Milloin tulee seinä vastaan?
Monet yksinelävät eläkeläiset Suomessa joutuvat elämään noin 1 000 - 1 300 € kuukausieläkkeillä.
Pääkaupunkiseudulla 28 - 40 neliön vuokra-asunnosta saa maksaa 600 -900 €/kk sähkö ja vesimaksut.
Monet elävät juuri siinä rajalla saamatta minkäänlaisia tukia. Työelämässä ikänsä olleet, yrittävät viimeiseen asti tulla toimeen omillaan ja säästävät kaikesta mistä vähänkin pystyvät.
Vaalilupauksensa pettänyt hallitus, ei lupaa pieniinkään eläkkeisiin vuotuisia indeksikorotuksia eikä minkäänlaisia verohelpotuksia.
Eläminen kallistuu kuitenkin joka vuosi. Vuokrat nousevat vuosi vuodelta, ruuan hinnan lasku on vain tilapäistä ja siinä on jo nyt nähtävissä taas nousua, sähkön hinta kallistuu, lääkkeet kallistuvat, joukkoliikenne kallistuu jne.
Kun kaikki kallistuu ja tulot eivät, niin kohta on seinä edessä. Pienituloinen eläkeläinen ei pysty kohta enää asumaan pääkaupunkiseudulla! Kuusikymppisiä ikäihmisiä ei oteta vanhustentaloihin asumaan, yömajoissa ei voi asua vakituisesti, kaduilla ei tarkene, Senioritaloista ei tarvitse haaveillakaan ja kaupungin vuokra-asunnot ne vasta kalliita ovatkin. Jos pystyisi vaikka ostamaan nk ASO-asunnon, niin asuminen niissä on hyvin kallista.
Monet tutuistani suunnittelevat jonnekin pikkupaikkakunnalle muuttamista, nyt kun ovat vielä siinä kunnossa, että selviäisivät ehkä jotenkuten raskaasta muuttourakasta. Ongelmaksi muodostuu kysymys, minne muuttaisi, kun kaikki sukulaiset ja tutut asuvat pääkaupunkiseudulla. Tuntuisi kurjalta jättää lapset ja lapsenlapset tänne ja lähteä yksin ihan uuteen ympäristöön ja toisaalta, missä ovat ne paikkakunnat joissa on halpoja vuokra-asuntoja, kaupat, apteekit, posti ja kirjasto lähellä, joukkoliikenne toimii, on terveydenhuolto ja vanhustenpalvelut?
Mietityttää myös se, miten nämä useinkin köyhät kunnat, suhtautuvat siihen, jos Etelä-Suomesta muuttaa sankoin joukoin huonokuntoisia ja pienituloisia eläkeläisiä paikkakunnalle? Eläkeläisiin, joista on vain kuluja ja jotka yksinäisinä sairastuvat vielä ennenpitkää mielenterveysongelmiin. Kyllähän meidät tietenkin on pakko ottaa vastaan minne tahansa kuntaan jos hallitus nyt tieten tahtoen "ajaa" meidät päätöksillään pois täältä pääkaupunkiseudulta asumasta.
Monet yksinelävät eläkeläiset Suomessa joutuvat elämään noin 1 000 - 1 300 € kuukausieläkkeillä.
Pääkaupunkiseudulla 28 - 40 neliön vuokra-asunnosta saa maksaa 600 -900 €/kk sähkö ja vesimaksut.
Monet elävät juuri siinä rajalla saamatta minkäänlaisia tukia. Työelämässä ikänsä olleet, yrittävät viimeiseen asti tulla toimeen omillaan ja säästävät kaikesta mistä vähänkin pystyvät.
Vaalilupauksensa pettänyt hallitus, ei lupaa pieniinkään eläkkeisiin vuotuisia indeksikorotuksia eikä minkäänlaisia verohelpotuksia.
Eläminen kallistuu kuitenkin joka vuosi. Vuokrat nousevat vuosi vuodelta, ruuan hinnan lasku on vain tilapäistä ja siinä on jo nyt nähtävissä taas nousua, sähkön hinta kallistuu, lääkkeet kallistuvat, joukkoliikenne kallistuu jne.
