Heippa. Oli nyt pakko päästä purkamaan mieleni ja päätin sitten tulla tänne.
Eli siis. Olen 14-vuotias tyttö. Minulla on masennus ja ahdistusta, olen tullut epäsosiaaliseksi ja pelkkä halailukin miespuolisen kanssa saa minut melkein oksentamaan. Äitini on hamstraaja, isäni alkoholisti ja pikkuveljeni väkivaltainen. Itken aivan kaikesta, siitäkin, jos minulle nauretaan, kun sanon väärän vastauksen matikantunnilla. Minulla on kova rakkaudenkaipuu, mutta pusukin saa jo minut kovin ahdistuneeksi ja tekee mieli kadota.
Elämäni suurin ilo, ratsastus on alkanut jo menettämään intonsa, sillä sopivaa paikkaa/hevosta ei löydy.
Minulla ei ole enää parasta ystävää, sillä hän jätti minut, kun halusi vain olla toisen kaverinsa kanssa, joka oli mua kohtaan suoraansanoen täysi ämmä. Olen liian kiltti, en aluksi sanonut sille lehmälle mitään, kun hän haukkui minua ja puhui paskaa selän takana, mutta nyt olen rohkaistunut ja sain sanottua asiani. Hän muuttaa pois ja saan olla rauhassa.
Olen kotona lähes kokoajan. En mene kavereiden kanssa ulos, en mene ostoksille tmv. Olen täysi aloner, koska en halua poistua turvalinnakkeestani.
Kyllä, aivan täydellinen elämä minulla. Lisäksi olen kömpelö ja löydän itsestäni kokoajan lisää virheitä. Täyttä paskaa kaikki.
Jottei tämä keskustelu olisi täysin turha, niin kertokaa toki teidän elämäntarinanne.
14 vuotiaan elämäntarina
5
202
Vastaukset
- nodramapleasee
Ainiin, kaiken lisäksi ihminen, joka saa minut iloiseksi, on 32-vuotias kehitysvammainen, emmekä voi tavata enää viikon kuluttua...
- hethe
Ala säästämään mopoa varten ja moposkorttia, siitä se maailma sitten aukenee.
- Jotain14ainakin
Vaikeata varmasti on, koska elämänkokemustakaan ei ole kerennyt karttua paljolti. En suinkaan vähättele ongelmiasi, enkä tunteitasi, vain yritän vain tuoda esille näkemykseni. Olet niin nuori vielä, kuten itsekin, että aikaa on paljon. Eri katsontakantoja asioihin on monia. Ajattelet asiat nuoren ihmisen silmin ja kun kokemusta vastaavista ei ole ollut, on se haastavaa ja raskasta. Keksi uutta mukavaa tekemistä. Joukkuelajit ovat muunmuassa erittäin hyviä paikkoja aloittaa tällainen. Ja jos ei joukkuelajit itsessään innosta, niin ainakin jonkinlainen seura, missä yhdessä harjoitellaan ainakin joskus. Näin luot kontakteja oman ikäisiisi ihmisiin ja saat uutta sisältöä elämääsi. Mitä tulee romantiikkaan ja muuhun poikailuun. Ota aikaa, kyllä ne sieltä tulee.
- lalallalaaaaa
Nii siis mikä nyt on ongelmana? Ei oo kavereita, perhe on normaalia hankalempi? Ainut ongelma mikä sulla on, on se et sua kiinnostaa et asiat on huonosti.
- jslsnc
Purat ongelmasi nyt väärään paikkaan. Nämä sivut on täynnä ilkeilijöitö jotka lyttää sua lisää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1706604
- 594492
Etsin vastaantulevista sua
Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s283168- 612997
Kaikesta muusta
Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko161905- 151574
Tekis mieli lähestyä sua
Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗271566Ajatteletko koskaan
Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹381505- 341359
T, miten mun pitäis toimia
Olen niin toivottoman ihastunut suhun...ollut jo liian,monta,vuotta. Lähestynkö viestillä? Miten? Sun katse...mä en kest471283