Suupohjansanomat, pääkirjoitus:
"Kieli, poliittinen lyömäase
08.07.2015 10:43
Suomessa molempien pääkielien asema taattaan perustuslaissa. Kieliasioissa pitää olla suvaitsevaisuutta, eikä kieltä saa muuttaa poliittiseksi pelinappulaksi. Mikään puolue ei saa asettua kritiikin yläpuolelle syyttämällä arvostelijoita kieliasioista. Rakentava keskustelu, parannusehdotukset sekä yksi- ja kaksikielisten puolueiden toiminnan epäkohtien paljastaminen eivät tarkoita kummankaan kieliryhmän arvostelemista.
Kritiikin vaientamisyritykset epäolennaisiin asioihin vedoten lähentelevät nekin rasismia. Sen tosiasian esittäminen loukkaa joitakin herkkähipiäisiä.
Nykypäivään kuuluvaa suvaitsevaisuutta edustava tuore vaasalainen kansanedustaja Joakin Strand (r.) sanoi Pohjalaisen haastattelussa 11. kesäkuuta, ettei kielestä saa tulla estettä. Hän ihmettelee intoa, jolla ruotsinkieliset säätiöt ovat ajaneet ammattikorkeakoulujen yksikielisyyttä.
Strandin mukaan kielen vahvistamista on käytetty perusteena väärin. Näkökulma on kutistuvasta, menneestä maailmasta.
Lain mukaan ammattikorkeakoulun tutkintokieli, ja samalla hallintokieli määrätään toimiluvassa.
Kristiinan haluttomuutta toimia kimpassa sisä-Suupohjan kuntien kanssa ihmetellyt Strand pitää ammattikorkeakoululakia täysin sutena seudun kannalta. Sen takia erikielisiä ammattikorkeakouluja ei voi yhdistää.
Tuttuja ongelmia myös Kristiinassa, missä esimerkiksi lukioita ei osa päättäjistä ole halunnut saman katon alle, vaikka kaupungin taloudelta putoaisi pohja."
"Kieli, poliittinen lyömäase
08.07.2015 10:43
Suomessa molempien pääkielien asema taattaan perustuslaissa. Kieliasioissa pitää olla suvaitsevaisuutta, eikä kieltä saa muuttaa poliittiseksi pelinappulaksi. Mikään puolue ei saa asettua kritiikin yläpuolelle syyttämällä arvostelijoita kieliasioista. Rakentava keskustelu, parannusehdotukset sekä yksi- ja kaksikielisten puolueiden toiminnan epäkohtien paljastaminen eivät tarkoita kummankaan kieliryhmän arvostelemista.
Kritiikin vaientamisyritykset epäolennaisiin asioihin vedoten lähentelevät nekin rasismia. Sen tosiasian esittäminen loukkaa joitakin herkkähipiäisiä.
Nykypäivään kuuluvaa suvaitsevaisuutta edustava tuore vaasalainen kansanedustaja Joakin Strand (r.) sanoi Pohjalaisen haastattelussa 11. kesäkuuta, ettei kielestä saa tulla estettä. Hän ihmettelee intoa, jolla ruotsinkieliset säätiöt ovat ajaneet ammattikorkeakoulujen yksikielisyyttä.
Strandin mukaan kielen vahvistamista on käytetty perusteena väärin. Näkökulma on kutistuvasta, menneestä maailmasta.
Lain mukaan ammattikorkeakoulun tutkintokieli, ja samalla hallintokieli määrätään toimiluvassa.
Kristiinan haluttomuutta toimia kimpassa sisä-Suupohjan kuntien kanssa ihmetellyt Strand pitää ammattikorkeakoululakia täysin sutena seudun kannalta. Sen takia erikielisiä ammattikorkeakouluja ei voi yhdistää.
Tuttuja ongelmia myös Kristiinassa, missä esimerkiksi lukioita ei osa päättäjistä ole halunnut saman katon alle, vaikka kaupungin taloudelta putoaisi pohja."
Vastaukset 3
Vanhimmat
Huomatkaa tuo svekoretoriikka, miten tulkitaan perustuslakia!
Perustuslaki ei mainitse mitään virallisia kieliä. Ruotsin kielelle se myöntää hämärän kansalliskieli-statuksen. Sen mukaan suruilla on oikeus omakielisiin palveluihin. Ei velvoiteta mitään muuta pakkoruotsitusta! Eikä perustuslaissa mitenkään rajata, miten tuo palvelu järjestetään.
Eli perustuslakimme EI vaadi pakkoruotsia, ei pakkovirkaruotsia, ei kielikiintiöitä, ei kuntien ja alueiden kaksikielisyysrajoja.
Kuitenkin tuossakin kirjoituksessa lausutaan, että "molempien pääkielien asema taataan perustuslaissa"!!??
Mikä tuo "asema" on? Ei ainakaan pakkoruotsitusta ja muita kielikohtuuttomuuksia, KUTEN nuo pokkana heitetyt svekojen yleistykset antavat ymmärtää.
Ja härskisti esitetään, että ruotsi olisi toinen PÄÄkieli!? Missä niin muka sanotaan perustuslaissa? Kansalliskieli on ihan eri kuin pääkieli. Saamekin on kansalliskielemme, ainakin todellinen sellainen toisin kuin ruotsi.
Kantele on Suomen kansallissoitin. Kaikkien ei ole pakko opiskella kanteleen soittamista. Perustuslaissa mainittu ruotsin kansalliskielistatus ei velvoita suomenkielistä millään tavalla. Suomenkielinen ei tarvitse halutessaan minkäänlaista kosketuspintaa ruotsin kieleen, perustuslain mukaan. Kielilait velvoittavat virkamiehen ruotsin osaamiseen, joten kielilakia tulee muuttaa. Eduskunnan enemmistö riittää kielilain muuttamiseen, perustuslakiin ei tarvitse kajota ollenkaan.
Perustuslaki ei määrittele eikä vaadi ruotsia kohdeltavan toisen pääkielen tapaan. Sitä vaatii vain kielilaki, joka tavallisena lakina on helppo muuttaa ja päivittää.
Svekopropaganda tietoisesti valehtelee, kun väittää perustuslain määrittävän ruotsin toiseksi pääkieleksi!