se 8:kin ja 9 ja 10 ja 11 ja ....