80-luvun muoviveneet vs nykyveneet

bottg

Kuinkahan on kummat on kestävämpiä ? Tehdäänkö nykyisin muoviveneet vähemmästä tavarasta kuin 80-luvulla tehdyt vai onko niin, että käytetään kehittyneempiä aineita ja kestävyys on taattu vuosikymmeniksi eteenpäin ?

Mikähän mahtaa olla 80-luvun muoviveneen käyttöikä ? Meinaan, että aikas paljon niitä on myytävänä hyvään hintaan !

31

1732

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kylkestää

      Aina on tehty hyviä ja huonoja veneitä, mutta on totta, että aikaisemmin lasikuitua käytettiin usein reilummin. Lasikuituhan kestää aikaa vuosikymmeniä, jos ne on hyvin tehtyjä. 60 luvulta olevat paatit ovat vielä täydessä tikissä, jos materiaalia on laitettu tarpeeksi. Lasikuitu on pirun kestävää, jos sitä on niin paljon, ettei se pääse ryskytyksessä elämään. 80 luvun veneissä "osattiin" jo pihistää materiaaleissa, joten laatu on enemmän merkkikohtainen.

      Itse tykkään myös, että tavara on umpilaminaattia myös kansilla. Tällöin ei tarvitse miettiä väliaineiden lahoamista. Painoahan se tekee kyllä lisää. Nykyajan alipainelaminoinneista en osaa sanoa mitään. Kehuvat, että tulee jäykkää ja hyvälaatuista laminaattia, mutta uskoisin, ettei siitäkään hyvää tule, jos materiaalissa pihitetään liikaa.

      • Joakim1

        Sanoisin kyllä juuri päinvastoin eli nykyään lasikuitua käytetään reilummin ja veneet ovat painavampia. Riippuu tietysti millaisista veneistä puhutaan. Kun kyse on moottorivenepalstasta, tietysti moottoriveneistä, mutta niissäkin on hyvin suuria eroja.

        70-80 -luvulla oli paljon 4-4.5 m avoveneitä, jotka painoivat 100-200 kg. Nykyään tuollaiset painavat tyypillisesti 200-350 kg. Osa painoerosta tulee toki laajemmasta kaksikuorirakenteesta, mutta kyllä monilla 70-80 -luvun veneillä oli kestävyysongelmia. Tiedän useita tapauksia, joissa pohja tai perälauta on pettänyt jo 10 vuotta sitten.

        Sama koskee myös erilaisia HT-veneitä ja hiukan niitä isompiakin. Suuremmista veneistä kokemusta on varsin vähän, samoin uppouma- ja puoliliukuvista.

        Toki myös äärimmäisen kestäviä veneitä löytyy tuolta aikakaudelta, mutta mielestäni nykyään veneiden kestävyyserot ovat huomattavasti pienempiä ja heikkoja ei enää löydy.


      • kylläkestää

        Allekirjoitan tuonkin. Ongelma on usein juuri tuo kaksikuorisuus ja erilaisista moduuleista rakennetut veneet. Niissä jos jokin antaa periksi kuorien välissä, on korjaaminen todella työlästä. On totta että useita pikkuveneitä tehtiin hyvin heppoisiksi jo 70-80 luvulla. Kuitenkin useimmat ns. Laatumerkkien matkaveneet on todella tukevasti tehtyjä.


      • ABF
        Joakim1 kirjoitti:

        Sanoisin kyllä juuri päinvastoin eli nykyään lasikuitua käytetään reilummin ja veneet ovat painavampia. Riippuu tietysti millaisista veneistä puhutaan. Kun kyse on moottorivenepalstasta, tietysti moottoriveneistä, mutta niissäkin on hyvin suuria eroja.

        70-80 -luvulla oli paljon 4-4.5 m avoveneitä, jotka painoivat 100-200 kg. Nykyään tuollaiset painavat tyypillisesti 200-350 kg. Osa painoerosta tulee toki laajemmasta kaksikuorirakenteesta, mutta kyllä monilla 70-80 -luvun veneillä oli kestävyysongelmia. Tiedän useita tapauksia, joissa pohja tai perälauta on pettänyt jo 10 vuotta sitten.

