Stalin olisi menettänyt puoli miljoonaa ukkoa miehittäessään Ruotsin.
Vieläkö höpöttäjä luulee että
onse.hauska
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä, totta on! Ne olisi menneet naimisiin ruoåttalaisten miesten kanssa.
on sellaista höpöttänyt.
Stalin nyt menetti puoli miljoonaa ukkoa jo ihan voittaessaankin. Hävitessä meni miljoonia. Ei ole vertaa sotahistoriassa Stalinin sodankäyntitavan tappioilla.
Siis mielenkiintoinen kysymys, pitkästä aikaa. Oletetaan kai tilanne, että neukut olisivat ensin vallanneet Suomen Talvisodassa. Sitten Kiirunan kaivosalueet olisivat tietysti alkaneet kiinnostaa isä aurinkoista siinä uuden länsirajan takana. Suomen alueelta käsin NL olisi pystynyt varmaan valtaamaan kaivosalueet ja Tukholman heittämällä, mutta... sen jälkeen Ruotsin korpialueet ja mittasuhteet olisivat olleet ongelma. Pohjois-Ruotsissa tie- ja rataverkko on erittäin harva. Ruotsin armeijan toimintakyky v. 1940 ei ollut vielä kaksinen, he olivat kuitenkin viisaasti lähettäneet yhden "vapaaehtoisrykmentin" keräämään kokemusta Talvisodasta. Jakamalla nämä kouluttajiksi ruotsalaisiin divisiooniin olisi toimintakyky noussut. Lisäksi, jos Suomi olisi vallattu, olisi runsaasti Suomen armeijan osia vetäytynyt siviilipakolaisten mukana Ruotsiin. Näistä olisi luultavasti värvätty tai suorastaan määrätty osia kolmen kruunun armeijaan.
Ruotsin laaja alue olisi antanut puolustajalle tilaa ja aikaa Raatteen tien tyyppisiin operaatioihin. Neukkupanssarit olisivat olleet sidottuja harvaan tiestöön, huoltoetäisyydet olivat pitkiä eikä metsäseuduilla lentotiedustelu ollut parhaimmillaan. Lisäksi pohjoisessa pimeä aika vuodesta on pitkä. Kaikki tämä olisi kuitenkin ollut kiinni puolustajan asenteesta, mikä olisi ollut arvoitus.
Olet oikeilla jäljillä.
Olen selvittänyt aihetta moneen kertaan.
Ruotsi lähes riisui puolustuksensa vuoden 1925 puolustuspäätöksellä.
1935 tehtiin kuitenkin uusi päätös ja puolustusta ruvettiin rakentamaan määrätietoisesti, joskin hitaasti.
1939 Ruotsilla oli kuuden divisioonan maavoimat, vahvat merivoimat ja heikot ilmavoimat.
Painopiste oli etelässä Saksan varalle.
Ruotsin kyky käydä pitkäaikaista sotaa oli parempi kuin Suomen, joskin joukkojen taso heikompi. Maanpuolustustahto oli moitteeton.
Mikäli Puna-armeija olisi hyökännyt pohjoisesta suurin voimin, olisi Ruotsi tietysti ollut vaikeuksissa.
Kysymys on kuitenkin täysin hypoteettinen, joten en ryhdy sitä taas kerran jauhamaan.