Tässäpä on teille oskarit oppi, joka kannattaa lukea, jos auton käsittelyssä on onkelmia.. esimerkiksi et saa autoa suostuteltua liikkeelle liikennevaloissa tai autosi ei tunnu sopivan mihinkään rakoon maailmassa tms.
ELI auton kanssa pitää päästä leikkimään, jotta sitä oppii kunnolla ymmärtämään ja hallitsemaan. Kun hallitset auton ja tunnet että auto ei siis hallitse sinua, voit keskittyä liikenteeseen. Nythän liikenteessä häröilysi johtuu usein puutteellisen ajoneuvonhallinnan vuoksi: joudut kiinnittämään liikaa huomiota ajoneuvon käsittelyyn.
Otapa lainaan vaikka naapurin oskarin karvanoppatatsuni tai joku muu pirssi, millä voi ajaa ilman, että tarvitsee pelätä porsliinisen vaguumirasvaimen rikkoontumista.. Ihan tosissaan, ei auto niin helposti hajoa.. jos siihen sattuu, se kertoo sen esimerkiksi pahalla äänellä tai hajulla (jos kytkintä luistattaa liikaa, ohjaamoon tulee tosiaan paha haju)..
Aja autolla kaverisi kanssa jonnekin alueelle jossa voi rauhassa pyöritellä autoa, ilman pelkoa toisen omaisuuden tuhoamisesta. Tärkeintä on, että alueen pinta on riittävän liukas ja tasainen, eikä siellä ole mitään, mikä voisi runnoa auton peltejä.
Tosiasia on se, että auto on sama auto, olipa sen vauhti 5 tai 100 kilsaa tunnissa. Sinä voit hakea autoon tuntumaa missä vain, vaikka tyhjällä isolla parkkipaikalla.
Kun olet löytänyt tällaisen alueen, voit varsinkin näin liukkailla keleillä pyöritellä autoa vapaasti. Tilan rajoissa kokeile vapaasti vaihteita, kiihdytät vaikkapa kakkosella ja sitten pyöräytät auton ympäri vaihtamalla nopeasti ykköselle.. heität perää ja yrität saada auton oikenemaan. Pakitat ja pyörität ja teet äkkijarrutuksia. Tätä kun teet, alat pikkuhiljaa oppia tuntemaan auton käyttäytymisen ja liikkeet, samalla kun leikit autolla, sinä ikään kuin kasvat yhteen auton kanssa: selkärankasi oppii kädenliikkeen ja perstuntuman välisen yhteyden.
Luistatellessasi autoa perseesi oppii ihan oikeasti havainnoimaan auton menosuunnan, ja ilmoittamaan suoraan käsille mitä pitää tehdä. Tällainen perse-kädet kytkentä on huomattavasti nopeampi reagoimaan esimerkiksi tahattomaan liirtoon kuin esimerkiksi silmien kautta tapahtuva havainnointi ja reagointi.
Autokouluista sen verran, että siellä ajetaan aina hiilihanko takapuolessa, eli liukkaankelin harjoituksissakin on tiukat ajolinjat ja suunnitelmat siitä, miten auton pitäisi missäkin rasvalammikossa pyörähtää. Eihän tällaisesta opi mitään.
Ja niin.. minä leikin autollani aina ensilumien tultua. Etsin aina uudelleen sen kadonneen tuntuman takaisin.
Ja muistakaatten oskarit, että leikkiminen tapahtuu vain turvallisella alueella. Jos leikitte minun autoni lähellä, voi se porsliininen vaguumirasvain löytyä oskarin uudesta ajoelimestä.
ELI auton kanssa pitää päästä leikkimään, jotta sitä oppii kunnolla ymmärtämään ja hallitsemaan. Kun hallitset auton ja tunnet että auto ei siis hallitse sinua, voit keskittyä liikenteeseen. Nythän liikenteessä häröilysi johtuu usein puutteellisen ajoneuvonhallinnan vuoksi: joudut kiinnittämään liikaa huomiota ajoneuvon käsittelyyn.
Otapa lainaan vaikka naapurin oskarin karvanoppatatsuni tai joku muu pirssi, millä voi ajaa ilman, että tarvitsee pelätä porsliinisen vaguumirasvaimen rikkoontumista.. Ihan tosissaan, ei auto niin helposti hajoa.. jos siihen sattuu, se kertoo sen esimerkiksi pahalla äänellä tai hajulla (jos kytkintä luistattaa liikaa, ohjaamoon tulee tosiaan paha haju)..