        Sama koskee myös erilaisia HT-veneitä ja hiukan niitä isompiakin. Suuremmista veneistä kokemusta on varsin vähän, samoin uppouma- ja puoliliukuvista.

        Toki myös äärimmäisen kestäviä veneitä löytyy tuolta aikakaudelta, mutta mielestäni nykyään veneiden kestävyyserot ovat huomattavasti pienempiä ja heikkoja ei enää löydy.

        Nykypäivän pesuvatit aika heikkoja, eivätkä tule aikaa kestämään - mikä on valmistajien tarkoituskin. Pelkästään nykuveneen korjaaminen jo on varsin kallista ja hankalaa, sekin tarkoituksellista valmistajilta. Vanhat korjattavissa ja päivitettävissä, oikeastaan eivät lopu koskaan, sillä ne on mahdollista korjata entistä ehommaksi.


    • Kaori

      Yksi vinkki on katsella millaisia veneitä Norjalaiset ostavat, nimittäin niin tiukkaa kuluttajansuojalakia ei ole olemassakaan kuin Norjalaisilla on kaikille uusille veneille.

      Esim. 5 vuoden täysi-takuu on siellä minimi, joten sanomattakin selvää ettei norjassa kovin huonoja veneitä edes myydä. Mm. suomalainen AMT venetehdas mainitskikin ylellä että Norjalainen asiakas on maailman vaativin mitä tulee veneen laatun ja viimeistelyyn, mutta kun kaikki ovat kunnossa he myös maksavat kunnon hinnan.

      Norskit veneilevät meressä johon verrattuna itämeri on kuralammikko, mutta vuodenajat yhtä karut kuin kotosuomessa, joten veneen pitää olla lujaa tavaraa.

    • seiliman

      No millaisia veneitä norskit sitten ostaa ? Merkkejä ?

      • Valtamerimatkoilla_näin

        Ehkä vinkin norskien venetottumuksista antaa se, että heidän yleisin venemerkki Atlantin ylityksiin on ARC:n listoilla monien vuosien ajan ollut Bavaria.


      • TuomasAH

    • PainavinVeneOnParas

      Vene on vähän kuin lentokone. Painavin ei ole paras eikä arvoa mitata kilohinnalla.

      • ABF

        Tietysti on muitakin kriteereitä veneestä riippuen, mutta yksi kohtalaisen tärkeä ja paljon kertova asia siitä ymmärtävälle, on veneen paino.


      • OnIsoEro
        ABF kirjoitti:

        Tietysti on muitakin kriteereitä veneestä riippuen, mutta yksi kohtalaisen tärkeä ja paljon kertova asia siitä ymmärtävälle, on veneen paino.

        Niinpä, painava vene ui syvemmässä ja kuluttaa enemmän polttoainetta.

        Siksi modernit veneet suunnitellaan niin, etti niissä tuhlata materiaaleja. Se tekee veneistä kevyempiä, taloudellisempia, edullisempia ja turvallisempia koska materiaalit ovat oikeassa paikassa lisäämässä lujuutta eikä lisäämässä rasitusta.


      • No, paino kylläkin parantaa ominaisuuksia kovemassa merenkäynnissä, lisää samalla turvallisuutta. Kevyellä ja pienitehoisella voi sitte tyynellä säällä veneillä kotipihan puhallettavassa muovialtaassa (edellyttäen etteivät lapset ole tiellä)....


    • Better_Than_Life

      Mitäs palstan asiantuntijat sanovat materiaalivahvuuksista ylipäätään?
      Minulla on 9 metrinen jenkkipaatti jonka kyljet ovat 12 mm umpilaminaattia ja veneen pohja, ainakin takaosassa on 15 mm umpilaminaattia. Ei siis minkäänlainen sandwich-rakenne, mikä oli hieman yllätys minulle.

      Onko tuo tyypillinen materiaalivahvuus tuossa kokoluokassa?

      • ArvontaAlkaa

        Vuosiluvun perusteella voi arpoa jotain vahvuuksista, mutta silloinkin menee helposti metsään.

