1. Kilpailua ei ole. Kauppa on keskittynyt kahden toimijan – S-ryhmän ja Keskon – käsiin. Teollisuus on niin ikään keskittynyt kullakin ruoka- ja juomatuotannon alalla vain parin suuren toimijan käsiin. Ainoastaan kala- ja kalatuotemarkkinoilla ei ole kellään yli 20 prosentin markkinaosuutta.
2. Vähittäiskaupan keskittyminen on Suomessa EU:n korkein, Italiassa alhaisin. Keskittyminen on johtanut siihen, että hinnoilla ei kilpailla. Tavarantoimittajat joutuvat antamaan suuria alennuksia, mutta ne eivät siirry kuluttajahintoihin.
3. Kun muualla Länsi-Euroopassa kaupan saama siivu ruoan hinnasta on laskenut, meillä se on noussut. Ruotsissa ja Tanskassa kaupan osuus on 37–39 prosenttia. Meillä se on 52 prosenttia.
4. Lidl ja Suomen Lähikauppa ovat liian pieniä pystyäkseen heiluttamaan markkinajohtajien asemaa. Oikeastaan keskittyminen on vain kiihtynyt Lidlin tulon jälkeen, kun SOK osti Suomen Lähikaupan suuret Euromarketit.
5. Kun kannattavia kauppapaikkoja ei ole saatavilla, ei tule myöskään kilpailua. Sen sijaan ABC-ketjulla ei Konttisen mielestä ollut vaikeuksia laajentua.
6. Kaupan omat merkit vievät hyllytilaa. Konttinen pelkää, että ne estävät tuottajien ja pienten valmistajien pääsyn tarjolle.
7. Kaksi suurta keskusliikettä tuntevat toisensa hyvin. Siksi niiden ostoehdotkin ovat yllättävän samanlaiset.
8. Bonuskortit maksavat. Mitä järkeä niissä on, kun ne ovat jo melkein kaikilla? Jos kortit leikattaisiin kahtia, ruoan hinta laskisi monta prosenttia. Myös järjestelmän ylläpito maksaa satoja miljoonia ja näkyy hinnoissa.
9. S-ryhmä siirtää asiakasomistajille kuuluvia voittoja investointeina Venäjälle ja Baltiaan. Viime perjantaina avautui Pietariin jo kahdeksas Prisma.
10. Alko ja nykyään jopa kunnalliset palvelut pakottavat kansalaiset asioimaan uusissa suurissa liikekeskuksissa.
11. Turhaa mainontaa? Miksi ihmeessä joka päivä täytyy kertoa lehdessä, paljonko banaanit ja jauheliha maksavat? Ruokaa mainostetaan Suomessa enemmän kuin missään EU-maassa.
12. Nk. höyhenteoria toimii käytännössä. Kun hinnat maailmanmarkkinoilla nousevat, kuluttajahinnat pöllähtävät meillä ylös. Kun hinnat maailmalla laskevat, meillä ne leijuvat vain hiljalleen alaspäin.
13. Nollatutkimukset. Joku on aina jonkun asialla. Asiantuntijat ovat tässä maassa aina samoja. Pienet piirit pyörivät ja poliitikot siunaavat tämän kaiken.
14. Myös maataloustuottajat itse ovat elintarvikeyritysten omistajia. Konttisen mukaan keskittynyt ruokaketju peittoaa kuluttajien edut 3-0.
15. Myös monet yksittäiset tekijät nostavat hintoja, kuten viimeksi maksupalvelulaki, joka toi kaupalle 60 miljoonan lisälaskun.
16. Suomalainen suosii suomalaista mihin hintaan hyvänsä. Konttinen muistuttaa, että ruoan alkuperällä voidaan huijata.
17. Kuluttajille on syntynyt harhakuva, että joitakin tuotteita saa erikoishintaan. Sovitut ale-prosentit on kuitenkin leivottu jo etukäteen tuotteen hintaan.
