Sekä homot että kristityt ovat ainakin jossain historiansa vaiheessa olleet vainottu ihmisryhmä ainakin jossain päin maailmaa, ja ovat tälläkin hetkellä.
Miten on, palstauskovaiset, eikö sellaisen yhteisen vainotuksi tulemisen kokemuksen pitäisi ennemminkin synnyttää myötäelämistä ja ymmärtämystä, kuin tuomitsemista?
Vai onko niin, että kun kristinuskon agendaan kuuluu masokistinen kärsimys, kristityt projisoivat tämän tahtonsa muihinkin ihmisryhmiin, ja automaattisesti olettavat, että kaikki haluavat tulla vainotuiksi?
Miten on, palstauskovaiset, eikö sellaisen yhteisen vainotuksi tulemisen kokemuksen pitäisi ennemminkin synnyttää myötäelämistä ja ymmärtämystä, kuin tuomitsemista?
Vai onko niin, että kun kristinuskon agendaan kuuluu masokistinen kärsimys, kristityt projisoivat tämän tahtonsa muihinkin ihmisryhmiin, ja automaattisesti olettavat, että kaikki haluavat tulla vainotuiksi?
Vastaukset 1
Vanhimmat
>> Vai onko niin, että kun kristinuskon agendaan kuuluu masokistinen kärsimys <<
Konservatiivien suhteen vastaus on ehdoton Kyllä!
>> kristityt projisoivat tämän tahtonsa muihinkin ihmisryhmiin <<
Täysin mahdollista ja jopa todennäköistä. Lisäksi tuo selittäisi konservatiivien halua saada muutkin noudattamaan omaa oppiaan.
>> ja automaattisesti olettavat, että kaikki haluavat tulla vainotuiksi? <<
Eli kun konservatiivi tunkee sitä marttyyrinkruunua joka välissä omaan päähänsä, niin miksipä ei hän ei soisi samaa iloa muillekin. Ja kuuluuhan se kristinuskon kultainen sääntökin jotenkin näin "kohtele lähimmäistäsi, kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan".
Kristityn heittämä kivi onkin todiste hänen rakkaudestaan kivitettävää kohtaan. Mitä suurempi rakkaus, sitä suurempi kivi.