Nordean tunnuslukusovellus pöytäkoneeseen

Näin mainoksen. Vaikuttaa huijausasialta. En klikkaa auki enkä suosittele muillekaan!

Jos se on tulossa vasta ensi vuonna ja nuo paperiset tunnuslukukortit toimivat vielä moitteettomasti, niin miksi ihmeessä stressaat koko asiasta?? Kyllä sinulle sitä tietoa tulee ihan varmasti aivan tarpeeksi sitten kun sitä oikeasti tarvitset.

Itse veikkaan että kyseinen tunnuslukulaite näyttää suunnilleen tällaiselta:
http://www.anysurfer.be/frontend/files/userfiles/images/blog/banken/alle_kaartlezers.png

Minulla on ollut tuo INGin oranssivalkoinen laite vuosikausia ja toimii todella hyvin ja näppärästi.

Ihmevouhotusta kirjoitti:

Jos se on tulossa vasta ensi vuonna ja nuo paperiset tunnuslukukortit toimivat vielä moitteettomasti, niin miksi ihmeessä stressaat koko asiasta?? Kyllä sinulle sitä tietoa tulee ihan varmasti aivan tarpeeksi sitten kun sitä oikeasti tarvitset.

Itse veikkaan että kyseinen tunnuslukulaite näyttää suunnilleen tällaiselta:
http://www.anysurfer.be/frontend/files/userfiles/images/blog/banken/alle_kaartlezers.png

Minulla on ollut tuo INGin oranssivalkoinen laite vuosikausia ja toimii todella hyvin ja näppärästi.

Lue lisää

Siis tuohon laitteeseen työnnetään pankkikortti ja itse laite on tietokoneen usb-portissa kiinni?

dfret kirjoitti:

Siis tuohon laitteeseen työnnetään pankkikortti ja itse laite on tietokoneen usb-portissa kiinni?

Laitteeseen työnnetään pankkikortti mutta ei sen tarvitse olla tietokoneessa kiinni mitenkään.

Kirjautuessa nettipankkiin laitetaan laitteeseen oma PIN, ja kirjautumissivun tarjoama koodi (joka vaihtuu joka kerta). Vastaukseksi saa nelinumeroisen koodin joka laitetaan kirjautumissivulle pyydettyyn paikkaan.

Samaten maksujen hyväksymiseen tarvitaan jälleen uusi koodi jonka saa laitteesta.

Kuvassa mittasuhteet hieman vääristyvät, varsinkin nuo etualalla olevat versiot näyttävät massiivisilta mutta oikeasti laite ei ole juuri luottokorttia isompi.

Kuten sanottu vuosien kokemus itselläni ja pidän näppäränä ja helppona. Ei tarvitse odottaa milloin se paperinen uusi tunnuslukulista saapuu.

Ihmevouhotusta kirjoitti:

Laitteeseen työnnetään pankkikortti mutta ei sen tarvitse olla tietokoneessa kiinni mitenkään.

Kirjautuessa nettipankkiin laitetaan laitteeseen oma PIN, ja kirjautumissivun tarjoama koodi (joka vaihtuu joka kerta). Vastaukseksi saa nelinumeroisen koodin joka laitetaan kirjautumissivulle pyydettyyn paikkaan.

Samaten maksujen hyväksymiseen tarvitaan jälleen uusi koodi jonka saa laitteesta.

Kuvassa mittasuhteet hieman vääristyvät, varsinkin nuo etualalla olevat versiot näyttävät massiivisilta mutta oikeasti laite ei ole juuri luottokorttia isompi.

Kuten sanottu vuosien kokemus itselläni ja pidän näppäränä ja helppona. Ei tarvitse odottaa milloin se paperinen uusi tunnuslukulista saapuu.

Lue lisää

Joopa joo, näppärä? Pieni tunnuslukukortti kulkee tarvittaessa mukana vaikka lompakossa. Entä laite? Vanhemmat ihmiset eivät omista mobiililaitteita ja ovat matkoillakin kiinteiden tietokoneiden varassa. Kortti on silloin kätevä.

En todellakaan ala hoitamaan raha-asioitani kännykällä. En myöskään minkäänlaisilla maksullisilla tai ilmaisillakaan lisälaitteilla. Olen jo siirtänyt Nordeasta sijoitukset Nordnetiin ja osan E-laskuista ym S-pankkiin. Kummassakaan ei tarvita minkäänlaisia lisävempaimia tai pankkikortin työntämistä mihinkään. Kannettava koneeni HP Windows 7 Pro toimii erinomaisesti vielä vuosia, enkä ole Nordean takia sitä vaihtamassa.

Monimutkaista kirjoitti:

En todellakaan ala hoitamaan raha-asioitani kännykällä. En myöskään minkäänlaisilla maksullisilla tai ilmaisillakaan lisälaitteilla. Olen jo siirtänyt Nordeasta sijoitukset Nordnetiin ja osan E-laskuista ym S-pankkiin. Kummassakaan ei tarvita minkäänlaisia lisävempaimia tai pankkikortin työntämistä mihinkään. Kannettava koneeni HP Windows 7 Pro toimii erinomaisesti vielä vuosia, enkä ole Nordean takia sitä vaihtamassa.

Lue lisää

paitsi että nuokin menee samaan järjestelmään, hetki tulee lisäaikaa, mutta niin tapahtuu.En minäkään millään puhelimella ala säilyttelemään rahojani, niissähän ei ole mitään tietoturvaa.Otan sen irrallisen laitteen sitten kun on pakko.Puhelimia varastetaan tuon tuosta ja sinne meni rahatkin. Ei haittaa jos ei ole tilillä 20e enempää, mutta mulla on .

