Miksi kukaan poliitikko ei ole ehdottanut lapsilisien lakkauttamista?
Se toisi säästöä Suomelle useita miljardeja vuodessa, ja vahemmat pitäisivät parempaa huolta lapsistaan.
Onko Suomessa niin köyhiä vanhempia, että ei ole varaa itse elättää lapsiaan ilman KELA:n lapsilisiä?
Ei lapsilisää ole pakko saada. Jokainen vastuuntuntoinen ihminen voi pysäyttää niiden maksatuksen KELA:lta omatoimisesti.
Edes lapsilisien porrastamisesta tulojen mukaan ei keskustella. 23 tuhannen euron kuukausituloilla saa samaa lapsilisää, kuin 2300 euroa tienaava. Aika omituista.
Lapsilisät jäädytettiin indeksikorotuksen ulkopuolelle, mutta tämä ei riitä alhaisen koron aikana.
Lapsilisien maksatus tulisi pikimmiten kieltää lailla kokonaan.
Se toisi säästöä Suomelle useita miljardeja vuodessa, ja vahemmat pitäisivät parempaa huolta lapsistaan.
Onko Suomessa niin köyhiä vanhempia, että ei ole varaa itse elättää lapsiaan ilman KELA:n lapsilisiä?
Ei lapsilisää ole pakko saada. Jokainen vastuuntuntoinen ihminen voi pysäyttää niiden maksatuksen KELA:lta omatoimisesti.
Edes lapsilisien porrastamisesta tulojen mukaan ei keskustella. 23 tuhannen euron kuukausituloilla saa samaa lapsilisää, kuin 2300 euroa tienaava. Aika omituista.
Lapsilisät jäädytettiin indeksikorotuksen ulkopuolelle, mutta tämä ei riitä alhaisen koron aikana.
Lapsilisien maksatus tulisi pikimmiten kieltää lailla kokonaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Toinen taloudellinen katastrofi on nykyinen opintotuki.
Minä aikoinaan opiskelin 70-luvulla fyysikoksi (teoreettisen fysiikan tohtori nykyään) ja töitä löytyy Suomesta, USA:sta ja ympäri maailman.
Siihen aikaan sain opintotukea 46 markkaa kuukaudessa ja opiskelu oli täysin lainapainotteista. Maksoin opintovelkani suurista tuloista johtuen kerralla takaisin silloiselle Kansallisosakepankille.
Miksi jotkin sosionomit, sosiaaliohjaajat jne. vaativat, että heidän tuottamaton työnsä pitäisi laskuttaa opintotuen muodossa Suomen valtiolle?
Aloitin yliopisto-opinnot 1966. Ei ollut opintorahaa eikä edes valtion takaamaa opintolainaa. Valtion takaamat opintolainat tulivat vasta 1968, opintoraha 1970-luvun puolivälin jälkeen, jota en ehtinyt saada penniäkään.
Miten pystyi selviytymään, kun kotoa ei tukea hellinnyt?
Pankkilaina, jonka takasivat toinen vanhemmista ja isoisä. Viisisataa markkaa lukukautta kohden riitti juuri ja juuri asumiskuluihin ja yliopiston pieneen lukukausimaksuun.
Osapäivä- tai iltatöitä sai helposti, jos ei ollut turhan nirso. Sillä pystyi rahoittamaan loput. Lisäksi kokopäivätyö toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin, neljä kuukautta, oli välttämättömyys. Illalla ehti vielä suorittaa kesäyliopistossa kurssin tai kolme kertaa n. 100-200 markan stipendi päälle.
Näin maisterin tutkinto onnistui seitsemässä vuodessa.
Lapsilisät olivat silloin monelle hyvätuloisellekin vastavalmistuneelle tarpeelliset asuntolainaa ja opintolainaa maksellessa korkean verotuksen maassa.
NYKYÄÄN peruskoulu ja jatko-opinnot ovat maksuttomat ja opintotukiakin saa. Pitkittyneistä opinnoista ja tukikikkailusta on tullut monelle elämäntapa.
1) LAPSILISÄN VOISI RAJOITTAA KUMMANKIN VANHEMMAN ENSIMMÄISEEN LAPSEEN, vaikka avio- tai avoliittoja olisi useampia.
2) OPINTOJEN ALOITUSPAIKKOJA TULISI LEIKATA vieläkin enemmän heikosti työllistävillä humanistisilla, taide- ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla.
