Alussa oli hiilihydraatti....
Kaikki uskonnot ovat metaforistisia kertomuksia siitä, kuinka ihminen miettii omaa aineetonta ja aineellista olemustaan sekä olemassaolonsa jatkumista fyysisen mitattavan kuoleman jälkeen.
Muslimeilla on oma taivaansa, jossa olemassaolo jatkuu marttyyreilla ja oikeauskoisilla fyysisessä paikassa koska siihen kuuluvat mm. juhlat ja naiset. Kristityt kuvittelevat olevansa parempia, koska he uskovat sielun siirtyvän taivaaseen mutta käytännössä he höpöttävät jokaisessa uskontunnustuksessaan uskovansa "ruumiin ylösnousemukseen ja iankaikkiseen elämään". Idän uskonnoissa ollaan sitä mieltä että aineeton olemus jatkaa materiaalista taivaltaan uudessa olomuodossa, ihmisenä tai eläimenä. Egyptiläiset uskoivat että keho voidaan palsamoida ja viedä tuonpuoleiseen aineettoman sielun kera.
Kaikki me tiedämme, että keho on ainutlaatuinen kokonaisuus dna:ta eikä se hautaamisen jälkeen enää mitenkään nouse sellaisenaan maan alta esille. Tuskin on myöskään materiaalista toista todellisuutta jonne keho siirtyy kuoleman jälkeen elämään, koska se jää tähän maailmaan oikeasti. Vai kopioituuko se jonnekin? Jos kaikki maailman hautuumaat herätettäisiin kerralla henkiin, minne ihmeeseen se fyysinen sakki siirtyisi asumaan joka sieltä nousisi?
Keho ja dna siirtyvät eteenpäin tässä maailmassa kuoleman ylitse vain ja ainoastaan jälkeläisten muodossa, ja tulevaisuudessa ehkä myös kloonaamisen avulla. Jälkeläisemme eivät kuitenkaan ole kopioitamme materiaaliselta keholtaan, onneksi, vaan kehittyvät tämän planeetan suomien elinolosuhteiden pakottamina aina erilaisiksi. Tapahtuma on nimeltään evoluutio. Kloonaustekniikan kehittyessä olisi varmaan mahdollista siirtää yksilön dna toiseen yksilöön muuttumattomana, mutta onko olemassa tekniikoita joilla aineeton sisin siirtyisi tuohon yksilöön muuttumattomana? Säilyykö sielu nestetypessä, haluan kysyä? En usko että voidaan kehittää tekniikkaa jolla tuntematon olomuoto voidaan siirtää tekniikalla joka perustuu tunnettujen olomuotojen hallintaan.
Kärjistän nyt uskonnon ja kristinuskon perustan: kaikki mitä me olemme, perustuu siihen millainen kehomme käsittelee aineettoman siirtymisen arvoitusta. Prosessiin vaikuttavat aivomme, ja kehomme fyysiset ja luonnolliset kemialliset ominaisuudet. Uskallan pahasti väittää että olemme mitä syömme. Karppaajat ovat lihansyöjiä, ja heillä uskonnon määrittelee lopulta se, millainen on se ravintotekijä joka vapauttaa kehon ketoosin kidutuksesta. Sokereilla saadaan aikaan vain yhdellä silmällä näkeviä homoseksuaaleja. Carbo diem! Tarttukaa hiilareihin kansalaiset.....
Kaikki uskonnot ovat metaforistisia kertomuksia siitä, kuinka ihminen miettii omaa aineetonta ja aineellista olemustaan sekä olemassaolonsa jatkumista fyysisen mitattavan kuoleman jälkeen.
Muslimeilla on oma taivaansa, jossa olemassaolo jatkuu marttyyreilla ja oikeauskoisilla fyysisessä paikassa koska siihen kuuluvat mm. juhlat ja naiset. Kristityt kuvittelevat olevansa parempia, koska he uskovat sielun siirtyvän taivaaseen mutta käytännössä he höpöttävät jokaisessa uskontunnustuksessaan uskovansa "ruumiin ylösnousemukseen ja iankaikkiseen elämään". Idän uskonnoissa ollaan sitä mieltä että aineeton olemus jatkaa materiaalista taivaltaan uudessa olomuodossa, ihmisenä tai eläimenä. Egyptiläiset uskoivat että keho voidaan palsamoida ja viedä tuonpuoleiseen aineettoman sielun kera.