Sanonko minne voitte tunnuslukulaitteenne tunkea? Piti tänään niin rehvakkaasti mennä asioimaan kelaan ja verkkopankkiin, ja otin tuon paska vekottimen kirjeestä, mutta yllätys yllätys, tuo paskavekotin valmiiksi rikki, eli näyttö paskana. Mobiili tunnistautumiset mahdottomia heikkojen kännyverkkojen vuoksi, ja näin ollen minulla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta päästä yhtikiäs mihinkään kirjautumaan.

Tätäkö roskapankit halusivatkin, kun vaan pitää niitä natseja ja natsiunionia nuoleskella joka lävessä edestä ja takaa, ja tehdä ihmisten elämästä entistä enemmän helvettiä?

Takasin se paperinen tunnistuskortti ihan perinteiseen malliin ilman minkäänlaista muutosta, sillä se mikä toimii ja on hyväksi koettu, ei tarvitse muutosta.

Turvallisuudella tuota natsien ajamaa touhua sitten perusteltiin, kertokaa yksikin sähköinen palvelu, joka on 100% turvallinen? Sellasta ei ole, eikä myöskään tule ikinä olemaan, näillä vaarannetaan niin yksityisyys kuin turvallisuus, ja mahdollistetaan jos jonkinlainen tietojen kalastelu ja kaappaus.

Niinhän piti sähköisten lääkereseptienkin olla turvallisia, ja nekin murrettiin jo, mutta kukaan ulkopuolinen ei tule lukemaan minun paperista tunnuslukukorttia, se on aivan varma, ja vaikka joku sen näkisikin, ei siitä loppujen lopuksi hyödy millään tavoin, kun ei tiedä minun asiakasnumeroa, jonka olen tallentanut muistiini, ja jota en toisille kerro ikinä.

Kyllä kaikesta on pyrkimyksenä tehdä mahdollisimman vaikeaa ja vitt***sta, siihen on kaikkialla pyrkimys, ettei ihmiset pääse yhtikäs mihinkään.

NORDEA ON JO MUUTENKIN "TEHOSTANUT" PALVELUJAAN MM. KONTTORIEN VÄHENNYKSILLÄ. NUOREMPI POLVI JO SIIRTI RAHAT YSTÄVÄLLISESTI TOIMIVVAAN ASIAKASLÄHTÖISEEN HANDELSBANKENIIN. TÄMÄ JÄRJESTELY ON NYT ILMEISESTI VIIMEINEN NIITTI MEILLE KALKKIKSILLE - HANDELSBANKENIN INHIMILLISET PALVELUT ON IHAN VIERESSÄ. JA VIELÄ, MIKSEI TODELLAKAAN "MOBIILISOVELLUTUSTA" EI SAA TAVALLISELLE MICROSOFT PC:LLE JA LINUXILLE - EI LIENE OHJELMOINTI SEN VAIKEAMPAA KUIN NS. MAKSULLISEN TUNNUSLUKULAITTEEN LIITTÄMINEN PC:LLE (JA MIKSI MAKSULLISEN)!. TAIDAMME OLLA YKSI NIISTÄ TUHANSISTA UUSISTA PANKINVAIHTAJISTA - ONNEKSI ON JÄTETTY HIEMAN TOIMINTAIKAA.

Sorry vaan, mutta sun höpinöillä ei ole mitään pohjaa - koska Android, ja Win10(mobile)

Opettele lukemaan. Tai sitten otat tuon tunnuslukulaitteen kun se tulee käyttöön.
Jos molemmat vaihtoehdot tuntuu liian vaikeilta niin sitten kannattaa vaihtaa pankkia. Tosin muihinkin pankkeihin samankaltalset systeemit tulee ennemmin tai myöhemmin.

Tunnuslukusovelluksen voi asentaa PC:lle android-emulaattorin avulla, esim NOX-player: http://en.bignox.com/

Mihin se tunnusluku lykätään? Mistä sen saa? Miksei tietokonnat pääse siihen käsiksi?

Pankista ne ohjeet pitäisi saada eikä mistään juutuupeista

mitä.häh kirjoitti:

Pankista ne ohjeet pitäisi saada eikä mistään juutuupeista

http://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/paivittaiset-raha-asiat/internet-mobiili-ja-puhelinpalvelut/tunnuslukusovellus.html

Tuollahan noita ohjeita on vaikka millä mitalla. Ja pankki ne ohjeet sinne juutuupiinkin on laittanut, eli ne ohjeet ovat pankilta. Youtube on vain väline ohjeiden jakeluun käyttäjille.


ps. laitteen nimeen ei saa edelleenkään laittaa numeroita. Perkeleen tunarit laittavat määrityksiin rajoituksia, joiden ainoa tarkoitus on ärsyttää käyttäjiä. No tässä tapauksessa ainakin ovat onnistuneet, ja tunnuslukutaulukko pysyy käytössä niin pitkään kuin mahdollista.

Siis mikä nyt on kyseessä? eikö tavallisella tietokoneella pääse normaaleilla tunnusluvuilla pankin sivuille? Mihin sitä sovellusta tarvitaan?

Eikös sinne pankkitilelle mennä selainta käyttäen ja vasta sitten kortinlukija käyttöön. Kannustan lukemeen nuo Nordean omat tiedottete asian suhteen.

Sitten tuo puhelin-appsi on eri juttu, mutta eipä noita Ubuntu-puhelima liiaksi ole (valitettavasti).

