Ateistille rakastaminen ei ole se tärkein juttu.
Jotkut kyllä pitivät rakkautta tärkeänä arvona, mutta itse rakastaminen ei kuulu ateistielämässä kärkeen.
Miten ateistit selviävät arjestaan rakastamatta?
Ilman rakkautta ihmisen mieli on epäilyksen, epävarmuuden, alemmuuden ja vihan vallassa.
Maailma on täynnä vääryyttä eikä sitä voi järjellinen ihminen ilman anteeksiantoa käsitellä.
Ihminen joka ei rakasta on anteeksiantamaton, iloton ja vihainen ja typerys.
Jotkut kyllä pitivät rakkautta tärkeänä arvona, mutta itse rakastaminen ei kuulu ateistielämässä kärkeen.
Miten ateistit selviävät arjestaan rakastamatta?
Ilman rakkautta ihmisen mieli on epäilyksen, epävarmuuden, alemmuuden ja vihan vallassa.
Maailma on täynnä vääryyttä eikä sitä voi järjellinen ihminen ilman anteeksiantoa käsitellä.
Ihminen joka ei rakasta on anteeksiantamaton, iloton ja vihainen ja typerys.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Muista että läheskään kaikki ateistit eivät ole niin kuin sinä.
Tietysti siis olet itse ateisti, sillä toinen vaihtoehto on että elät täysin mielikuvituksesi luomassa maailmassa.
Jumala voittaa kaiken pahan. Tämä palsta ei ole poikkeus.
Mutta omasta aloituksestasi et siis halua keskustella?
Magneettimedia on sotkenut tuon avaajan ilmeisesti niin täysin ettei kannata edes yrittää.
Syntymässään kai tuo on vinksahtanut. Magneettimediat ja muut sekoilujulkaisut kyllä ruokkivat tuollaista.
Ei se ainakaan minua ole sotkenut. Olen kukenut magneettimediaa jo vuosia ja silti olen pystynyt välttämään ateistiksi luisumisen.
Tuo on hyvin helppo uskoa.
Niin, ei ole sotkenut vaan ruokkinut jo valmiiksi vinksahtanutta mielikuvitustasi.
Et kykene katsomaan itseään ulkopuolisen silmin, tai ole kiinnostunut objektiivisuudesta. Saatpahan fiilistellä huru-ukkojen kanssa tiede-, rokotus-, homo-, ateisti- ja juutalaisvapaata maailmaa. Kliffaa hei.
Keksisit joskus jotain omaakin, senkin mielikuvitukseton kopiopelle
http://keskustelu.suomi24.fi/t/12144931
hahahahahahhahahahahahahhahahahahahhahahahahahahhahahhahaha
Sinä olet itse elävä esimerkki kaikesta siitä mitä kirjoitat. Et tiedä mitään rakkaudesta ja syljet vain solvauksia ja sysimustaa vihamyrkkyä muita ihmisiä kohtaan, katkerana ja alemmuudentuntoisena ja epävarmana.
Olet säälittävä raukkaparka ja elävä esimerkki siitä millaista sairautta uskosi on ja millaista myrkyllistä vihaa se maailmaan levittää.
Muumio ???
En ole koskaan rätit päälläni "selkään" noussut, aina on "vauhtipussit" päässeet kunnolla "pullonsuuhun" paukuttaan.
Niin oon rakastanut, että ei altavastaaja ole kunnolla hetkeen käveleen pystynyt.
Jumala sallii kaiken pahan. Tämä maa ei ole poikkeus.
Huomattu on. Homojakin vainottiin ja kiusattiin satoja vuosia.
Uskovaiselle on tärkintä mielikuvitusolentonsa rakastaminen. Korjaan - se on toiseksi tärkeintä. Itserakkaus ja omahyväisyys menevät edelle. Se mielikuvitusolennon rakastaminenkin on vain vankkurit omaneduntavoitteluun.
Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Se on uskovaiselle mahdotonta.
Muistakaa !!!
Pirun mukaan pääsee ilmaiseksi, eikä tarvi pokkuroida.
ATEISTI-jumalan kieltäjä käännöskirjoissa mutta minun mieleStä ei ole. kun realisti,jos ateisti olisi jumalankieltäjä niin hän myöntäisi jumalan olemassaolon.OLEN TAVANNUT ELÄMÄSSÄNI EVANKELISLUTERILAISIA .ORTODOKSEJA,JEHOVALAISIA ,SATANISTEJA,ROOMALAISKATOLILAISIA JA MUHAMETTILAISIA ja kun kuulevat että olen ateisti ,he heti alkavat jauhaa jumalistaan minulle! HAHHHAAA EIKÖS OLE IRONISTA.
Narraat, Ei kukaan 59-vuotais naisihminen voi olla ateisti. Siinä iässä ei vain voi.
Tuo kuulostaa kyllä aikamoiselta yleistämiseltä. Eihän kaikki ateistit ole samanlaisia. Ateistit valitsevat itse omat arvonsa, eivätkä valitse niitä minkään ikivanhan satukirjan perusteella.
Minulla kyllä on sellainen arkkitehtuurinen kirja pyramideista ja se on suosikkilukemistani.
No jopa on uskovaiset kehnoja, kun eivät edes muumioille pärjää.
Ateistit ovat, ainakin tulisi olla, korkeasti ajattelevia humanisteja. Heidän tulisi lukea mm paljon kaunokirjallisuutta eri maiden ihmisten elämästä. Niissä tulee esille elämisen monipuolinen kirjo. Elämä on syntymän ja kuoleman välinen aika reaalisesti. Kaunokirjallisuuden avulla voi elää mennyttä että myös tulevaa. Kun ymmärtää sen, ettei tarvitse pitää itsensä yläpuolella kauhukakaroita kuten Allahia tai Jeesusta niin pärjää itse ja saattaa antaa muillekin paljon.