18. Maatalouden kokonaistuottavuus on noussut, mutta tuottavuuden kasvu ei ole siirtynyt kuluttajahintoihin.
19. Elintarvikkeita kuljetetaan turhaan maasta toiseen muun muassa tukipolitiikan takia.
20. Konttisen mukaan ruoan hinnasta keskustellaan edelleenkin liian vähän. Hän huomauttaa, että myös kuluttaja voi joskus itsekin katsoa peiliin.
2. Vähittäiskaupan keskittyminen on Suomessa EU:n korkein, Italiassa alhaisin. Keskittyminen on johtanut siihen, että hinnoilla ei kilpailla. Tavarantoimittajat joutuvat antamaan suuria alennuksia, mutta ne eivät siirry kuluttajahintoihin.
3. Kun muualla Länsi-Euroopassa kaupan saama siivu ruoan hinnasta on laskenut, meillä se on noussut. Ruotsissa ja Tanskassa kaupan osuus on 37–39 prosenttia. Meillä se on 52 prosenttia.
4. Lidl ja Suomen Lähikauppa ovat liian pieniä pystyäkseen heiluttamaan markkinajohtajien asemaa. Oikeastaan keskittyminen on vain kiihtynyt Lidlin tulon jälkeen, kun SOK osti Suomen Lähikaupan suuret Euromarketit.
5. Kun kannattavia kauppapaikkoja ei ole saatavilla, ei tule myöskään kilpailua. Sen sijaan ABC-ketjulla ei Konttisen mielestä ollut vaikeuksia laajentua.
6. Kaupan omat merkit vievät hyllytilaa. Konttinen pelkää, että ne estävät tuottajien ja pienten valmistajien pääsyn tarjolle.
7. Kaksi suurta keskusliikettä tuntevat toisensa hyvin. Siksi niiden ostoehdotkin ovat yllättävän samanlaiset.
8. Bonuskortit maksavat. Mitä järkeä niissä on, kun ne ovat jo melkein kaikilla? Jos kortit leikattaisiin kahtia, ruoan hinta laskisi monta prosenttia. Myös järjestelmän ylläpito maksaa satoja miljoonia ja näkyy hinnoissa.
9. S-ryhmä siirtää asiakasomistajille kuuluvia voittoja investointeina Venäjälle ja Baltiaan. Viime perjantaina avautui Pietariin jo kahdeksas Prisma.
10. Alko ja nykyään jopa kunnalliset palvelut pakottavat kansalaiset asioimaan uusissa suurissa liikekeskuksissa.
11. Turhaa mainontaa? Miksi ihmeessä joka päivä täytyy kertoa lehdessä, paljonko banaanit ja jauheliha maksavat? Ruokaa mainostetaan Suomessa enemmän kuin missään EU-maassa.
12. Nk. höyhenteoria toimii käytännössä. Kun hinnat maailmanmarkkinoilla nousevat, kuluttajahinnat pöllähtävät meillä ylös. Kun hinnat maailmalla laskevat, meillä ne leijuvat vain hiljalleen alaspäin.
13. Nollatutkimukset. Joku on aina jonkun asialla. Asiantuntijat ovat tässä maassa aina samoja. Pienet piirit pyörivät ja poliitikot siunaavat tämän kaiken.
14. Myös maataloustuottajat itse ovat elintarvikeyritysten omistajia. Konttisen mukaan keskittynyt ruokaketju peittoaa kuluttajien edut 3-0.
15. Myös monet yksittäiset tekijät nostavat hintoja, kuten viimeksi maksupalvelulaki, joka toi kaupalle 60 miljoonan lisälaskun.
16. Suomalainen suosii suomalaista mihin hintaan hyvänsä. Konttinen muistuttaa, että ruoan alkuperällä voidaan huijata.
17. Kuluttajille on syntynyt harhakuva, että joitakin tuotteita saa erikoishintaan. Sovitut ale-prosentit on kuitenkin leivottu jo etukäteen tuotteen hintaan.