Ps. Kortinlukijankin vastustajat ja pankin vaihtajat savat jossakin vaueessa luopua kokonaan pankkiasioinnista, sillä enemmin tai myöhemmin nuo samat toimintamallin tulevat olemaan kaikissa pankeissa, kuten jo nyt monissa EU-maissa. Tuota suuntausta ei pankkiasiakas voi estää.

Ai, miksi ei maksettu kotikoneella netissä?

Eipä antanut pankkivirkailija suursäästäjälle verkkopankin käyttöön oikeuttavia aparaatteja: käyttäjätunnusta ja numerolistaa!

Pankki haluaa estää asiakasta käyttämästä omia rahojaan viimeiseen saakka!

Tunnuksiahan tarvitaan moneen asiointiin, ei vain laskun maksuun.

Käsittämätöntä, mutta toisesta pankista saa sen mitä asiakkaalle kuuluu!.

Maksulaite on muistaakseni ilmainen Nordeassa ja patterit kestävät 7 vuotta.

Entä kun olet ulkomailla ja tunnuslukulaite, eli ei maksulaite, tippuu asfalttiin ja rikkoutuu?

Valtion järjestettävä laskujen maksaminen esim terveyskeskusten yhteydessä.

kansalaisoikeus kirjoitti:

Valtion järjestettävä laskujen maksaminen esim terveyskeskusten yhteydessä.

Ei sitä voida jättää pankkien varaan. Kuppaus on liian härskiä. Laskut on voitava maksaa kohtuullisin kustannuksin, ilman että siitä kukaan hyötyy taloudellisesti

Kokoajan katolla pyörivä satelliitiantenni kuulemma pitää vielä hankkia jotta laskun voi maksaa. Sen tarvitsema yhteys/maksunkoodaus-ohjelma on helppo itsekoodata emu-modulattorin ja sekvensserin avulla. Ei siis riitä pelkkä älypuhelin jossa emu-integraatio binäärikoodilla. Pyöriviä antenneja saatavisssa maaliskuussa, on helppo asentaa katolle mutta 5 metrinen teräs-asennusputki on itse asennettava. Koska katot ovat liukkaita, tarvitaan turvallisia katto-kenkiä joita saatavissa konttoreista kohtuullista korvausta vastaan.

"Paperinen tunnusluku on ollut ihan loistava. Sillä aion pelata eteenpäinkin, koska sen olen hyväksi havainnut."

"Pelaat" vain niin kauan kuin Nordea edelleen paperiliuskan hyväksyy ja sitten tulee stop.

Uuusia liuskoja Nordea ei edes toimita, eikä toistaiseksi ole tietoa voiko liuskansa loppuun saakka käyttää vai tuleeko niille jokin viimeinen käyttö-pvm riippumatta vaikka 80% liuskasta olisi edelleen käyttämättä.

Itsekin mieluummin pitäytyisin paperiliuskassa.

Mulle tuli tänään uusi Nordean tunnuslukukortti. Vielä käytössä olevassa kortissa on jäljellä 18 tunnuslukua. Mulla on käytössä myös mobiilisovellus. Sen käyttö on eläkeläisellekin erittäin helppoa.

Kuuluisiko sen android-tablettiin asentamani tunnuslukuohjelman toimia yhteen pöytäkoneeni kanssa kun yritän kirjautua sillä verkkopankkiin? Tablettini on Nordean tunnuslukuohjelma käynnistettynä wifin kautta yhteydessä puhelimeeni, ja yritän turhaan kirjautua pöytäkoneesta pin-koodillani verkkopankkiin #%!D

Kaikesta edellä mainitusta Nordea on alkanut vielä laskuttamaan. Tililtä menee 2 euroa vaikka ei käyttäisikään, kortin käyttö on 2 euroa ja tunnuslukujen ja käsittääkseni myös tulevaisuuden mobiilisovelluksen käytöstä veloitetaan myös 3 euroa/kk. Paljonko maksaa tunnuslukulaitteen hankinta ja käyttö? Itse en ainakaan halua pitää älypuhelinta mukanani, en myöskään maksaa ja tihrutella laskujani, korkeintaan siirtää nopeasti hätätilanteessa rahoja omalta tililtä toiselle, joka oli turvallista ja mukava lisä aikaisempiin toimintoihin

Käytän Firefox-selainta Linux-läppärissäni jolla olen hoitanut verkkopankkiasiani paperisilla tunnuslukunumeroilla tähänkin asti. Onko läppäri muuten mobiililaite? Läppäri kulkee mukana, se on sen alkuperäinen idea olla mobiili. En halua hoitaa pankkiasioitani Android-tabletillani.

Päätöntä kirjoitti:

Käytän Firefox-selainta Linux-läppärissäni jolla olen hoitanut verkkopankkiasiani paperisilla tunnuslukunumeroilla tähänkin asti. Onko läppäri muuten mobiililaite? Läppäri kulkee mukana, se on sen alkuperäinen idea olla mobiili. En halua hoitaa pankkiasioitani Android-tabletillani.

Lue lisää

PIN-koodi valitaan / luodaan itse ja sitten sitä tarvittaessa se syötetään mobiiliin, puhelimeen tai tablettiin, jossa Nordean appsi on asennettuna. Sitten appsi arpoo tunnusluvun ja lähettää sen suoraan palveluun mihin on kirjautumassa.

Mutta jos ei verkkoyhteyttä, niin tunnusluku näkyy mobiilin ruudulla josta se sitten tulee naputella erikseen. Enpä muuten missään tapauksessa käyttäisi jotakin Wifiä raha-asioiden hoidossa.

