Parempiko nyt kuin ennen?

Niin itsestäkin, kun oltiin nuorempia, se tekee sen hyvyyden.
Kyllä, nyt olevaa aikaa ei voita mikään. Taloudellisesti ja materiaalisesti.
80-luvulla oli vielä mm. köyhyyttä. Siitä kaikki rakennettu paremmaksi.

Tuntuu_vain_siltä kirjoitti:

Niin itsestäkin, kun oltiin nuorempia, se tekee sen hyvyyden.
Kyllä, nyt olevaa aikaa ei voita mikään. Taloudellisesti ja materiaalisesti.
80-luvulla oli vielä mm. köyhyyttä. Siitä kaikki rakennettu paremmaksi.

Lue lisää

Kysymys ei ole siitä, että aika kultaisi muistot, todetaan tuossa Ilkan pääkirjoituksessakin:

"Kyselyn tuloksille ei riitä selitykseksi, että aika on kullannut keski-ikäisten vastaajien muistot. Osuvampi selitys on 80-luvun alhaisessa työttömyydessä ja julkisten palvelujen kohentamisessa vuosi vuoden perään."

Tämän päivän näkökulmasta tuntuu kaikkein ihmeellisimmältä, kuinka helppoa työpaikan saanti oli 1980-luvulla. Korkeintaan muutama hakemus ja sisällä oltiin. Työnantajat saattoivat jopa itse ottaa yhteyttä ja pyytää töihin.

Kaikessa muussakin yhteiskunnallisessa elämässä heijastui suuri usko tulevaisuuteen, mikä siivitti myös taloutta ja vaurastumista. Keskustalaisesta näkökulmasta oli merkittävää, että maaltapako vaihtui maallemuuttoon. Maalaiskuntien asukasluvut nousivat muuttoliikkeen myötä ja tietysti samalla myös niiden verotulot.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Kysymys ei ole siitä, että aika kultaisi muistot, todetaan tuossa Ilkan pääkirjoituksessakin:

"Kyselyn tuloksille ei riitä selitykseksi, että aika on kullannut keski-ikäisten vastaajien muistot. Osuvampi selitys on 80-luvun alhaisessa työttömyydessä ja julkisten palvelujen kohentamisessa vuosi vuoden perään."

Tämän päivän näkökulmasta tuntuu kaikkein ihmeellisimmältä, kuinka helppoa työpaikan saanti oli 1980-luvulla. Korkeintaan muutama hakemus ja sisällä oltiin. Työnantajat saattoivat jopa itse ottaa yhteyttä ja pyytää töihin.

Kaikessa muussakin yhteiskunnallisessa elämässä heijastui suuri usko tulevaisuuteen, mikä siivitti myös taloutta ja vaurastumista. Keskustalaisesta näkökulmasta oli merkittävää, että maaltapako vaihtui maallemuuttoon. Maalaiskuntien asukasluvut nousivat muuttoliikkeen myötä ja tietysti samalla myös niiden verotulot.

Lue lisää

Työlle nyt liian kovat ehdot. Ei tohdi työnantajat enään ottaa sillälailla kuin 80 -luvulla.
Kun kerran sitoutuu, nalkissa sitten pitkään.
Olisikin monen kannalta hyvä vanhamalli, kun siinä monet vasta oppii työsarkaa kyntämään, ja siihen opastusta vähemmällä byrokratialla.
Aina tietenkin puolensa, huono siinä toteuttaa Ay ehtoja, kuin muitakin laki ehtoja. Silloin moni laistaa sen työhönoton.
Aina puolensa asioissa. Jos ei tee mitään, ei sekään hyväksi.

Onko nyt sitten kaikki liikaa ohjailtu ? Ilmeisesti ei kuitenkaan.
Ehkei noin olisi voinut toimia 80-luvulla.
Nyt tämäkin mahdollista kukkahattutätien jälkeen.
https://www.youtube.com/watch?v=ycwnUkNhrhk

Nyt_liikaa_joutilaita kirjoitti:

Työlle nyt liian kovat ehdot. Ei tohdi työnantajat enään ottaa sillälailla kuin 80 -luvulla.
Kun kerran sitoutuu, nalkissa sitten pitkään.
Olisikin monen kannalta hyvä vanhamalli, kun siinä monet vasta oppii työsarkaa kyntämään, ja siihen opastusta vähemmällä byrokratialla.
Aina tietenkin puolensa, huono siinä toteuttaa Ay ehtoja, kuin muitakin laki ehtoja. Silloin moni laistaa sen työhönoton.
Aina puolensa asioissa. Jos ei tee mitään, ei sekään hyväksi.