18. Maatalouden kokonaistuottavuus on noussut, mutta tuottavuuden kasvu ei ole siirtynyt kuluttajahintoihin.
19. Elintarvikkeita kuljetetaan turhaan maasta toiseen muun muassa tukipolitiikan takia.
20. Konttisen mukaan ruoan hinnasta keskustellaan edelleenkin liian vähän. Hän huomauttaa, että myös kuluttaja voi joskus itsekin katsoa peiliin.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Suurin syy on maailman suurimmat maataloustuet ns maatalousyrittäjillä alkakaa oikeiksi yrittäjiksi niin markkinat määrää tuotteen hinnan tuottajan saama hinta on pieni koska on älyttömät tuet mut viljelijät tykkää tästä kun on sama tuleeko satoa tai ei niin veronmaksajat takaa liikevoiton.maataloushan ei ole mikään elinkeino oikea elinkeino pyörii omillaan tai mieluummin tietenkin voitolla ja viljelijä maksaa puolet enemmän kuin työtön ajatelkaa minkälaisia kreikkalaisia meillä on omasta takaa.
Tuo on aivan totta. Suomessa maataloustuet ovat viisinkertaiset esim. Saksaan tai Ranskaan verrattuna.
Suomessa veronmaksajien taskusta siirtyy vuosittain 4,2 miljardia euroa ahneiden maajussien taskuihin.
Naurettava listaus. Kalliin ruuan hintaan on lisättävä vielä 4500 miljoonaa euroa maataloustukea, eli noin tuhat euroa jokaista suomalaista kohti vuodessa. Nelihenkinen perhe maksaa 300 euroa joka kuukausi maataloustukea ruokaostoksissaan.
Näin kaikkien tulisi ostaa ulkomailla tuotettua ruokaa, jolloin paketissa mukana saamme rahaa ulkomaisen maataloustuen muodossa. Vielä suurempi säästö syntyy korkeampien kotimaisten maataloustukien poisjäämisen muodossa verosäästöinä.
Ja lisää hintaa tulee myös tullien muodossa jotka suojelee meidän tukijusseja ettemme saa afrikan viljavainioilta halpaa viljaa vaan maksamme sinne verorahoista kehitysalue tukea ei tosin viljelijät siihen osallistu,miksi he eivät maksa alvia joka kuukausi vaan kerran vuodessa silloin saa kikkailtua uudet traktorit ja puimurit vähennyksinä siihen kohtaan ja sitten veroa maksetaan vain tulosta josta on 80%:a on veronmaksajilta lypsettyä tukea,sama kun palkansaaja voisi vähentää vuokrat vak.maksut sähköt yms kulut ja maksaisi verot rahoista jotka jää jäljelle näinkö suomi pyörii kertokaahan tukijussit
Suomalaisen nelihenkisen perheen ruokamenot ovat 871 euroa kuukaudessa. Siihen kun lisätään mainittu 300 euroa veroa maataloustuen maksua varten (plus 35%) saadaan perheen ruokamenoiksi noin 1171 euroa. Eli tämän maksamme ruoka + maataloustuki.
Muista lisätä kotimaiseen ruokaostokseesi 35% maataloustukea, jonka maksasat erikseen verojen muodossa.
Konttinen, Konttinen ja Konttinen on sitä ja tätä mieltä. Totuus on, että järkyttävät maataloustuet ovat vääristäneet koko alan ja kilpailutilanne ruuan toutannossa on menetetty. Sotkemalla markkinatalouteen isolla tuella toimiva ala on luotu sekasotku, josta maksamme nyt kalliin hinnan.
Ostan siis hyvin kallista ruokaa ja lisään siihen vielä kaiken muun lisäksi 35% lisäveroa maataloustuottajalle. Voihan Kepuli.
Jos einole kilpailua siihenhän helppo tunkea väliin lisää kilpailijoita. Meillähän on jo olemassa kolme muutakin toimijaa joiden kai on helppo vallata markkinoita jos hintataso on sellainen että sillä pystyy kilpailemaan. tai jos se ei riitä niin perusta itse kauppa jolla läöhdet kilpailemaan.