Itse jatkaisin paperilistoilla vaikka ajan tappiin saakka jos se olisi mahdollista.

Edelleenkään en ole nähnyt selkää Nordean infoa siitä voiko listansa käyttää loppuun saakka, vai onko niille jokin viimeinen käytö-pvm.

Tuossa yllä eräs kuitenkin yllättäen kertoi vasta saaneensa uudet paperilistat, vaikka se 2:s vaihtoehtokin, eli kortinlukija on jo nyttemmin saatavilla.

Ärsyttävää, ettei Nordea voi olla yksiselitteinen ja selkeä toidottamisessaan.

Dilemma. En halua mobiilisovellusta tänne ulkomaille käyttöön, enkä luota sen tietoturvaankaan vaikka sen vakuutelllaan olevan ok. Entäs jos joutuu kiristysryöstön kohteeksi ja kaikki raha-asiat ovat taskussa ...

Kortinlukija tarvitsee sen kortin jollaista en ole tarvinnut vuosiin, koska käytän Nordeaa vain rahansiirtoihin. Tässä tapauksessa pitäisi maksaa jostakin kortistakin (mikä lie edullisin ja kaikkein pidemmällä käyttöajallla vai ovatko kaikki kortit 2-vuotisia?), jotta voisi pankkipalvelua käyttää.


Hankalaksi menee.

*

Nordean markkinonti-myyntipuhe-opas aiheesta.

"10 syytä ottaa tunnuslukusovellus käyttöön - nopeuttaa laskujen maksamista"

2. Paperisia tunnuslukuja ei enää tarvita, sillä sovellus hoitaa tunnuslukujen syöttämisen

"Jos puhelimessa tai tabletissa on käytössä verkkoyhteys, sovellus syöttää automaattisesti uuden tunnusluvun haluttuun palveluun. Jos laite on offline-tilassa eikä verkkoyhteyttä ole käytettävissä, sovellus näyttää tunnusluvun laitteen ruudulla, josta sen voi kopioida tai näpytellä."

3. Ei enää tunnuslukujen yliviivausta

"Enää ei tarvitse muistaa, monesko tunnusluku on menossa, sillä sovellus tarjoaa automaattisesti vaihtuvan tunnusluvun."

4. Pelkkä PIN-koodi riittää

"Sovelluksen käyttäjä valitsee itselleen PIN-koodin, jolla pääsee kirjautumaan tunnuslukusovellukseen. PIN-koodia ei tallenneta mobiililaitteeseen, vaan sovellus pyyhkii sen pois laitteen muistista heti, kun sovellus on tuottanut taustalla kertakäyttökoodin. Kertakäyttökoodi ei näy käyttäjälle vaan tunnuslukusovellus lähettää sen suoraan verkkopankkiin."

"Oma PIN-koodi tulee pitää muilta salassa. Koodi ei saa muodostua helposti arvattavista tai pääteltävistä asioista, kuten omasta syntymäpäivästä tai vuodesta. Oman koodin saa helposti vaihdettua sovelluksen käyttäjäasetuksista."

"Sovelluksen turvallisuutta voi edistää itse myös sillä, että suojaa oman mobiililaitteensa pääsykoodilla tai sormenjälkitunnisteella, jolloin ulkopuolisilla ei ole edes mahdollisuutta päästä sovellukseen käsiksi."

- http://www.iltalehti.fi/digi/201610210110013_du.shtml

.

Saman aiheen pyörittelyä ja linkkejä tietoturvaan liittyen oheisessa ketjussa.

Tunnuslukulaite: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14603337/tunnuslukulaite

.

Pitkitin sovelluksen lataamista, koska se on saanut paljon huonoja arvioita ja pankin ohjeet olivat järkyttävän monimutkaiset. Latasin sen lopulta kuitenkin ja käyttöönotto oli lapsellisen helppoa. Kannattaa oikeastaan lukea vain Nordean lyhytohje ja toimia muuten niin kuin pankin sivut ja sovellus kehottavat toimimaan.

Pankin sivuilta saa sovellusta rekisteröidessä väliaikaisen pin-koodin ja pankki lähettää lisäksi puhelimeen väliaikaisen aktivointikoodin. Ne molemmat tarvitaan sovellusta puhelimessa aktivoidessa. Lisäksi on annettava itse keksitty pin-koodi, jota käytetään jatkossa verkkopankissa yhdessä pankin käyttäjätunnuksen kanssa. Käyttäjätunnus on sama kuin tunnuslukukorttia käytettäessä.

Jos puhelimen nettiyhteys ei toimi, sovellus toimii pelkkänä lukulaitteena off-linessa. Silloin se antaa koodin, joka on itse kirjoitettava pankin sivuille. Off-line löytyy tunnuslukusovelluksen asetusvalikosta (yläkulmassa kahden pisteen takana). Verkkopankkiin kirjautuessa on klikattava kohtaa "käytätkö off-line tilassa".

Kokeilin tunnuslukusovelluksen käyttämistä myös wifin kautta ja hyvin toimi. Siitä voi olla hyötyä esim. puhelimen vaihdon yhteydessä. Wifiä käyttäen pääsee ainakin teoriassa kirjautumaan toimivalla vanhalla puhelimella pankin sivuille rekisteröimään ja aktivoimaan sovelluksen uudessa puhelimessa. Se on valitettavasti aktivoitava uudelleen, vaikka sim-kortti ei vaihtuisi.

