En ole Jt, mutta isäni on jonka luona asun. Kuuntelen paljon oopperamusiikkia. Kysyisin ovatko oopperat, joisda on mytologisia juonia sopivia? Monissa vanhemmissa oopperoissa (1600.1700-luvulla sävelletyt) niitä on yleisesti.
Mikä on sopivaa musiikkia?
dardanus
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
JT:t suhtautuvat varsin suopeasti klassiseen musiikkiin, oopperaan ym. vanhaan ja kultturelliin. Lähinnä hevi ja räppi voivat olla kiellettyjen listalla, sekin vähän tapauskohtaista.
Eivät JT:t ole oikeasti kovin tarkkoja siitä, mitä sisältöä missäkin on, vaan lähinnä Vartiotorniseuran julkaisuissa tehdyt linjaukset ratkaisevat.
Nykylahkomuotia on puhua suopeasti suhtautumisesta, kun tulisi tehdä ovityötä, koska loppu on niin lähellä. Ja sitä kauttahan seuralaiset saavat rolexpäivityksensä.
Oopperana on Salome. Salome oli hän joka rakastui Johannes Kastajaan, ja kun tämä ei vastannut rakkauteen niin kun Herodes oli luvannut täyttää Salomen toivomuksen, kostoksi pyysi Johannesparan pään vadilla. Vartiotorniseurassa lyötiin viisaat päät yhteen ja pääteltiin että jutun opetus on, että synttärit on kiellettävä.
Richard Straussin ooppera Salome ei ole mytologinen vaan sillä on raamatullinen lähtökohta. Mytologinen ooppera on esimerkiksi Jean-Philippe Rameaun ooppera Hippolyte et Aricie, Teoksen libretto pohjaa kreikkalaiseen mytologiaan, joka on suodatettu ranskalaisen kirjallisuuden kautta. Tämä on esimerkki mytologisesta oopperasta, joita en enää hirveästi kuuntele, mutta luen säveltäjien elämänkertoja ja sävellysten librettoja ja niiden sävellysten aikana tapahtuneita asioita, joita säveltäjä on teoksiaan säveltäessään ajatellut.
No joo, paremmin se on patologinen juttu se lahko. Mytologiaan se perustaa puhuessaan muista uskonnoista, johon sillä onkin tarve. Noin periaatteellisella tasolla esim. että eteläamerikassakin oli eräällä heimolla kolme jumalaa.