Väittämässäsi markkinatilanteessahan se on helppoa kin heinän teko. Ei muuta matkalle rikastumista.
Korkeiden maataloustukien maksamiseksi Suomessa joudutaan ruokaankin lisäämään 24% arvonlisäveroa. Eli ostamme kun pitäisi ostaa ruokaa ostammekin suurelta osin veroa.
Oikeissa maissa arvonlisävero on 19%.
EU-jäsenyyden myötä maatilojen määrä on ilahduttavasti vähentynyt Suomessa. Tämän trendin on syytä jatkua.
EU-jäsenyyden myötä maatilojen määrä on ilahduttavasti vähentynyt Suomessa. Tämän trendin on syytä jatkua, koska peltoala jatkaa kasvuaan ja maatilojen koko ylittää jo EU:n keskiarvon ja siitä johtuen tilojen maataloustuet ovat EU:n suurimmat keskiarvolla mitaten.
On syytä panna merkille, kuinka kasvavasta trendistä ovat ilahtuneet muutkin, kuin aktiiviviljelijät, menestyvä maatalous on kuluttajan etu.
Suurimmat syylliset ovat kepu ja mtk.
Elintarvikkeita kuljetetaan turhaan maasta toiseen muun muassa tukipolitiikan takia, suurimmat syylliset ovat kepu ja mtk.
Korkeiden maataloustukien maksamiseksi Suomessa joudutaan ruokaankin lisäämään 24% arvonlisäveroa. Eli ostamme kun pitäisi ostaa ruokaa ostammekin suurelta osin veroa. Oikeissa maissa arvonlisävero on 19%.
Hyvä mutta KÄYTÄ OTSIKKOA
MIKSI RUOKA ON SUOMESSA KALLIIMPAA KUIN MUUALLA LÄNNESSÄ
sillä RUOKA EI OLE KALLISTA SUOMESSA se ei ole KOSKAAN OLLUT NÄIN HALPAA PALKKOIHIN JA SOSIAALITUKIIN VERRATTUNA
vitosella syö päivän ateriat eli parilla tonnilla saa kaikki ruoat
VAATTEET JA RUOKA OVAT SUOMESSA HALPOJA MUTTA KALLIIMPIA KUIN MUUALLA
JA KAIKKEIN KALLEINTA ON ASUMINEN
eli HELSINGISSÄ 7000 EUROA NELIÖ UUSTUOTANTO
Tämä tarkoittaa sitä että jos maksat hoitovastikkeen 6 euroa neliö ja vaikka 5 prosentin tuoton päälle 350 euroa vuodessa omistajalla eli 29 euroa kuussa on vuokrasi 35 EUROA NELIÖ ELI
70 EURON PERHEASUNTO MAKSAA VUOKRANA NOIN 2500 EUROA KUUSSA
ja tämä on ansaittava maksamalla marginaalivero joka on noin 50 prosenttia
ELI TÄTÄ VARTEN ON TIENATTAVA 5000 EUROA KUUSSA
SAMAAN AIKAAN KETKU-SIPILÄ JA HÖLÖ-STUBB TUOVAT MAAHAN MAMUJA
JOILLE JÄRJESTETÄÄN ASUNTO 7000 EUROA NELIÖ
ELI JOS MAMU TARVITSEE 20 NELIÖTÄ MAKSAA TÄMÄ VERONMAKSAJALLE VAJAA 150 000 EUROA PER MAMU
KUN PERHE YHDISTETÄÄN 5 PLUS HENKISEKSI MAMUPERHEEKSI JA ANNETAAN SE 70 NELIÖTÄ HEILLE ON KULU VERONMAKSAJILLE HETI YHDELLÄ KERTAA
ASUNNON ARVO ELI puoli miljoonaa 500 000 euroa
vitosella syö päivän ateriat eli parilla tonnilla saa kaikki ruoat
VUODESSA