        Vähintään yhtä tärkeä on materiaali, jota käytetään. Vanhassa Jeanneussa oli aramisikuitua ihan typerissä paikoisa, joissa sen lujutta ei tarvittu. Onneksi on kevyttä tavaraa.

        Toki ennen tietokoneitakin lujuuksia laskettiin ja hyvää yritettiin tehdä. Laskentateholla on kuitenkin ratkaiseva merkitys, kun pyritään järkevään ja riittävään mitoitukseen.

        Suuri materiaalivahvuus on hyvä, jos se on oikeassa paikassa ja oikein mitoitettu. Muuten siitä on vaikea löytää mitään hyvää.


      • Better_Than_Life

        Vene on vuosimallia 2002. Mitkä ovat tyypillisiä materiaalivahvuuksia tuon kokoisissa veneissä? Miten materiaalivahvuudet on muuttuneet tässä vuosien varrella, ollaanko menty ohuempiin runkoihin?


      • OhuempiTaiPaksumpi
        Better_Than_Life kirjoitti:

        Vene on vuosimallia 2002. Mitkä ovat tyypillisiä materiaalivahvuuksia tuon kokoisissa veneissä? Miten materiaalivahvuudet on muuttuneet tässä vuosien varrella, ollaanko menty ohuempiin runkoihin?

        Vanhoissa veneissä materiaalipaksuudet aivät vahtele samalla tavalla kuin uusissa. Kokonaisuuten uudet ovat kevyempiä ja keskimäärin ohuempia, mutta kohdissa, jotka joutuvat rasitukselle alttiiksi paksuudet voivat oola suurempia.

        Pitää muistaa, että laskennan lisäksi materiaalit ovat kehittyneet ja valmistustekniikat parantuneet. Esimerkiksi ilman imeminen pois laminaatista ei ole kovin vanha juttu tavallisille veneille. Se vahvistaa rakennetta jo huimasti.

        Tietenkin yksi kysymys on mitä ylipäänsä tarkoitetaan rungon paksuudella. Tarkoitetaanko jäykkäreiden kokoa vai laminaattin paksuutta niiden välissä.


      • Parempaa_elämää

        Vuoden 2002 venettä voidaan pitää kai aika uutena. Ainakin valmistaja kehuu tuon ajan mainosmateriaaleissa tietokoneavusteista rungon suunnitteluaan joten rasituksen mukaan vaihtelevat materiaalivahvuudet ovat todennäköisesti olleet tiedossa.

        Veneen kuivapaino olisi tuon aikaisella Volvo KAD 260 koneella jotain 3500-3600 kg välillä, eli aika painava kokoonsa nähden. Nykyisellä samantehoisella uudella dieselillä kuivapaino jää 3300 kiloon.

        Joku venemies sanoi että veneen rakenneratkaisujen hyvyyden näkee hiushalkeamien määrästä. Omassa veneessä niitä ei ole ollenkaan.


      • Better_Than_Life

        Joku venemies totesi joskus että veneen rakenneratkaisujen toimivuuden näkee siitä kuinka paljon rungossa on hiushalkeamia. Omassa veneessä niitä ei ole ollenkaan.

        Vuosimallin 2002 venettä voidaan varmaan pitää aika uutena suunnittelutekniikaltaan. Ainakin ovat tehneet rungon suunnittelun tietokoneavusteisesti tuohon aikaan.


      • kattolinja
        Better_Than_Life kirjoitti:

        Joku venemies totesi joskus että veneen rakenneratkaisujen toimivuuden näkee siitä kuinka paljon rungossa on hiushalkeamia. Omassa veneessä niitä ei ole ollenkaan.

        Vuosimallin 2002 venettä voidaan varmaan pitää aika uutena suunnittelutekniikaltaan. Ainakin ovat tehneet rungon suunnittelun tietokoneavusteisesti tuohon aikaan.

        Tietokoneen "vallankumouksen" näkee parhaiten kaarevissa kattolinjoissa. Vanhemmat veneet ovat viivottimella tehtyjä.

        Uudempana suuntauksena on isot ikkunat.

        On ihan makuasia pitääkö lopputuloksesta vai ei.