Onko nyt sitten kaikki liikaa ohjailtu ? Ilmeisesti ei kuitenkaan.
Ehkei noin olisi voinut toimia 80-luvulla.
Nyt tämäkin mahdollista kukkahattutätien jälkeen.
https://www.youtube.com/watch?v=ycwnUkNhrhk

Lue lisää

1980-luvulla työsopimusjärjestelmä oli tiukempi kuin nykyään. Ammattiyhdistysliike oli ärhäkämpi ja ajattelutapa muutenkin toisenlainen. Vasta 1990-luvun alun lama alkoi muuttaa ajattelua ja vuosituhannen vaihteessa toteutettiin työreformi. Pätkätöistä tuli tyypillisiä työsuhteita ja valtio alkoi tukea työnantajia työttömien palkkaamiseksi lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Tällaisia etuja työnantajilla ei ollut vielä 80-luvulla.

Ilkan pääkirjoitus toteaa aivan oikein, että työsuhteita 1980-luvulla riitti ennen kaikkea siksi, että Suomessa elettiin vahvaa nousukautta, paperiteollisuus ja idänkauppa olivat voimissaan. Itse lisäisin tuohon myös tietotekniikan ja muun automaation kehittymättömyyden. Kun koneet eivät tehneet kaikkea, tarvittiin ihmistyövoimaa tietojen käsittelyyn ja asiakkaiden palveluun muun muassa virastoissa, posteissa ja pankeissa, joilla siihen aikaan oli konttoreita joka kylällä. Nyt elämme itsepalveluyhteiskunnassa.

Myös työantajien asenne työntekijöiden palkkaamiseen oli myönteinen silloinkin, kun lisätyövoima ei tuonut lisäarvoa yritykselle. Työnantajat olivat vielä vuosikymmenen alkupuolella pitkälti sotaveteraanisukupolvea, joka oli nähnyt ankeat ajat ja sen jälkeen rakentanut Suomesta hyvinvointiyhteiskunnan. Se antoi ihmisarvon myös yli 50-vuotiaille ja parikymppisille.

Kyllä isämme ja esi-isämme teki kovan työn maan eteen.
Turhankin kovan, jopa ase kädessä piti maata ja järjestelmäämme puolustaa.
Siitä huomataan, että vain työnteolla maa pärjää, ja nousee.
Kova särö nyt korvassa kun sanotaan: "älä tee työtä, saat saman sossustakin". Kun siihen ei todellisuudessa olisi varaa niin paljon.
Kun katselee pääkaupungiseudun, kaupunkien tilipäätöksiä, sossu vie leijonaosan.
Saa kuvan, mihin se veroeuro katoaa.
Niinkaun hyvä, kun raha riittää.

80-luku oli hyvinvointivaltion kulta-aikaa. Esimerkiksi lapsilisiä, työttömyyskorvausta ja eläkkeitä korotettiin ja työaikaa lyhennettiin. Myös talouskasvu oli tasaista, ja Suomessa vallitsi jopa täystyöllisyys. Väki vaurastui ja kulutti.

Tämä sanottu ensimmäisessä linkissäsi, mutta samoin ajattelen itsekkin. 1980 luvulla parasta miehuuttani eläneenä. Johtuipa se demarivallasta tai ei, mutta niin oli.

äitejämme_unohtamatta kirjoitti:

Kyllä isämme ja esi-isämme teki kovan työn maan eteen.
Turhankin kovan, jopa ase kädessä piti maata ja järjestelmäämme puolustaa.
Siitä huomataan, että vain työnteolla maa pärjää, ja nousee.
Kova särö nyt korvassa kun sanotaan: "älä tee työtä, saat saman sossustakin". Kun siihen ei todellisuudessa olisi varaa niin paljon.
Kun katselee pääkaupungiseudun, kaupunkien tilipäätöksiä, sossu vie leijonaosan.
Saa kuvan, mihin se veroeuro katoaa.
Niinkaun hyvä, kun raha riittää.

Lue lisää

Halosen Tarja on onnellinen ei maksa veroa eläkeestään (pres).
Ei katoa veroeurot häneltä.

Martti_Manu_kans kirjoitti:

Halosen Tarja on onnellinen ei maksa veroa eläkeestään (pres).
Ei katoa veroeurot häneltä.

Ei maksanut veroja palkastaankaan. Varmaan Kekkonen maksoi. Palkastaan 25 vuoden ajan ja eläkkeestään viisi vuotta. Vai eikö maksanutkaan???

Törkeääon kirjoitti:

Ei maksanut veroja palkastaankaan. Varmaan Kekkonen maksoi. Palkastaan 25 vuoden ajan ja eläkkeestään viisi vuotta. Vai eikö maksanutkaan???

Kekkonen ei ole enään.
Halosen Tarja on ja toiset demut myös, jotka ei maksa veroja.
Häpeä heille siitä.

Hävetkööt kirjoitti:

Kekkonen ei ole enään.
Halosen Tarja on ja toiset demut myös, jotka ei maksa veroja.
Häpeä heille siitä.

Onhan Kekkosella perillisiä. Samoin Paasikivellä, Mannerheimillä, Rytillä, Kalliolla, Svinhufvudilla, Relanderilla ja Ståhlbergilla. Ulosmitataan heiltä.