Aja autolla kaverisi kanssa jonnekin alueelle jossa voi rauhassa pyöritellä autoa, ilman pelkoa toisen omaisuuden tuhoamisesta. Tärkeintä on, että alueen pinta on riittävän liukas ja tasainen, eikä siellä ole mitään, mikä voisi runnoa auton peltejä.
Tosiasia on se, että auto on sama auto, olipa sen vauhti 5 tai 100 kilsaa tunnissa. Sinä voit hakea autoon tuntumaa missä vain, vaikka tyhjällä isolla parkkipaikalla.
Kun olet löytänyt tällaisen alueen, voit varsinkin näin liukkailla keleillä pyöritellä autoa vapaasti. Tilan rajoissa kokeile vapaasti vaihteita, kiihdytät vaikkapa kakkosella ja sitten pyöräytät auton ympäri vaihtamalla nopeasti ykköselle.. heität perää ja yrität saada auton oikenemaan. Pakitat ja pyörität ja teet äkkijarrutuksia. Tätä kun teet, alat pikkuhiljaa oppia tuntemaan auton käyttäytymisen ja liikkeet, samalla kun leikit autolla, sinä ikään kuin kasvat yhteen auton kanssa: selkärankasi oppii kädenliikkeen ja perstuntuman välisen yhteyden.
Luistatellessasi autoa perseesi oppii ihan oikeasti havainnoimaan auton menosuunnan, ja ilmoittamaan suoraan käsille mitä pitää tehdä. Tällainen perse-kädet kytkentä on huomattavasti nopeampi reagoimaan esimerkiksi tahattomaan liirtoon kuin esimerkiksi silmien kautta tapahtuva havainnointi ja reagointi.
Autokouluista sen verran, että siellä ajetaan aina hiilihanko takapuolessa, eli liukkaankelin harjoituksissakin on tiukat ajolinjat ja suunnitelmat siitä, miten auton pitäisi missäkin rasvalammikossa pyörähtää. Eihän tällaisesta opi mitään.
Ja niin.. minä leikin autollani aina ensilumien tultua. Etsin aina uudelleen sen kadonneen tuntuman takaisin.
Ja muistakaatten oskarit, että leikkiminen tapahtuu vain turvallisella alueella. Jos leikitte minun autoni lähellä, voi se porsliininen vaguumirasvain löytyä oskarin uudesta ajoelimestä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Varmasti tuostakin hyötyä on, mitä sepustelit. Minäkin olen juniorina pyöritellyt ja väännellyt ja käännellyt autoa. Pahinta on kun luulee kuitenkin osaavansa. Niin minäkin joskus...
Väitteesi siitä, että auto on sama käsiteltessä sitä, viiden tai satasen nopeudessa pitää paikkansa, mutta se käyttäytyy 1500% erolla em. nopeuksissa.
Saanen luulla, että osaat katsoa liikenteellisiä asioita vain omasta vinkkelistä.
Pitäisikö faijaltasi, mutsiltasi, mummoltasi tai vaariltasi ottaa kenties kortti pois? Veikkaan heidänkin vanhentuvan (ja töpeksivän) ja kenties JUURI SINUNLAISESI KUVITTELEVAN; ETTÄ OMISTAT KOKO HELVETIN SUOMEN!
Hyvä että jaksat olla jokseenkin lapsellinen...
Luuletko sinä oskari, että minä tarkoitin antaa ohjeita sinulle.. ei karvanoppatatsuni kuskit tartte ohjeita, nehän kuolee nuorena joko autossa tai sitten tukehtuu hitsauskaasuihin töissä.. pisteet kuitenksi sinulle koska olet ilmeisesti lukenut jutun.
Olen ihan samaa mieltä. Ei autoa opi ajamaan kuin ajamalla. Sama pätee yllättäviin tilanteisiin.
On mielestäni ihan hyvä jossain harjoitella, miltä se auto oikeasti tuntuu liukkaalla ja harjoitella toimenpiteitä joilla auton saa oikenemaan (jos saa).
Ja muutenkin, kyllä sitä talvella kuuluu vähän leikkiä.