Kun kaikki kallistuu ja tulot eivät, niin kohta on seinä edessä. Pienituloinen eläkeläinen ei pysty kohta enää asumaan pääkaupunkiseudulla! Kuusikymppisiä ikäihmisiä ei oteta vanhustentaloihin asumaan, yömajoissa ei voi asua vakituisesti, kaduilla ei tarkene, Senioritaloista ei tarvitse haaveillakaan ja kaupungin vuokra-asunnot ne vasta kalliita ovatkin. Jos pystyisi vaikka ostamaan nk ASO-asunnon, niin asuminen niissä on hyvin kallista.
Monet tutuistani suunnittelevat jonnekin pikkupaikkakunnalle muuttamista, nyt kun ovat vielä siinä kunnossa, että selviäisivät ehkä jotenkuten raskaasta muuttourakasta. Ongelmaksi muodostuu kysymys, minne muuttaisi, kun kaikki sukulaiset ja tutut asuvat pääkaupunkiseudulla. Tuntuisi kurjalta jättää lapset ja lapsenlapset tänne ja lähteä yksin ihan uuteen ympäristöön ja toisaalta, missä ovat ne paikkakunnat joissa on halpoja vuokra-asuntoja, kaupat, apteekit, posti ja kirjasto lähellä, joukkoliikenne toimii, on terveydenhuolto ja vanhustenpalvelut?
Mietityttää myös se, miten nämä useinkin köyhät kunnat, suhtautuvat siihen, jos Etelä-Suomesta muuttaa sankoin joukoin huonokuntoisia ja pienituloisia eläkeläisiä paikkakunnalle? Eläkeläisiin, joista on vain kuluja ja jotka yksinäisinä sairastuvat vielä ennenpitkää mielenterveysongelmiin. Kyllähän meidät tietenkin on pakko ottaa vastaan minne tahansa kuntaan jos hallitus nyt tieten tahtoen "ajaa" meidät päätöksillään pois täältä pääkaupunkiseudulta asumasta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ihan noita samoja asioita ollaan mekin mietitty.
Rautavaaralla asuu serkkuni, ehkä muutamme sinne.
Ja jotku tulee muualta tänne ja saa sosiaaliturvaa tuhansia kuukaudessa----on se vaan niin väärin.
Muistatko mitä persut lupas.
Petos kolmen ässän tollot. Uudet vaalit!
Tämän päivän keskituloinen työeläkeläinen (n. 1580 e/kk) on huomispäivän pieneläkeläinen indeksien muutoksen ja leikkausten takia.
Halonen äänestettiin eduskuntaan ja presidentiksi ajamaan naisten asiaa. Teki päinvastoin. Oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneena, SAK:n juristina, sosiaali- ja terveysministerinä, oikeusministerinä ja presidenttinä vaikuttamisen ja tekemisen paikka oli paras mahdollinen.
Samapalkkaisuus ei ole toteutunut ja naisten eläkkeet ovat huomattavasti pienemmät kuin miehillä. Lastenhoito on verottanut ansiotyövuosia. Päivähoito toteutui kaikille lapsille vasta 1980-luvun puolivälissä. Suuret ikäluokat olivat useinkin lapsensa jo hoitaneet. Jos yksi tai useampi lapsista tarvitsi erityishoitoa, vaihtoehdot ovat ja olivat vähissä.
Halosen ja Arajärven valmistelema avioliittolaki 1987 teki avioerosta ilmoitusasian. Syyllisyyskysymys menetti merkityksensä, toisaalta hyväkin, mutta avioliiton liitännäiskysymykset jäivät viime kädessä oikeuslaitoksen niskoille.
Elatusapupinnarit pääsevät helpolla. Perintä on verrattain tehotonta, kuntakohtaisesti. Perhe-eläkekysymys unohdettiin. Suomi on tässä suhteessa kummajainen maailmalla. 17-20-vuotiaat jätettiin taloudellisesti heitteille.
Vanhusten köyhyys on nimenomaan iäkkäiden äitien köyhyyttä. Euroopan Sosiaalisten Oikeuksien Komitea on antanut Suomelle huomautuksen.