Turvallisuudesta en kauheasti huolehtisi. Eihän pelkällä sovelluksella tee mitään, ellei tiedä sekä pankin käyttäjätunnusta että itse asetettua pin-koodia. Itselläni ne löytyvät vain pään sisältä. Puhelimen suojakotelossa niitä ei tietenkään kannata säilyttää.

lisäkuluja kirjoitti:

PIN-koodi valitaan / luodaan itse ja sitten sitä tarvittaessa se syötetään mobiiliin, puhelimeen tai tablettiin, jossa Nordean appsi on asennettuna. Sitten appsi arpoo tunnusluvun ja lähettää sen suoraan palveluun mihin on kirjautumassa.

Mutta jos ei verkkoyhteyttä, niin tunnusluku näkyy mobiilin ruudulla josta se sitten tulee naputella erikseen. Enpä muuten missään tapauksessa käyttäisi jotakin Wifiä raha-asioiden hoidossa.

Itse jatkaisin paperilistoilla vaikka ajan tappiin saakka jos se olisi mahdollista.

Edelleenkään en ole nähnyt selkää Nordean infoa siitä voiko listansa käyttää loppuun saakka, vai onko niille jokin viimeinen käytö-pvm.

Tuossa yllä eräs kuitenkin yllättäen kertoi vasta saaneensa uudet paperilistat, vaikka se 2:s vaihtoehtokin, eli kortinlukija on jo nyttemmin saatavilla.

Ärsyttävää, ettei Nordea voi olla yksiselitteinen ja selkeä toidottamisessaan.

Dilemma. En halua mobiilisovellusta tänne ulkomaille käyttöön, enkä luota sen tietoturvaankaan vaikka sen vakuutelllaan olevan ok. Entäs jos joutuu kiristysryöstön kohteeksi ja kaikki raha-asiat ovat taskussa ...

Kortinlukija tarvitsee sen kortin jollaista en ole tarvinnut vuosiin, koska käytän Nordeaa vain rahansiirtoihin. Tässä tapauksessa pitäisi maksaa jostakin kortistakin (mikä lie edullisin ja kaikkein pidemmällä käyttöajallla vai ovatko kaikki kortit 2-vuotisia?), jotta voisi pankkipalvelua käyttää.


Hankalaksi menee.

*

Nordean markkinonti-myyntipuhe-opas aiheesta.

"10 syytä ottaa tunnuslukusovellus käyttöön - nopeuttaa laskujen maksamista"

2. Paperisia tunnuslukuja ei enää tarvita, sillä sovellus hoitaa tunnuslukujen syöttämisen

"Jos puhelimessa tai tabletissa on käytössä verkkoyhteys, sovellus syöttää automaattisesti uuden tunnusluvun haluttuun palveluun. Jos laite on offline-tilassa eikä verkkoyhteyttä ole käytettävissä, sovellus näyttää tunnusluvun laitteen ruudulla, josta sen voi kopioida tai näpytellä."

3. Ei enää tunnuslukujen yliviivausta

"Enää ei tarvitse muistaa, monesko tunnusluku on menossa, sillä sovellus tarjoaa automaattisesti vaihtuvan tunnusluvun."

4. Pelkkä PIN-koodi riittää

"Sovelluksen käyttäjä valitsee itselleen PIN-koodin, jolla pääsee kirjautumaan tunnuslukusovellukseen. PIN-koodia ei tallenneta mobiililaitteeseen, vaan sovellus pyyhkii sen pois laitteen muistista heti, kun sovellus on tuottanut taustalla kertakäyttökoodin. Kertakäyttökoodi ei näy käyttäjälle vaan tunnuslukusovellus lähettää sen suoraan verkkopankkiin."

"Oma PIN-koodi tulee pitää muilta salassa. Koodi ei saa muodostua helposti arvattavista tai pääteltävistä asioista, kuten omasta syntymäpäivästä tai vuodesta. Oman koodin saa helposti vaihdettua sovelluksen käyttäjäasetuksista."

"Sovelluksen turvallisuutta voi edistää itse myös sillä, että suojaa oman mobiililaitteensa pääsykoodilla tai sormenjälkitunnisteella, jolloin ulkopuolisilla ei ole edes mahdollisuutta päästä sovellukseen käsiksi."

- http://www.iltalehti.fi/digi/201610210110013_du.shtml

.

Saman aiheen pyörittelyä ja linkkejä tietoturvaan liittyen oheisessa ketjussa.

Tunnuslukulaite: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14603337/tunnuslukulaite

.

Lue lisää

Se kolmas kohta, jos ei muista sitä mikä tunnusluku on menosssa, kyllä näytölle tulee se mikä on seuraava. Vaikka et koskaan yliviivaisi entisiä lukuja. Eli höpön höpön.

Täällä puhutaan kahdesta eri asiasta: 1) tunnuslukulaitteesta ja 2) puhelimeen ladattavasta tunnuslukusovelluksesta.

Tunnuslukusovellusta käyttäessä tarvitaan se vanha käyttäjätunnus sekä itse valittu pinkoodi. Kun näpytät ne puhelimeen, sovellus lähettää verkkopankin avaavan koodin automaattisesti Nordealle kun sulla on nettipankkisovellus joko läppärissä tai puhelimessa auki. Se tapahtuu taustalla niin, että et itse näe sovelluksen arpomaa koodia.

