Anna Kontula kirjoitti Hgin Uutisissa siitä kuinka Suomessa lainsäädäntö on laahaa ikuisuuksia jäljessä reaalimaailmasta, ja esim. Ruotsin lainsäädännöstä.
Suomessa ihmisellä voi olla vain yksi virallinen osoite. Avioerotapauksissa, tai muutenkin voivat vanhemmat sopia, että lapsi asuu puoliksi molempien vanhempiensa luona. Miksi lapsella ei voisi olla 2 virallista osoitetta, niin kuin Ruotsissa voi olla.
Suomessa yhteiskunta pakottaa valitsemaan toisen vanhemman osoitteen lapsen viralliseksi osoitteeksi, ja tästä voi aiheutua monenmoista hankaluutta, koska on olemassa osoiteeseen sidotuja palveluita.
Esim. mistä on haetteva apua lapsen sairastuttua, (kun kyse ei niin tulipalokiirellisestä tapauksesta). Jos sairastuu sen "toissijaisen vanhemman" luona niin pitäisi kuitenkin mennä sen toisen, "ensisijaisen vanhemman" ja lapsen osoitteen mukaan määräytyvään paikkaan apua hakemaan.
Myös vakuutuuksissa voi olla osoitesidonnaisuutta.
Yhteiskunta loukittelee vanhemmat eri kasteihin, vaikka vastuu lapsesta olisi jaettu tasan vanhempien kesken. Toinen vanhemmista on se oikea vanhempi ja huoltaja ja toinen on se jonka kanssa "käydään silloin tällöin feffassa ja/tai hampurilaisella.
Ajetaisiinko, uskovaiset, yhdessä lapsen etua ja muutosta Suomen lakiin tämän asian osalta. Kaksi virallista osoitetta mahdolliseksi, jos se kerran onnistuu Ruotsissa, niin...
Ja voihan aikuisellakin olla kaksi asuntoa. Miksi niiden molempien osoitteet eivät voisi olla ihan virallisia osoitteita ihmiselle joka niissä molemmissa asunnoissa asuu?
Suomessa ihmisellä voi olla vain yksi virallinen osoite. Avioerotapauksissa, tai muutenkin voivat vanhemmat sopia, että lapsi asuu puoliksi molempien vanhempiensa luona. Miksi lapsella ei voisi olla 2 virallista osoitetta, niin kuin Ruotsissa voi olla.
Suomessa yhteiskunta pakottaa valitsemaan toisen vanhemman osoitteen lapsen viralliseksi osoitteeksi, ja tästä voi aiheutua monenmoista hankaluutta, koska on olemassa osoiteeseen sidotuja palveluita.
Esim. mistä on haetteva apua lapsen sairastuttua, (kun kyse ei niin tulipalokiirellisestä tapauksesta). Jos sairastuu sen "toissijaisen vanhemman" luona niin pitäisi kuitenkin mennä sen toisen, "ensisijaisen vanhemman" ja lapsen osoitteen mukaan määräytyvään paikkaan apua hakemaan.
Myös vakuutuuksissa voi olla osoitesidonnaisuutta.
Yhteiskunta loukittelee vanhemmat eri kasteihin, vaikka vastuu lapsesta olisi jaettu tasan vanhempien kesken. Toinen vanhemmista on se oikea vanhempi ja huoltaja ja toinen on se jonka kanssa "käydään silloin tällöin feffassa ja/tai hampurilaisella.
Ajetaisiinko, uskovaiset, yhdessä lapsen etua ja muutosta Suomen lakiin tämän asian osalta. Kaksi virallista osoitetta mahdolliseksi, jos se kerran onnistuu Ruotsissa, niin...
Ja voihan aikuisellakin olla kaksi asuntoa. Miksi niiden molempien osoitteet eivät voisi olla ihan virallisia osoitteita ihmiselle joka niissä molemmissa asunnoissa asuu?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kirjoitat täyttä asiaa, mutta taitaa olla ohi palstan aiheen.
Kontula on puolueestaan huolimatta mielenkiintoinen poliitikko. Onhan siellä vasemmistoliitossa kyllä muitakin, suurin osa naisia. Ei, en pelkää heidän ryhtyvän luokkavallankumoukseen.
Minusta tuo ehdotus on liian monimutkainen. Tehdään vain yksinkertaisesti niin, että ihminen saa aina ja kaikkialla ihan vapaasti valita, mistä palvelunsa ottaa. Helsinkiläinen voisi tilata terkkari ajan vaikka Nuorgamista, jos haluaisi. Kunta, johon maksaa veronsa, maksaa kunnalle, jonka palvelua on käytetty. Se toisi laatua näihin julkisiin palveluihin paljon tehokkaammin kuin yksikään typerä ja byrokraattinen laatujärjestelmä tai sisäinen laskutus tai muu vastaava vain kuluja lisäävä byrokraattinen huuhaa. Siinä tietysti syy, miksei se täällä varmaan koskaan toteudu. Liian moni mä-oon-täällä-vain-töissä-ja-mitä-sinä-maallikko-oikein-luulet-olevasi-tyyppi joutuisi sivuun oikeasti työlleen omistautuneiden jaloista.