Kaikki me tiedämme, että keho on ainutlaatuinen kokonaisuus dna:ta eikä se hautaamisen jälkeen enää mitenkään nouse sellaisenaan maan alta esille. Tuskin on myöskään materiaalista toista todellisuutta jonne keho siirtyy kuoleman jälkeen elämään, koska se jää tähän maailmaan oikeasti. Vai kopioituuko se jonnekin? Jos kaikki maailman hautuumaat herätettäisiin kerralla henkiin, minne ihmeeseen se fyysinen sakki siirtyisi asumaan joka sieltä nousisi?
Keho ja dna siirtyvät eteenpäin tässä maailmassa kuoleman ylitse vain ja ainoastaan jälkeläisten muodossa, ja tulevaisuudessa ehkä myös kloonaamisen avulla. Jälkeläisemme eivät kuitenkaan ole kopioitamme materiaaliselta keholtaan, onneksi, vaan kehittyvät tämän planeetan suomien elinolosuhteiden pakottamina aina erilaisiksi. Tapahtuma on nimeltään evoluutio. Kloonaustekniikan kehittyessä olisi varmaan mahdollista siirtää yksilön dna toiseen yksilöön muuttumattomana, mutta onko olemassa tekniikoita joilla aineeton sisin siirtyisi tuohon yksilöön muuttumattomana? Säilyykö sielu nestetypessä, haluan kysyä? En usko että voidaan kehittää tekniikkaa jolla tuntematon olomuoto voidaan siirtää tekniikalla joka perustuu tunnettujen olomuotojen hallintaan.
Kärjistän nyt uskonnon ja kristinuskon perustan: kaikki mitä me olemme, perustuu siihen millainen kehomme käsittelee aineettoman siirtymisen arvoitusta. Prosessiin vaikuttavat aivomme, ja kehomme fyysiset ja luonnolliset kemialliset ominaisuudet. Uskallan pahasti väittää että olemme mitä syömme. Karppaajat ovat lihansyöjiä, ja heillä uskonnon määrittelee lopulta se, millainen on se ravintotekijä joka vapauttaa kehon ketoosin kidutuksesta. Sokereilla saadaan aikaan vain yhdellä silmällä näkeviä homoseksuaaleja. Carbo diem! Tarttukaa hiilareihin kansalaiset.....
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuon tähän tällaisen näkökulman, jota ei ole paljon esitelty.
Kaikki sellaiset teoriat perustuvat väärään olettamukseen, että yksilöllinen minä, itse tai sielu on todellinen. Kun tämän yksilöllisyyden illuusio on paljastunut, koko rakenne kuoleman jälkeisistä elämistä romahtaa. Sisäisen itsen näkökulmasta ei ole syntymää eikä kuolemaa, ei taivasta eikä helvettiä eikä jälleensyntymistä. Eikä myöskään tätä maailmaa mitä näette.
Eikä myöskään entisiä jälleensyntymiäni, eikä tulevia. Kaikki ilmiöt ja muodot mitä näette ovat olemassaolemattomia. Oleminen itsessään kyllä on, ja sen me tunnemme abstraktina olemisena. Kun kaikki muodot, käsitteet ja ajatukset poistetaan, jää jäljelle totuus.
Tämä on lopullisin totuus mitä tällä pastalla on koskaan esitetty.
Uskonnot ja materialismi ovat samaa - materialismia.
Idea tiivistäen. Materialisti kuvittelee olevansa keho. Henkinen materialisti kuvittelee elävänsä kehona taivaassa (uskontojen kehomaterialistit). Molempia ryhmiä yhdistää kehollisuudessa riippuminen.
Kehollisuuteen takertuminen, oli se sitten fyysistä tai ylifyysistä kehollisuutta, pakottaa syntymään uudestaan. Buddha oli oikeassa, takertumisen lopettaminen minään, kehoon tai ajatuksiin itsenä vapauttaa. Kun kehollisuuden vaatimus on mielessä loppunut ja sen ideakin kadonnut, on jälleensyntymien kierto päättynyt.
Kun mielen rajoittava illuusio on ylitetty, kehoksi tunnistaminen lakkaa ja kaikki teoriat kuolemasta ja jälleensyntymisestä nähdään käyttökelvottomina.