Vuorokausi vaihtui eikä Kreikka tehnyt päätöstä. Annetaanko anteeksi? No tottakai!
Kreikka ylitti deadlinen!
ds43rff65h
1179
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eihän nyt rosvojakaan voida nälässä pitää, me terroristit. Voi vittu tätä maailman menoa, ei järjen häivää.
Siellä se puhemies jakelee puheenvuoroja kun olis pitäny jo äänestää. Voi jumalauta tätä touhua lisää rahaa vaan Kreikkaan
Tuethan on jo päätetty jakaa. Nyt valmistellaan, miten päätös viestitään suomalaisille äänestäjille.
Kreikkaa nöyryytetään oikein ison rahan voimalla. Pakko kai heille on anteeksikin antaa.. .
huomenna, huomenna, vaan ei tänään, sanovat aina laiskat kreikkalaiset ja pitkittävät päätösten tekoa ja soutavat ja huopaavat, taktiikkahan se on sekin ja EU on hätäaputoimisto, joka maksaa tänään, huomenna ja ikuisesti miljardeja ja väliin tukipaketteja ja sitten velkojen leikkausta etc. ja tälle tangolle ei loppua näy.
Tsiprasissa on vähän Paavo Väyrysen ulkonäköä. Samanlaisia takin kääntelijöitä ovat molemmat.
Suomen suuri onni oli siinä ettei Väyrysestä tullut koskaan Suomen pääministeriä. Samanlaiseen pyöritykseen ja päättömiin suunnan vaihtoihin Väyrynenkin olisi meidät vienyt.
jonka paino voima on päättänyt jo aikaa sitten aikojen alusta lähti eli ikuisesti.
Täällä taas yksi asiantuntija tykittää suoraa puhetta euron tuomista ongelmista esim Suomelle. Täällä vaan koko katastrofiin Suomen vieneet poliitikot koittaa itse taudin sijaan parannella seurauksia latelemalla uhkauksia niille joilla ei ole osaa eikä arpaa koko touhussa !. Eli veroja lisää ja surkean ostovoiman ja kiristyksien maassa duunareille lisää kirityksiä jotta EURO-AUTUUTEMME saisi jatkua. Me tienataan tällä !)
http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikan velkojat tuhosivat euroalueen/a2314904
Nyt on jo lähes puoli tuntia yli Brysselinkin aikaa ja puheenvuoroja vaan jaetaan
Olikos se jo viides äärimmäinen takaraja.
Mitä se tarkoittaa jos EU:n johtajat sanovat jotakin äärimmäiseksi rajaksi — ei mitään, se on pelkkä hätävalhe. Onkohan mikään totta mitä EU-johtajat meille julistavat?
Onko Kreikka ainoa maa jossa ymmärretään ettei EU:n asettamilla ehdoilla ja määräajoilla ole mitään todellista merkitystä?
Ratkaiseva äänestys Kreikan parlamentissa päättyi hetki sitten seuraaviin lukemiin: kyllä-ääniä 219, ei-ääniä 65, tyhjiä 6. Kreikka siis omalta osaltaan hyväksyi ehdoiltaan huomattavan kireän velkaohjelman, selvästi kireämmän kuin minkä kreikkalaiset sangen suurella enemmistöllä hylkäsivät kansanäänestyksessään vain reilut kymmenen päivää sitten. Melkoista menoa.
Kreikka on viime vuosina tyrinyt monessa asiassa, mutta nyt Kreikan parlamentti osoitti huomattavan hyvää tilannetajua, ja hyväksyi raskaan ja varmaan hyvin nöyryyttävän ohjelman, koska katsoi vaihtoehtojen olevan maalleen vielä huonompia. Nostan tästä päätöksestä hattuani Kreikan parlamentille. Pääministeri Tsipraskin, jota vielä pari viikkoa sitten pidin täytenä populistisena pellenä, osoitti tässä tilanteessa valtiomiemäistä ajattelua, jota tosin häiritsi se, että hän julkisesti ilmoitti, ettei itse usko tähän ohjelmaan. Miltä olisi kuulostanut, jos Winston Churchill olisi välittömästi Ranskan romahduksen jälkeen kesäkuussa 1940 puhunut tähän tapaan: "Taistelu Ranskasta on ohi ja taistelu Englannista on juuri alkanut. Saksa vaikuttaa hyvin vahvalta, mutta me britit tulemme taistelemaan rannoilla, kaupungeissa, metsissä ja niityillä. Me emme tule koskaan antautumaan. Mutta kyllähän me kaikki tiedämme, että hyvin huonosti meidän tässä tulee käymään. Saksalla on aivan liikaa miehiä, tankkeja ja lentokoneita. Pyydän siis jo etukäteen anteeksi kaikilta maamiehiltäni." Mikähän olisi mahtanut olla vastakaiku brittiläisten kuulijoiden keskuudessa?
