Porissa nähtiin tänään uuden puolustusministerin Jussi Niinistön (ps) ja puolustusvoin komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin ensimmäinen yhteisesiintyminen.
Sekä Jussi Niinistö että Jarmo Lindberg vakuuttivat, että Suomeen ei kohdistu mitään välitöntä sotilaallista uhkaa, vaikka turvallisuuspoliittinen tilanne on kireä ja aktiivisuus Itämerenkin alueella kasvaa koko ajan.
Molemmat korostivat, että Suomen on kuitenkin koko ajan parannettava valmiutta tulevia vuosia varten.
Niinistön mukaan materiaalipuutteiden korvaaminen ei yksin riitä.
– On otettava oppia siitä, mitä esimerkiksi Ukrainassa on tapahtunut. Sodan alku ja Krimin valtaus ovat esimerkkejä siitä, että tänä päivänä joudumme varautumaan nopeisiin, yllättäviin ja suhteellisen pienin voimin suoritettuihin ammattimaisiin operaatioihin, Niinistö sanoi.
– Se tarkoittaa Suomen osalta sitä, miten voimme parantaa toimintavalmiuttamme etenkin maavoimien osalta. Ilmavoimien ja merivoimien osalta tämä valmiusasia on kunnossa. Ne ovat käytännössä korkeassa valmiudessa, Niinistö jatkoi.
Merivoimien tulevat alushankinnat ja Hornet-hävittäjien korvaaminen ovat olleet paljon esillä. Komentaja Lindberg muistutti, että myös maavoimilla on suuria tarpeita.
– Tämän vuosikymmenen lopulla maavoimien kalustoa vanhenee. Se on ilmatorjuntamateriaalia, panssaritorjuntamateriaalia, johtamisjärjestelmiä ja panssaroituja ajoneuvoja, Lindberg luetteli.
Kohuttu reserviläiskirjeiden massapostitus samaan aikaan, kun turvallisuuspoliittinen ilmapiiri on kiristynyt, nousi myös esiin keskustelussa. Sekä Niinistö että Lindberg kiistivät, että kyseessä olisi ollut tarkoin nykyhetkeen ajoitettu toimenpide.
Niinistö kuitenkin muistutti, että kirjeoperaatio oli onnistunut informaatiosodankäynnin operaatio.
– Kieltämättä se oli informaatiosodankäyntiä parhaimmillaan a la Suomi. 900 000 suomalaista sai puolustusvoimilta kirjeen, jossa kerrottiin heidän sijoituksensa. Ja se tieto levisi hyvin ulkomaille, että meillä on vahva reservi ja maanpuolustustahto, Niinistö sanoi.
Lindbergin mukaan jo 2010 Risto Siilasmaan työryhmässä ideoitua massapostitusta ei olisi voitu edes tehdä aikaisemmin.
– Emme voineet lähettää kirjeitä aikaisemmin, koska puolustusvoimauudistus oli kesken. Joukkorakennetta muutettiin operatiivisella puolelle 350 000:sta 230 000:een.
– Ei siis ollut niitä joukkoja ja henkilöitä, joille me olisimme voineet kertoa ne tehtävät. Kun tämä työ saatiin tehtyä vuodenvaihteeseen mennessä, niin sen jälkeen meillä oli edellytykset edetä asiassa, Lindberg sanoi
Mika Koskinen
Sekä Jussi Niinistö että Jarmo Lindberg vakuuttivat, että Suomeen ei kohdistu mitään välitöntä sotilaallista uhkaa, vaikka turvallisuuspoliittinen tilanne on kireä ja aktiivisuus Itämerenkin alueella kasvaa koko ajan.
Molemmat korostivat, että Suomen on kuitenkin koko ajan parannettava valmiutta tulevia vuosia varten.
Niinistön mukaan materiaalipuutteiden korvaaminen ei yksin riitä.