      • Oma_Vene

        Kaarevat muodot lisäävät jäykkyyttä (muotojäykkyys) ja sen vuoksi nämä uudemmat, pyöreämuotoiset veneet ovat luonnostaan rakenteiltaan jäykempiä kuin viivotinmuotoillut vanhemmat veneet.


      • EiSeSiltiOleKaunis
        Oma_Vene kirjoitti:

        Kaarevat muodot lisäävät jäykkyyttä (muotojäykkyys) ja sen vuoksi nämä uudemmat, pyöreämuotoiset veneet ovat luonnostaan rakenteiltaan jäykempiä kuin viivotinmuotoillut vanhemmat veneet.

        Aikaisemmin vaan ei osattu laskea niitä, nyt osataan.
        Tosin, kun katsoo Suomessa tehtyjä laatuveneen mainessa olevia kippoja, huomaa heti, kenellä on tekniikka hallussa ja kenellä hakusessa.


      • RikuRappari

        Kuulosta aika paksulta...jutulta. 12mm laminaattia voisi olla ihan ok 30 metrisessä veneessä :) kerrohan miten olet mitannut tuon paksuuden ? Vai oliko se mainittu jossain ohjekirjassa. Minkä valmistajan, mikä malli ?


      • Better_Than_Life
        RikuRappari kirjoitti:

        Kuulosta aika paksulta...jutulta. 12mm laminaattia voisi olla ihan ok 30 metrisessä veneessä :) kerrohan miten olet mitannut tuon paksuuden ? Vai oliko se mainittu jossain ohjekirjassa. Minkä valmistajan, mikä malli ?

        Kyljen paksuus selvisi kun asensin veneeseen lämmittimen jonka pakoputkea varten jouduin poraamaan rasiaporalla kylkeen läpiviennin.

        Pohjan paksuus taas ilmeni kun moottorinvaihdon yhteydessä pohjan läpi vedettiin merivesiputki jäähdytyskiertoa varten.

        Kyljestä jääneen palan paksuus oli 12mm ja pohjasta otetun 15mm. Eikä nuo mitään poikkeuksellisen paksuja seinämiä ole.


    • busamann

      Unohda nuo osmoosion lahottamat pulkat! BUSTER! Buster veneet valmistetaan ikuisesta alumiinista! BUSTER! Lähes kaikki koskaan valmistetut Buster veneet ovat vielä käytössä ja vanhimmat on yli 30 vuotiaita! BUSTER!

      • OnhanMuitakinAluveneitä

        Busterit ovat kidutusväline niissä matkustamaan joutuville ja ympäristöhaitta pellin paukkumista kuuntelemaan joutuville sivullisille. Puhuttamakaan poskettomista hinnoista joita vanhoista lommoille ajetuista bustereita pyydetään.


    • Kestänyon

      No 70 luvun loppupuolen kotimaisen HITAAN matkaveneen kyljet on noin 12mm umpi laminaattia, kansissa on joku "uretaani" kerrosrakenne.
      Kyllä mä sitä ihan riittävän vahvana veneenä pidän edelleen.

      • Better_Than_Life

        Kuinka pitkä/leveä tuo vene on?
        Eikös veneen pituus määrittele aika paljon käytettävän laminaatin paksuuden. Semmoisen nyrkkisäännön olen kuullut että laminaatin minimivahvuuden pitäisi olla luokkaa 1 mm jokaista pituusmetriä kohden.


      • NyrkkiKyllikkiSäännöt
        Better_Than_Life kirjoitti:

        Kuinka pitkä/leveä tuo vene on?
        Eikös veneen pituus määrittele aika paljon käytettävän laminaatin paksuuden. Semmoisen nyrkkisäännön olen kuullut että laminaatin minimivahvuuden pitäisi olla luokkaa 1 mm jokaista pituusmetriä kohden.

        Aikaisemmin käytettiin juuri noita hyväksi koettuja nyrkkisääntöjä koska laskentaan ei ollut välineitä. Se on ihan yhtä hyvä nyrkkisääntö kuin että moottorisat saadaan tehoa 100 hv/litra. Ei ihan pielessä, mutta riittävän pielessä.


