RAAMATUSSA MAINITUT PERKELEEN LAPSET
Mistä me voimme luotettavasti tunnistaa Jumalan lapset ja perkeleen lapset toisistaan?
Raamattu antaa eritavoin jatkuvasti vihjeitä mistä oikeastaan on kysymys.
Perkele on sanana aika epäselvä, sillä se ei oikeastaan sano meille juuri mitään koko asiasta. Vuoden 1992 Raamattu on tässä asiassa hieman jo tarkempi vaikka sekin epäonnistuu ilmaisemaan sanan todellisen merkityksen(KR-92 käyttää sanaa 'Paholainen'). Alkukielellä tuo sana on kuitenkin
'Diabolos' joka tarkoittaa 'panettelevaa'. On erikoista että Jehovan todistajien raamatussa tuo sana on käännetty juurikin 'Panettelijaksi'. Tässä asiassa heillä on siis yksi tarkimmista käännöksistä. Onnittelut heille siitä.
'Panettelijan lapset' kertoo erittäin selkeän vihjeen siitä missä hengessä nämä ihmiset kulkevat. Saatanalla on monta nimeä. Saatanahan tarkoittaa vastustajaa. Hänestä sanotaan myös, että hän on syyttäjä. Panetteleva ihminenhän on sellainen joka esittää syytteitä toisia vastaan. Se on henki joka yrittää saada ihmiset toisiaan vastaan. Tässä hengessä vaeltavat eivät rakenna rauhaa ja yhteyttä vaan päin vastoin yrittävät ennemminkin kaikin tavoin hajottaa ja rikkoa sitä missä ikinä näkevätkään edes mahdollisuuksia rauhan ja yhteyden rakentumiselle. Panettelijan lapset ovat yksinkertaisesti sanottuna veljiensä ja lähimmäistensä panettelijoita. Jos Jumalan lapsista sanotaan, että he ovat rauhanrakentajia, niin panettelijan lapset ovat RAUHAN hajottajia. Heidän jokapäiväiseksi leiväksi on muodostunut riidan rakentaminen ei yhteyden etsiminen. Heidän suunsa syytävät syytöksiä, tuomioita ja kuolemaa.
Apostoli Johannes sanookin tästä asiasta hyvin selkein sanoin:
"Tästä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan, ketkä Paholaisen lapsia: se, joka ei tee Jumalan tahtoa, ei ole Jumalasta, ei siis myöskään se, joka ei rakasta veljeään."
Mikä on Jumalan tahto? Mitä Jumala tahtoo kaikkein eniten hänen lapsiltaan?
Seuraava jae sanoo selkein sanoin sen sanoman joka meille on ilmoitettu:
"Tämä on se sanoma, jonka te alusta alkaen olette kuulleet: meidän tulee rakastaa toisiamme. "
Enää tämän selvemmin ei asiaa voisi ilmaista mitä Johannes sanoo seuraavaksi:
"Me rakastamme veljiämme, ja siitä me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään. Joka ei rakasta, pysyy kuoleman vallassa."
Jeesus ei tullut tuomitsemaan maailmaa vaan pelastamaan sen.
"Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. "
Jeesus näytti koko elämällään mitä on elää JUMALAN RAKKAUDESSA. Hän jos kuka tiesi että Jumala on RAKKAUS. Hänen ei tarvinnut vain puhua lämpimäkseen rakkaudesta - hän näytti esimerkillään mitä se on. Hän teki hyvää kaikille jotka hänen luokseen tulivat apua hakemaan.
Jumalan lapset julistavat rauhan ja sovituksen sanomaa joka on tuotu ilmi Jumalan Pojassa Jeesuksessa Kristuksessa. Jumalan rakkaus on ilmoitettu meille hänessä. Jumalan lapsilla on iankaikkisen elämän ilosanoma vietävänä kaikille jotka tahtovat sen kuulla. Jumalan tahto on että kaikki pelastuisivat ja kääntyisivät pois pahoilta teiltänsä ja tulisivat johdetuiksi Hänen rakkautensa tielle seuraamaan Herraa Jeesusta Kristusta.
Mitä voisin sanoa Jeesuksen ankaruudesta luopuneita kohtaan?
JEESUKSEN ANKARUUS..
tulee lopulta kohdistumaan ankariin ja rakkaudettomiin ihmisiin jotka kadottivat laupeuden ja armollisuuden elämän koetuksissa ja lopulta heidän rakkautensa kylmeni...