IMF on ilmoittanut, ettei Kreikan velkakestävyys ole kyllin hyvä, jotta tuo ohjelma lainan 82 - 86 miljardia) ja EU:n investitukien (35 miljardia) pönkittämänäkään riittäisi saamaan Kreikka riittävälle kasvu-uralle. IMF:n mielestä se ei koskaan voisi maksaa takaisin koko lainaamansa summaa. Uskon, että IMF on oikeassa. Kreikan lainoja on siis järjesteltävä uudelleen. Sihteessa helpointa on pidentää niiden maksuaikaan vaikkapa 30:llä vuodella. Muistakaa, että Englanti maksoi viimeisen Krimin-sodan (sen 1850-luvulla käydyn) aikoihin otetun lainansa pois vasta viime vuonna.
Jo tällä hetkellä Kreikalla on edessään usea vuosi, ennen kuin sen tarvitsee aloittaa lainojen lyhennyksiä IMF:n lainoja lukuun ottamatta. Tuota lyhennysvapaata aikaa voidaan varmaan pidentää ainakin muutamalla vuodella, tuskin kuitenkaan IMF:n esittämällä 30:llä vuodella. Lainojen korkotasoa voidaan myös hieman alentaa, vaikka ne jo nyt ovat erittäin alhaisia.
Sen sijaan IMF:n esittämää vaihtoehtoa Kreikan velkojen nimellisarvojen selvästä leikkaamisesta ei voi pitää poliittisesti realistisena. Tällainen leikkaus vaikuttaisi luonnollisesti niin, että aiemmin lainojaan tunnollisesti maksaneet kriispaketteja saaneet maat kuten Irlanti, Espanja, Porugali ja Kypros vaatisivat oitis merkittäviä leikkauksia vielä maksamattomaan osaan lainoistaan.
Tämä pikainen lainojen leikkaus kaatuisi myös poliittisesti euroalueen poliittisten päättäjien niskaan. Eri euromaiden äänestäjät olisivat vihaisia siitä, etä heidän verovarojaan on haaskattu täysin vastikkeettomaan tukeen Kreikalle. Vaaleissa monelle heistä tulisi ikävä yllätys. Jos Kreikan lainojen uudellen järjestely tapahtuu pehmeämmin ja ajan kanssa, niin poliittiset haittavaikutukset ovat paljon pienemmät. Jos Suomen lasketaan joskus 50:n vuoden kuluttua menettäneen 20% Kreikalle lainaamastaan rahasta, niin se on ilmoitusasia, joka ei nostata minkäänlaista poliitista myrskyä. Ovathan tuolloiset päättäjät aivan toisia henkilöitä kuin ne, jotka alkujaan myönsivät lainoja Kreikalle. Mutta jos tuo sama 20% leikattaisiin Kreikan lainoista nyt, niin moni puoluejohtaja joutuisi kyllä hikoilemaan. Siksi en uskokaan, että euroryhmä missään vaiheessa taipuu velkojen nimellisarvojen leikkaamiseen, miltei muuhun tahansa hyvänsä muttei siihen.
Kreikan kansaedustajat ansaitsevat tunnustuksen tänä yönä tekemästään vastuullisesta päätöksestä, mutta olen hyvin tietoinen siitä, että tämä tapahtui täydellisessä pakkotilanteessa. Jos ja kun akuutein kriisi nyt silta-rahoituksen avulla väistyy, niin kreikkalaisten omaperäinen tulkinta siitä, mitä oikeastaan on sovittu, voi taas nostaa päätään. Kreikkalaisten suuri enemmistö haluavaa kuulua euroon, tästä ei ole mitään epäilystä. Kreikkalaisten selvä enemmistö edellyttää hallituksensa noudattavan aivan toisenlaista politiikkaa kuin mitä troikka vaatii ja johon Kreikan parlamentti tänään sitoutui. Tämä on ongelma, sillä Kreikka ei voi kuulua euroalueeseen omila lehdoillaan, vaan se joutuu pelaamaan samoilla säännöillä kuin mikä tahansa euromaa. Tällä alueella ei suvaita vapaamatkustajia, ei ainkaan kovin pitkään. Kreikan euroero oli runsas viikko sitten todella lähellä, sitä kannatti ainakin kymmenen maata, myös Suomi. Kokonaisuuuden kannalta Kreikka III oli suhteessa pienempi paha kuin hallitsematon Grexit. Mutta jälkimmäinenkin voi toteutua, jos kreikkalaiset palaavat vanhoihin huonoihin käytäntöihinsä. Toivon, ettei niin käy, mutta pelkään pahinta.