Antikristilliset voimat ja kirkko

Eino Murtorinteen kirjan Risti hakaristin varjossa (Vaasa 1972) referointia mallina siitä, miten luterilainen kansankirkko voidaan sisältäkäsin valloittaa antikristilliselle voimille.

1. Kansallissosialistinen liike saavutti kesän 1930 valtiopäivävaaleissa ensimmäisen suurvoittonsa. Monet papit asettuivat kannattamaan liikettä odottaen sen tuovan isänmaalle ja kirkolle uuden tulevaisuuden ja hyvittävän katkeran Versaillesin rauhan vaikutusta (23)

Puolue julisti myönteistä suhdetta kirkkoon ja kristinuskoon, mikäli ne eivät vaarantaneet valtion olemassaoloa tai sotineet germaanisen rodun moraalikäsityksiä vastaan.

Puolue ryhtyi organisoimaan Saksalaisten kristittyjen uskonliikettä (Glaudensbewegund Deutsche Christen). Siitä tuli puolueen kirkollinen peitejärjestö. Liike vaati taistelua marxilaisuutta ja katolista Zentrum puoluetta vastaan. Se korosti rodun ja kansallisuuden merkitystä Jumalan säätämänä elämänjärjestyksenä. Se leimasi juutalaislähetyksen vaaraksi kansakunnalle. Se hylkäsi kristillisen maailmankansallisuuden Jumalan antaman kansallisen tehtävän vastaisena. Se kannatti elävää tekojen kristillisyyttä ja rotutietoista saksalaiseen Luther-henkeen perustuvaa sisälähetystä. Se vaati johtajuuden periaatteelle rakentuvaa yhtenäistä valtakunnan kirkon muodostamista (23-24).

30.1.1933 Hindenburg nimitti Hitlerin valtakunnankansleriksi (24).

2. Hitlerin voitto oli monien kirkonmiesten mielestä merkittävä siksi, että

- se teki tyhjäksi marxilaisen ateismin vaaran. Sitä pidettiin suurimpana vaarana. Näin monet suomalaisetkin teologit näkivät tilanteen (25). Nimenomaan natsien propagandassa tähän vedottiin jatkuvasta. Siitä tuli tärkeä 1930-luvun legenda (26).

- Hitler valtiopäivien avajaispuheessa 23.3.1933 puhui kristillisten kirkkojen myönteisestä merkityksestä.

- myönteisenä koettiin myös puolueen tähdentämä itsensä uhraamisen vaatimus, johon liitettiin mystisiä ja uskonnollisia piirteitä (27).

- tapahtui selvää kirkossa käyntien lisääntymistä ja monet liittyivät kirkkoon.

- puolue palautti järjestyksen ja puhdisti katuelämän - kansan moraali näytti uudistuvan. Koettiin, että riitelevä kansa saavutti nyt yksimielisyyden.

Mielenkiintoinen kirjoitus jatkuu..

http://rovasti.fi/node/250