– On otettava oppia siitä, mitä esimerkiksi Ukrainassa on tapahtunut. Sodan alku ja Krimin valtaus ovat esimerkkejä siitä, että tänä päivänä joudumme varautumaan nopeisiin, yllättäviin ja suhteellisen pienin voimin suoritettuihin ammattimaisiin operaatioihin, Niinistö sanoi.
– Se tarkoittaa Suomen osalta sitä, miten voimme parantaa toimintavalmiuttamme etenkin maavoimien osalta. Ilmavoimien ja merivoimien osalta tämä valmiusasia on kunnossa. Ne ovat käytännössä korkeassa valmiudessa, Niinistö jatkoi.
Merivoimien tulevat alushankinnat ja Hornet-hävittäjien korvaaminen ovat olleet paljon esillä. Komentaja Lindberg muistutti, että myös maavoimilla on suuria tarpeita.
– Tämän vuosikymmenen lopulla maavoimien kalustoa vanhenee. Se on ilmatorjuntamateriaalia, panssaritorjuntamateriaalia, johtamisjärjestelmiä ja panssaroituja ajoneuvoja, Lindberg luetteli.
Kohuttu reserviläiskirjeiden massapostitus samaan aikaan, kun turvallisuuspoliittinen ilmapiiri on kiristynyt, nousi myös esiin keskustelussa. Sekä Niinistö että Lindberg kiistivät, että kyseessä olisi ollut tarkoin nykyhetkeen ajoitettu toimenpide.
Niinistö kuitenkin muistutti, että kirjeoperaatio oli onnistunut informaatiosodankäynnin operaatio.
– Kieltämättä se oli informaatiosodankäyntiä parhaimmillaan a la Suomi. 900 000 suomalaista sai puolustusvoimilta kirjeen, jossa kerrottiin heidän sijoituksensa. Ja se tieto levisi hyvin ulkomaille, että meillä on vahva reservi ja maanpuolustustahto, Niinistö sanoi.
Lindbergin mukaan jo 2010 Risto Siilasmaan työryhmässä ideoitua massapostitusta ei olisi voitu edes tehdä aikaisemmin.
– Emme voineet lähettää kirjeitä aikaisemmin, koska puolustusvoimauudistus oli kesken. Joukkorakennetta muutettiin operatiivisella puolelle 350 000:sta 230 000:een.
– Ei siis ollut niitä joukkoja ja henkilöitä, joille me olisimme voineet kertoa ne tehtävät. Kun tämä työ saatiin tehtyä vuodenvaihteeseen mennessä, niin sen jälkeen meillä oli edellytykset edetä asiassa, Lindberg sanoi
Mika Koskinen
Vastaukset 8
Vanhimmat
tuntuvat puhuvan.
Paras todiste siitä on tiltujen molempiin kohdistunut hillitön valekampanja.
aloittanut aika hyvin.
Asiassa auttaa kokemus puolustusvaliokunnan pj:na ja ura tutkijana Maanpuolustuskorkeakoulussa.
Armeijakin on suoritettu ja sotilasarvo luutnantti.
Tiltujen mustamaalaus on hyvä mainetodistus.
on yliluutnantti.
Kyllä Suomen kelpaa.
Ilmankos tiltuja pännii.
tiltujen hampaissa, koska ajaa jämerästi Suomen puolustuksen tehostamista. Lindberg on samalla asialla.
Washingtonin Tiltujen aamun viserryskonsertti jatkuu!
Titityy, titityy...
Taidat tykätä dogystylestä, wuf. Edelleenkään tiltuja vain sun puolella. Elikkä vakoojia.
Mielikuvitus kuitenkin laukkaa ilman suitsintaa, kun näkee Krimin haltuunotossa ja Suomen miehityspelossa jotain yhteistä
Vain halua päästä ammattiaan vastaaviin töihin.
Yritämme itse parhaamme, mutta sama on kuka seuraavan sodan aloituksessa onnistuu.