Mutta voihan siitä silti aina unelmoida, kuinka kunnat alkaisivat kilpailla asiakastyytyväisyydellä ja jonoja alettaisiin tositoimin lyhentää, jos veronmaksajat käyttäisivät suurin määrin naapurien palveluja. Samalla tuossa ratkeaisi tuo aloittajankin kuvaama ongelma ihan itsestään, ilman että sitä varten tarvitsee suurella vaivalla räätälöidä erillinen ratkaisu, joka ei kuitenkaan toimi kaikissa tilanteissa.
Eilen telkussa keskusteltiin taas hallituksen ajamasta yhteiskuntasopimuksesta. Ja siitä mIten saataissiin lisää työtä. Olisiko muuta keinoa kuin palkka-ale, vaikkapa työaika pidentämällä kun palkka ennallaan.
Työtön nainenn esitti yhdeksi keinoksi sitä että asintuntijat vapautettaisiin yöstä jonka voi tehdä joku muukin, vähemmän koulutettu pienmmällä palkalla,
Mulle tuli mieleen lekurit, joiden työajasta menee paljon muuhun kuin varsinaiseen lekurin duuniin. Hoitajat voisivat tehdä enemmän. Ja ehkä toimistotyöntekijät kirjoitelle puhtaaksi lekureiden sijasta. Jälkimmäisessä voisi olla ongelmiakin, esim. yksityisyydensuoja, vaikka tietty vaitiolovelvollisuus toimistotyöntekijälläkin.
Joka tapauksessa pitkät jonot lääkäriin. Tarttis tehrä jottai.
Eheii !
Moinen ehdotus ei kuulu uskovaisten toimenkuvaan, koska sen avulla ei saa lisää "maksumiehiä" seurakuntiin.
Sitä paitsi ristillisten voimavarat ovat hupenemassa homo, sekä lesbovastaiseen kampanjointiin, joka aihe on yhtä tyhjän kanssa.
Sitä paitsi >laposen< ei kuulu sanavarastoomme.
Siitä puuttuu yksi s-kirjain.
No tulihan tämäkin oleellinen kommentti. Toki voisin tarkastaa että otsikko edes olisi oikein.
Tänään pakinoi Radio Suomessa Marketta Mattila, poliitikkojen, hallituksen, ministerien kaksoisviestinnästä, puhutaan yhtä, tehdään toista, (leikataan kehitysapua, valtion tukea kehitysapujärjestöille, varsinkin lempilapsestaan KUA:sta, sen rahoituksesta, Mattila oli huolissaan ja sanotaan että se vain parantaa Suomen antamaa kehitysapua, sen laatua - ministeri Toivakka. Ihmetteli leikkauksia kehitysavusta varsinkin kun pm Sipilä on Rauhansanalainen kristitty, joka R. korostaa diakoniaa ja lähetystyötä - myöntääkö Mattila siis että KUA:n kehitysaputyö on lähetystyötä, jos myöntää niin hurraa!, ja um Soini harras katolilainen )ja kristisoi samalla aitoavioliitto - kansalaisaloitetta.
Sen kannattajat perustelevat homoavioliittoja vastustavaa kantaansa lapsen edulla, mutta eivät Mattilan mukaan ole lainkaan huolissaan Suomeen yksin tulevista pakolaislapsista, ja heidän vaikeudestaan saada vanhempansa Suomeen.
Kirkon aktiiviseen liberaalisiipeen kuuluva Mattila ei löytänyt evl.kirkosta mitään kritisoitavaa, mikä on kummallista kun pakinansa aiheena oli kaksoisviestintä. Kirkko on siinä kyllä poliitikkojakin edellä valovuosia. Ihan omassa kastissaan, ja kategoriassaan. Kutsuiusikohan sitä sitten vaikka kolmoisviestinnäksi.
Tästä aiheesta voisi tehdä oman aloituksen, avoimen kirjeen Mattilalle. Tuossa avioliittolakiasiassakin kirkko pelaa kaksilla korteilla, eduskunnan lakivalikunnan kuultavana ollut kirkon edustaja Keskitalo, esitti kirkon virallisen kannan olevan että avioliittto on kristillisen avioliittokäsityksen mukaan yksinomaan miehen ja naisen välinen liitto. Nicepiispa Askola, K&K:n päätoimittaja Seppo Simola, osin arkkipiispa Mäkinenkin taas mielistelevät homoja ja muita tasa-arvoisen avioliittolain kannattajia.
Askola puhuu pro-monikultturisuusmielenosoituksessa. Jos edustaisi siellä vain itseään niin se olisi ok, mutta kun hän edusti siellä evl. kirkoa, näin se ainakin yleisesti mielletään, niin se ei ole ok.
Kirkon kilven valhellista kiillottamista Askolan esiintyminen ja puhe, sanon minä, kun kirkko, sen virallinen kanta, ei kannata varauksetta monikulttuurisuutta, vaan jättää homokultturin hyväksynnän ulkopuolelle.
Taitaa vielä enemmistö kirkon päättäjistä, kirkolliskokousedustajista, vastustaa homoavioliittoja, mutta vaikka jäisivät tulevaisuudessa vähemmistöön, niin kirkon virallinen kanta ei muutu pitkään aikaan senkään jälkeen, koska muutos kirkon linjaan vaatii suurta määräenemmistöä - onko se 2/3 vai peräti 3/4?