      • Tiiänäist
        Better_Than_Life kirjoitti:

        Kuinka pitkä/leveä tuo vene on?
        Eikös veneen pituus määrittele aika paljon käytettävän laminaatin paksuuden. Semmoisen nyrkkisäännön olen kuullut että laminaatin minimivahvuuden pitäisi olla luokkaa 1 mm jokaista pituusmetriä kohden.

        8,50 pitkä ja 3 leveä ja muoto kuin saippuapala (luotsivene muottina)


      • kokevahko

        Lujuuteen vaikuttaa varmaan myös laminointitekniikka. Kunnollinen käsin laminointi ja suunnatut kuidut antaa varmaan paremman lujuuden kuin ruiskulaminointi.


      • kylkestää

        Omistin aiemmin -98 vuosimallin Yamarinin matkaveneen. Tietokoneella oli sekin varmaan piirretty. Jokin siellä pohjien välissä kuitenkin petti ja tuloksena oli kova rasahdus aina sopivaan aaltoon ajettaessa. Ongelma oli se, että pettänyttä kohtaa oli mahdoton löytää. Tuskin se vaarallista edes oli, mutta ei se mieltä ylentänyt kuunnella sitä aallokossa.

        Nyt on alla vanha norjalainen, joka on rakennettu pala palalta rungon päälle. Jos jokin pääsisi pettämään, niin kohta olisi helposti korjattavissa. Ja tuskin pettää, on nimittäin niin tukevasti rakennettu.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kaipaatko sinä

      Yhtään meidän katseita
      Ikävä
      208
      2635
    2. Törkeä eläinsuojelurikos Sonkajärvellä

      Pohjois-Savossa Sonkajärvellä noin 40 kissaa ja reilut 10 koiraa on jouduttu lopettamaan kaltoinkohtelun vuoksi, kertoo
      Sonkajärvi
      49
      1835
    3. Jotkut ihmiset pelkäävät syöpää sairastavaa

      On hauskaa, kun kertoo jollekin, että "minulla on syöpä". Jotkut käyttäytyvät kuin se olisi tarttuva tauti. Eivät uskall
      Sinkut
      148
      1412
    4. Lavrov suivaantui Stubbille perustellusti.

      Lavrov perusteli suivaantumistaan tosiasioilla Suomen tarinasta sotiemme jälkeen, tutkija Tynkkynen ja pankkihenkilö Sol
      Maailman menoa
      354
      1357
    5. Sukupuolia on vain kaksi- kohukassista tuli kova tuomio perheenisälle oikeudessa.

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4d4db0d9-4dda-4ba6-a699-25d725683ad6 Miten näin normaalista kassissa olevasta tekstis
      Maailman menoa
      349
      1296
    6. Kääminsä polttanut taksi suomussalmella

      Vieläkö sillä hermonsa menettäneellä hulluja ylinopeuksia ajavalla asiakkaansa haukkuvalla( jos ajat paska kyydin hänen
      Suomussalmi
      25
      1216
    7. Se ei ihan oikeasti vaatisi kuin yhden

      Tekstiviestin... Jos rakastat minua vielä toivoisin että laittaisit minulle viestiä. Rakastatko? Oletko oikeasti niin pe
      Ikävä
      58
      1156
    8. Eronnut Janni Hussi palaa julkisuuteen - Aloittaa uudessa työssä, joka on aivan uusi pesti Suomessa

      Janni Hussi on saanut viime aikoina kohujulkisuutta, kun hänen ja Joel Harkimon avioliitto päättyi eroon kesällä 2025. H
      Suomalaiset julkkikset
      14
      1076
    9. olisit voinut mies edes

      Pyytää anteeksi 🙏🫶
      Ikävä
      55
      986
    10. Jorma Uotinen avaa sanaisen arkkunsa TTK-miesparista ja koko uudistuksesta: "Sehän on..."

      Tanssii Tähtien Kanssa -parketilla nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa tanssiparina miespari kauden alusta asti. Mikko S
      Tanssii tähtien kanssa
      21
      903
    Aihe