Tunnuslukulaite ei taas lähetä automaattisesti mitään, vaan se ainoastaan näyttää laitteen arpoman koodin, joka pitää itse näpytellä vanhaan tapaan sinne verkkopankin sivuille käyttäjätunnuksen kanssa. Jos puhelimen tunnuslukusovellusta tai tunnuslukulaitettya käytetään tunnistautumiseen muilla sivuilla - esim. verkkokaupoissa - , niin silloin se käsittääkseni koodin, joka on näpyteltävää itse ko. sivuille.

Minua ärsyttää tämä: Nordea suosittelee, että tunnuslukusovellus pitäisi olla kahdessa eri mobiililaitteessa siltä varalta, että toinen hajoaa tai katoaa. Sillä sovelluksen aktivoiminen uuteen puhelimeen on hankalaa, ellei sinulla ole joko tunnuslukukorttia, -laitetta tai sovellusta toisessa laitteessa.

Joudut em. tapauksessa soittamaan Nordealle, joka postittaa sulle tilapäisen pinkoodin, jolla voit rekisteröidä uuden puhelimen verkkopankkiin. Tai hakemaan koodin henkilökohtaisesti pankista, jos paikkakunnalla sattuu vielä olemaan palveleva Nordean konttori.

semmottiistavaan kirjoitti:

Täällä puhutaan kahdesta eri asiasta: 1) tunnuslukulaitteesta ja 2) puhelimeen ladattavasta tunnuslukusovelluksesta.

Tunnuslukusovellusta käyttäessä tarvitaan se vanha käyttäjätunnus sekä itse valittu pinkoodi. Kun näpytät ne puhelimeen, sovellus lähettää verkkopankin avaavan koodin automaattisesti Nordealle kun sulla on nettipankkisovellus joko läppärissä tai puhelimessa auki. Se tapahtuu taustalla niin, että et itse näe sovelluksen arpomaa koodia.

Tunnuslukulaite ei taas lähetä automaattisesti mitään, vaan se ainoastaan näyttää laitteen arpoman koodin, joka pitää itse näpytellä vanhaan tapaan sinne verkkopankin sivuille käyttäjätunnuksen kanssa. Jos puhelimen tunnuslukusovellusta tai tunnuslukulaitettya käytetään tunnistautumiseen muilla sivuilla - esim. verkkokaupoissa - , niin silloin se käsittääkseni koodin, joka on näpyteltävää itse ko. sivuille.

Minua ärsyttää tämä: Nordea suosittelee, että tunnuslukusovellus pitäisi olla kahdessa eri mobiililaitteessa siltä varalta, että toinen hajoaa tai katoaa. Sillä sovelluksen aktivoiminen uuteen puhelimeen on hankalaa, ellei sinulla ole joko tunnuslukukorttia, -laitetta tai sovellusta toisessa laitteessa.

Joudut em. tapauksessa soittamaan Nordealle, joka postittaa sulle tilapäisen pinkoodin, jolla voit rekisteröidä uuden puhelimen verkkopankkiin. Tai hakemaan koodin henkilökohtaisesti pankista, jos paikkakunnalla sattuu vielä olemaan palveleva Nordean konttori.

Lue lisää

Tai jos sulla on kotona wifi, niin voit yrittää kirjautua vanhalla puhelimella sen kautta verkkopankkiin rekisteröimään sitä uutta puhelinta. Tietenkin vain jos puhelin toimii.

Tunnuslukusovellustahan voi käyttää myös ilman verkkoyhteyttä off-linen kautta. Silloin puhelin toimii tunnuslukulaitteena, eikä lähetä tunnuslukua taustalla automaattisesti pankkiin. Se ilmoittaa tunnusluvun, joka kirjoitetaan käyttäjätunnuksen kanssa verkkopankkiin.

On tosiaan ärsyttävää, että sovellus suositellaan asentamaan useammalle mobiililaitteelle. Eihän esim. kaikilla eläkeläisillä ole varaa useisiin mobiililaitteisiin. Vanhemmat ihmiset käyttävät mieluummin läppäriä, koska huononäköisinä tarvitsevat mahd. ison ruudun.

Enkä minäkään ymmärrä miksi sovellus ei voisi toimia läppärillä. Miksi se olisi yhtään vaarallisempaan kuin mobiililaitteen käyttö? Käyttäjätunnus ja pin-koodi ovat edelleenkin käyttäjän takana. Miten se olisi turvattomampaa kuin verkkopankin käyttäminen tabletilla, jossa on myös tunnuslukusovellus.

Miten kukaan tietäisi pin-koodisi tai pankin käyttäjätunnuksesi? Eihän niitä pidä säilyttää paikassa, josta ne on helppo löytää. Jos ne on pakko kirjoittaa ylös, ei kannata kirjoittaa sellaisenaan, vaan esim. piilottaa erilaisiin numerosarjoihin.

Minun pin-koodiani ei ole kirjoitettu mihinkään, se on pelkästään päässäni. Käyttäjätunnus on turvallisessa paikassa, sillähän ei ilman pin-koodia tee yhtään mitään. En kuljeta sitä koskaan mukanani, koska muistan senkin ulkoa.

Tunnuslukukortti oli turvattomampi, sillä sitä ei voinut säilöä muistiinsa. Ja jos joku onnistui saamaan käyttäjätunnuksenkin, niin saattoi tehdä mitä vain. Lyön miltei vetoa, että useimmat säilyttivät niitä vielä samassa paikassa.

...Taitaa olla pankin vaihto aika...

Voiko se läppäristä olla kiinni? Mullakin on läppäri ja puhelin eri paria, toinen win 8.1 ja toinen android. Tunnuslukusovellus herää ja kysyy pin-koodia aina kun olen kirjoittanut pankin kirjautumissivuille käyttäjätunnuksen ja avaa sen jälkeen sivut.

