Sorsa luuli, että ne menevät takaisin. Eivät menneet.
Yle:
"Ulkoministerin tehtävät tammikuussa 1989 jättänyt Kalevi Sorsa (SDP) käytti viimeisen puheensa ministerinä vedotakseen suomalaisiin pakolaisavun kehittämiseksi. Sorsan mukaan Suomen tulisi kasvattaa vastaanotettavien pakolaisten määrää.
Punaisena lankana ulkoministerin puheessa olivat ihmisoikeus- ja ihmisarvokysymykset. Humanitäärisesti toimiva Suomi olisi Sorsan mukaan kaikille parempi paikka elää. Hän näki suvaitsevamman asenteen nykyaikaiseksi. Historiaa ei kuulunut sekoittaa inhimillistä hätää ehkäisevään politiikkaan.
Sorsa myös korosti pakolaisten vastaanottamisessa syntyvän maahanmuuton etuja. Ulkomaalaiset kasvattaisivat Suomen monikulttuurisuutta, jonka Sorsa näki rikkautena yhteiskunnalle. Ulkoministeri muistutti, että tilanteiden helpottuessa kotimaihinsa palaavat pakolaiset veisivät vastavuoroisesti osia suomalaisesta kulttuurista mukanaan.
31.1.1989
Suomalaisten suhtautuminen pakolaisiin olikin kääntynyt vuosikymmenen lopulla entistä myönteisemmäksi. Tähän katsottiin vaikuttaneen ennen kaikkea suomalaisten oman hyvinvoinnin lisääntyminen. Helsingin Hanasaaressa järjestetyn pakolaisseminaarin yhteydessä julkaistua asennetutkimusta oli tehty vuosien 1987 ja 1988 aikana. Tutkimustuloksista puhui tv-uutisissa valtiotieteiden tohtori Magdalena Jaakkola. Suomalaiset arvostelivat tuolloista pakolaispolitiikkaa ennen kaikkea sen ankaruudesta.
Vain alle kymmenen prosenttia kyselyyn osallistuneista piti Suomen pakolaispolitiikkaa liian sallivana.
Myös pienellä maalla on vastuunsa ihmiskunnasta.
Seminaarin yhteydessä pidettiin myös paneelikeskustelu, jonka jäsenet kiinnittivät huomiota Suomen ulkomaalaislakiin. Laki oli yksi Euroopan tiukimmista. Sosiaali- ja terveysministeri Tarja Halonen (SDP) teki konkreettisen ehdotuksen, jonka pohjalta Suomen pakolaiskiintiötä kasvatettaisiin tuhanteen ihmiseen vuoteen 1995 mennessä."
Yle:
"Ulkoministerin tehtävät tammikuussa 1989 jättänyt Kalevi Sorsa (SDP) käytti viimeisen puheensa ministerinä vedotakseen suomalaisiin pakolaisavun kehittämiseksi. Sorsan mukaan Suomen tulisi kasvattaa vastaanotettavien pakolaisten määrää.
Punaisena lankana ulkoministerin puheessa olivat ihmisoikeus- ja ihmisarvokysymykset. Humanitäärisesti toimiva Suomi olisi Sorsan mukaan kaikille parempi paikka elää. Hän näki suvaitsevamman asenteen nykyaikaiseksi. Historiaa ei kuulunut sekoittaa inhimillistä hätää ehkäisevään politiikkaan.
Sorsa myös korosti pakolaisten vastaanottamisessa syntyvän maahanmuuton etuja. Ulkomaalaiset kasvattaisivat Suomen monikulttuurisuutta, jonka Sorsa näki rikkautena yhteiskunnalle. Ulkoministeri muistutti, että tilanteiden helpottuessa kotimaihinsa palaavat pakolaiset veisivät vastavuoroisesti osia suomalaisesta kulttuurista mukanaan.
31.1.1989
Suomalaisten suhtautuminen pakolaisiin olikin kääntynyt vuosikymmenen lopulla entistä myönteisemmäksi. Tähän katsottiin vaikuttaneen ennen kaikkea suomalaisten oman hyvinvoinnin lisääntyminen. Helsingin Hanasaaressa järjestetyn pakolaisseminaarin yhteydessä julkaistua asennetutkimusta oli tehty vuosien 1987 ja 1988 aikana. Tutkimustuloksista puhui tv-uutisissa valtiotieteiden tohtori Magdalena Jaakkola. Suomalaiset arvostelivat tuolloista pakolaispolitiikkaa ennen kaikkea sen ankaruudesta.
Vain alle kymmenen prosenttia kyselyyn osallistuneista piti Suomen pakolaispolitiikkaa liian sallivana.
Myös pienellä maalla on vastuunsa ihmiskunnasta.
Seminaarin yhteydessä pidettiin myös paneelikeskustelu, jonka jäsenet kiinnittivät huomiota Suomen ulkomaalaislakiin. Laki oli yksi Euroopan tiukimmista. Sosiaali- ja terveysministeri Tarja Halonen (SDP) teki konkreettisen ehdotuksen, jonka pohjalta Suomen pakolaiskiintiötä kasvatettaisiin tuhanteen ihmiseen vuoteen 1995 mennessä."
Vastaukset 1
Vanhimmat
Siitä löytyi oiva keppihevonen. Ongelmat muualla.