3) TUTKINTOVAATIMUKSIA ON SELKEYTETTÄVÄ.
4) YLIOPPILASKIRJOITUSTEN MATEMATIIKAN JA KIELTEN ARVOSANAT TULEE LUKEA JATKO-OPINNOISSA HYVÄKSI
5) PAKKORUOTSI POIS, vaihtoehdoksi maailmankieliä
6) OPINTOMITTARIEN TULEE VASTATA TODELLISTA TYÖMÄÄRÄÄ. Tutkintovaatimukset ovat varsinkin yliopistokorkeakouluissa ihmeellistä silppua edelleenkin. Mielestäni Svenska Handelshögskolan on oikeilla jäljillä verrattuna esim. suomenkieliseen kauppakorkeakouluun yliopistoista puhumattakaan.
Suomenkielisissä yliopistoissa opintoviikot tai -pisteet ovat olleet täysin todellisuudelle vieraita, ja niiden todellinen työmäärä kaksinkertainen oletettuun verrattuna.
http://www.physics.helsinki.fi/opetus/kurssit/teoreettinen_fysiikka.html
Oppikaa jotakin käytännöllistä.
Lapsilisät ovat jäänne ja pyhä lehmä, johon yksikään poliitikko ei uskalla koskea pitkällä tikullakaan.
Porrastaminen vanhempien yhteenlaskettujen tulojen perusteella olisi oikeansuuntainen muutos.
Ei todellakaan ole tarpeen maksaa lapsilisiä hyvätuloisille, jotka sitten laittavat rahat säästöön tai sijoittavat ne tuottavasti niin, että kullanmuruset täysi-ikäisenä saavat itselleen veronmaksajien lahjana kelpo pesämunan.
Vapaaehtoiset lapsilisistä luopumiset taitaa olla yhtä yleisiä kuin Sipilän peräänkuuluttamat muut hyväosaisten vapaaehtoiset tuloleikkaukset tai Alahuhdan suosittelemat (verovähennyskelpoiset) lahjoitukset yliopistoille.
Nuoruuden ruuhkavuosien takia kannatan lapsilisää ensimmäisestä lapsesta, joka koskee miestä ja naista, vaikka avioliittoja ja avoliittoja myöhemmin olisi useampia.
Nehän pitäisi olla sosiaalisin perustein myönnettäviä avustuksia, eikä mikään kaikille tuleva tuloautomaatti!
Edelleenkin on paljon ihmisiä, etenkin hyvin koulutettuja, jotka eivät suostu sossun luukulle, vaikka olisivat oikeutettuja tukiin. Ensimmäisen lapsen lapsilisä KELAlta ei opettaisi nuoria ja nuoria aikuisia sossun asiakkaaksi.
Jos ensimmäisen lapsen lapsilisä osoittautuisi monimutkaiseksi "valvoa" useiden avio- ja avoliittojen takia, luovutaan vasta sitten lapsilisästä kokonaan.
Nuoren aikuisen ensimmäiset tutkinnon jälkeiset vuodet ovat usein ruuhkaiset ja keskituloisten korkean kokonaisverotuksen johdosta niukahkot. Joko maksetaan korkeaa vuokraa tai lyhennellään asuntolainaa. Ensimmäisen lapsen syntymää lykätään.
Minun mielestäni Lapsilisä pitäisi olla jokaisesta lapsesta saman suuruinen vaikka tuo nyt ensimmäisestä lapsesta maksettava 95,75€/kk nyt viidennestä ja sitä useammasta saa kaksinkertaisen lisän.
Syntyvyyttä ei tarvitse tukea maailma täytyy ihan ilmakin.
http://www.kela.fi/lapsilisa_maara
Poistaisin myös lesken eläkkeen koska jokainen on oikeutettu takuueläkkeeseen; 746,57 € / kk.
http://www.kela.fi/leskenelake_maara
http://www.kela.fi/historia
"1967
Sairausvakuutuksen toinen vaihe astui voimaan ja toi korvauksen piiriin myös lääkärinpalkkiot ja lyhensi päivärahan omavastuun 14 päivästä 7 päivään." aikamoisen loven teki sairastuminen mutta muuta ei ollut. Nyt voisi sairastaa ensimäiset kolme päivää omaan laskuun. (sairastumispäivä ja kaksi seuraavaa)