"... eikä mitään sellaisia puhelimia joih vehkeisiin. ... Olen netin kautta maksellut ja lähetellyt laskuja mutta nyt menee sietokyvyn ulkopuolelle tuo Nordean touhu."

Nordean tunnuslukulaitteella homma toimii vastaavalla tavalla kun paperitunnuksillakin. Tuo puhelin-ohjelma on eri asia.

Laitteen aktivointi kuitenkin tarvinnee puhelimen johon pankki voi lähettä kerran tarvittavan laitteen aktivointikoodin, mutta siihenhän riittää vaikka Nokian iki-vanha peruspuhelin.

Ps. Yleisellä tasolla. Mielestäni tällä palstalla 'Nordea-viha' menee usein pahasti överiksi epäkypsine extremistireaktioineen. Pankki-business on kovaa kaikkialla ja fyysisiä palveluitakin aukioloaikoineen karsitaan pakon edessä kaikkialla.

"Nordean tunnuslukulaitteella homma toimii vastaavalla tavalla kun paperitunnuksillakin. Tuo puhelin-ohjelma on eri asia."

Toimii tosiaan vastaavalla tavalla, mutta on hyvin vaivalloinen, numeroita joutuu näppäilemään 3 kertaa enemmän.
Lisäksi laite pitää aina avata ja sitten painaa asia mitä tekee, sen jälkeen aina uudelleen oma pin koodi, nettisivuilta koodi ja sitten saa koodin jonka syöttää pankin sivuille.

Näin 80-v eläkeläisenä ok, kun tulee 4-5 laskua kk ja ne voi maksaa kaikki yhdellä kertaa.
Jos on edes viikoittaista käyttöä, kyllä on tuskallista.

OnHyväOlla kirjoitti:

"Nordean tunnuslukulaitteella homma toimii vastaavalla tavalla kun paperitunnuksillakin. Tuo puhelin-ohjelma on eri asia."

Toimii tosiaan vastaavalla tavalla, mutta on hyvin vaivalloinen, numeroita joutuu näppäilemään 3 kertaa enemmän.
Lisäksi laite pitää aina avata ja sitten painaa asia mitä tekee, sen jälkeen aina uudelleen oma pin koodi, nettisivuilta koodi ja sitten saa koodin jonka syöttää pankin sivuille.

Näin 80-v eläkeläisenä ok, kun tulee 4-5 laskua kk ja ne voi maksaa kaikki yhdellä kertaa.
Jos on edes viikoittaista käyttöä, kyllä on tuskallista.

Lue lisää

Kerron omat kokemukseni tunnuslukulaitteesta alkututustumisen pohjalta. Jos mennään järjestyksessä sen mukaan kuin lukuja pitää naputella, niin
- aluksi nettisovelluksessa tulee (minulla) syöttää kuusinumeroinen asiakastunnus (6).
- Sitten pitää avata laite, johon pitää syöttää salasana, jonka itse lyhensin nelinumeroiseksi parin käyttökerran jälkeen (4).
- Laite antaa nettisovellusta varten yhdeksännumeroisen tunnusluvun (9), joka ennen oli nelinumeroinen, millä sovellus aukeaa, ja asiointi voi tapahtua.
- Vahvistusta varten sovellus antaa kuusinumeroisen koodin, minkä syöttöä varten laite pitää avata uudestaan omalla salasanalla (4).
- Koodin syöttöä varten tulee valita Sign -toiminto, ja koodi syötetään sisään (6).
- Laite antaa entisen nelinumeroisen sijaan yhdeksännumeroisen vahvistusluvun, joka syötetään sovelluksessa sisään (9).

Jos vielä lasketaan OK:t, korttia käytettäessä niitä tarvitaan kirjautuessa ja vahvitettaessa (2), eli numerot ja ok:t yhteensä 16 näppäilyä.
Laite pitää ensin avata (1), valita Login (1) ja salasanan jälkeen vahvistaa se (1).
Vahvistuksen yhteydessa se pitää taas avata (1) ja sen jälkeen valita Sign -toiminto (1), jonka jälkeen vahvistetaan koodin syöttö (1) vahvistusluvun saamiseksi.
Laitteen käytössä siis tule lisää kuusi (6) naksutusta eli yhteensä kahdeksan (8). Numerot ja naksutukset yhtensä tekevät 38 8 = 46 näppäilyä.
Yllä olevat siis vain pankkitapahtuman mahdollistamiseksi.

Kun lasketaan eri syöttöpisteiden lukuvaihtoehtoja, tilanne muuttuu hiukan yliampuvaksi. Laitteen sisään pääsee neljällä numerolla. Kun sovelluksessa asiakastunnus on kuusinumeroinen, tilitietojani pääsee katsomaan 6 4 9 -numeroisella luvulla, mikä edustaa jo tähtitieteellisen määrän vaihtoehtoja.
Myös vahvistukseen tarvitaan 4 6 9 -numeroinen luku, mikä on yhtä vahva edellisen kanssa. Onkohan tuo ollenkaan niin tarpeellista? Eikö vähempikin riittäisi? Ei tarvitsisi näpytellä niin paljon ja erityisesti, kun naksuttelu tuntuu olevan jossain määrin epävarmaa.
Huikea ero tunnuslukusovelluksen tietoturvaan verrattuna. Maailmankaikkeuden se ylittää, jos laitteen salasana ja asiakastunnus ovat pidemmät.

OnHyväOlla kirjoitti:

"Nordean tunnuslukulaitteella homma toimii vastaavalla tavalla kun paperitunnuksillakin. Tuo puhelin-ohjelma on eri asia."

Toimii tosiaan vastaavalla tavalla, mutta on hyvin vaivalloinen, numeroita joutuu näppäilemään 3 kertaa enemmän.
Lisäksi laite pitää aina avata ja sitten painaa asia mitä tekee, sen jälkeen aina uudelleen oma pin koodi, nettisivuilta koodi ja sitten saa koodin jonka syöttää pankin sivuille.

Näin 80-v eläkeläisenä ok, kun tulee 4-5 laskua kk ja ne voi maksaa kaikki yhdellä kertaa.
Jos on edes viikoittaista käyttöä, kyllä on tuskallista.

Lue lisää

On totta, että tunnuslukulaite kuulostaa vaivalloiselta. Tunnuslukusovellus on helpompi käyttää. Minulla ovat säännölliset laskut menneet pitkään suoraan pankkiin e-laskuina ja pankki maksaa ne automaattisesti. Tulee vähemmän näpyttelyä. Eikä tule maksuhäiriöitä, jos joutuisi vaikka sairaalaan.

Minun härpäkkeessäni on vain LOGIN ja SIGN näppäimet ympyröity, joten oletan, että ID-toiminto ei ole käytössä tässä ilmaiseksi saamassani laitteessa. En ole onnistunut kirjautumaan mihinkään julkishallinnon palveluun. Onneksi on S-pankin pahvi vielä olemassa.

Kyllä ID-toiminto on käytettävissä, ympyröinti tarkoittaa niitä mitä käytetään Nordean omassa verkkopankissa, lue ohje:

https://www.nordea.fi/Images/58-175701/Nordea-tunnuslukulaite-esite.PDF

9-6 kirjoitti:

Kyllä ID-toiminto on käytettävissä, ympyröinti tarkoittaa niitä mitä käytetään Nordean omassa verkkopankissa, lue ohje:

https://www.nordea.fi/Images/58-175701/Nordea-tunnuslukulaite-esite.PDF

Lue lisää

Voi tusen tack tästä ihanasta esitteestä. Tätähän voi käyttää oppimateriaalina kolmella kielellä.

Minua ei oikeastaan kiinnosta, että miksi minulle on annettu yritysasiakkaan härpäke. Sillä onhan tämä nyt entistä turvallisempi rahaliikennettä hoitaessani, kun jäävät kaikki turhat kirjautumiset pois. Muistutan vain, että uutisoinnin mukaan juurikin esimerkiksi verottajan ja Kelan nimissä on tullut huijausposteja meille ikääntyneille.

En edes oikein ymmärrä, että miksi vaikkapa verottajan kanssa ei voi asioida heidän omilla tunnuksillaan. Lähinnä kai sieltä tilataan verokortteja itselle. Tilaan joka kuukausi työttömyyskassasta oman putkieläkkeeni eikä siihen tarvita kuin kassan omat tunnukset. Mitä tulee TE-toimiston älyttömyyksiin, niin niihin uusiin käytäntöihin olisi puututtava eikä niinkään kirjautumisiin.

Äsken yritin vaihtaan osoitetta verkkopankissa ja sekään ei enään onnistu Nordeassa. Aikaisemmin toimi, mutta nyt ko. ominaisuutta siellä ei enään ole. Kyllä nyt Nordea kusee jaloilleen aivan kokoajan. Alan olemaan aika kypsä tähän pankkiin.

Minulla ainakin onnistuu kun laittaa viestin tai chatissa. Miksi sinulla ei toimi....

Gyh kirjoitti:

Minulla ainakin onnistuu kun laittaa viestin tai chatissa. Miksi sinulla ei toimi....

Miksi osoitteen muutos vaatii viestittelyä chatissa? Eikö riitä, että on päässyt verkkopankkiin sisään tunnuksillaan. Olisi eri asia, jos henkilöllisyys pitäisi tuplavarmistaa amerikkalaiseen tapaan turvakysymyksillä. Mutta eihän Nordealla sellaista käytäntöä tietääkseni ole.

Tunnuslukulaite kulkee yhtä helposti lompakossa, sehän on luottokortin kokoinen. Ellei sitten halua tilata vähän isompaa huononäköisille tarkoitettua, jossa on selkeät nappulat.

Onko sulla se läppärikin aina mukana, kun kuljettelet tunnuslukuja mukanasi?
En ole koskaan pitänyt tarpeellisena kuljettaa tunnuslukuja lompakossani. Säännölliset laskut menevät pankkiin automaattiseen maksuun e-laskuina. Ja satunnaiset laskut ehdin maksaa kotona tai töissä.

Kyllä tunnuslukulaitteen käynnistäminen oli hankalaa ja reilusti aikaa vievää, mutta alkaahan se sitten sujua kun enemmän käyttää.
Tunnuslukukortilla pärjäsi 4:llä numerolla, mutta nyt pitää takoa tietokoneeseen pitkiä numerosarjoja. Virhemahdollisuudet kyllä kasvavat, turvallisuudesta en tiedä.

Olisiko se OMA Sp sittenkin helpompi ratkaisu ?

Tunnistan noista tunnuslukulaitteelle Danske Bankin ja QR-sovellukselle S-Pankin. Toimivat tosi hyvin.

Eikä rahastus siihen lopu.

Antaako pankki mobiililaitteen ilmaiseksi?

Te vanhukset käsitätte aina väärin.