"Jumalan viha kohtaa tottelemattomuuden lapsia"
Rakastammeko me Jumalan lapsia? Jos rakastamme, niin me tottelemme silloin Jeesusta Kristusta ja me osoittaudumme Jumalan lapsiksi, Valkeuden lapsiksi!
"Sillä, joka uskoo Poikaan, on ikuinen elämä, mutta joka ei tottele Poikaa, se ei pääse näkemään elämää, vaan Jumalan viha pysyy hänen yllään. "
"Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on syntynyt Jumalasta, ja jokainen, joka rakastaa isää, rakastaa myös hänen lastaan.
Siitä me tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia, että rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjään."
Jokainen joka rakastaa on tullut tuntemaan Jumalan ja on syntynyt Jumalasta. Jumalan lapsi vaeltaa Jumalan hengessä siunaten ja tehden hyvää jopa vihollisilleen.
"Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne; siunatkaa niitä, jotka teitä sadattavat; tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat, ja rukoilkaa niiden edestä, jotka teitä vainoovat ja vahingoittavat,
Että te olisitte teidän Isänne pojat, joka on taivaissa; sillä hän sallii aurinkonsa koittaa niin pahain ylitse kuin hyväinkin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin. "
"Minä kuulin, kuinka taivaassa sanottiin kovalla äänellä: -- Nyt on pelastus tullut, meidän Jumalallamme on kuninkuus ja mahti ja hänen Voidellullaan valta. Nyt on Syyttäjä syösty alas, tuo, joka meidän Jumalamme edessä syytti veljiämme päivin ja öin."
Jos joku on eksynyt seuraamaan panettelijan tahtoa ja henkeä, niin sanoudu tuosta hengestä jo irti!! Jumalan lapsi rakastakoon veljeään! Se on Herran käsky!
Mistä me voimme luotettavasti tunnistaa Jumalan lapset ja perkeleen lapset toisistaan?
Raamattu antaa eritavoin jatkuvasti vihjeitä mistä oikeastaan on kysymys.
Perkele on sanana aika epäselvä, sillä se ei oikeastaan sano meille juuri mitään koko asiasta. Vuoden 1992 Raamattu on tässä asiassa hieman jo tarkempi vaikka sekin epäonnistuu ilmaisemaan sanan todellisen merkityksen(KR-92 käyttää sanaa 'Paholainen'). Alkukielellä tuo sana on kuitenkin
'Diabolos' joka tarkoittaa 'panettelevaa'. On erikoista että Jehovan todistajien raamatussa tuo sana on käännetty juurikin 'Panettelijaksi'. Tässä asiassa heillä on siis yksi tarkimmista käännöksistä. Onnittelut heille siitä.
'Panettelijan lapset' kertoo erittäin selkeän vihjeen siitä missä hengessä nämä ihmiset kulkevat. Saatanalla on monta nimeä. Saatanahan tarkoittaa vastustajaa. Hänestä sanotaan myös, että hän on syyttäjä. Panetteleva ihminenhän on sellainen joka esittää syytteitä toisia vastaan. Se on henki joka yrittää saada ihmiset toisiaan vastaan. Tässä hengessä vaeltavat eivät rakenna rauhaa ja yhteyttä vaan päin vastoin yrittävät ennemminkin kaikin tavoin hajottaa ja rikkoa sitä missä ikinä näkevätkään edes mahdollisuuksia rauhan ja yhteyden rakentumiselle. Panettelijan lapset ovat yksinkertaisesti sanottuna veljiensä ja lähimmäistensä panettelijoita. Jos Jumalan lapsista sanotaan, että he ovat rauhanrakentajia, niin panettelijan lapset ovat RAUHAN hajottajia. Heidän jokapäiväiseksi leiväksi on muodostunut riidan rakentaminen ei yhteyden etsiminen. Heidän suunsa syytävät syytöksiä, tuomioita ja kuolemaa.
Apostoli Johannes sanookin tästä asiasta hyvin selkein sanoin:
"Tästä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan, ketkä Paholaisen lapsia: se, joka ei tee Jumalan tahtoa, ei ole Jumalasta, ei siis myöskään se, joka ei rakasta veljeään."
Mikä on Jumalan tahto? Mitä Jumala tahtoo kaikkein eniten hänen lapsiltaan?
Seuraava jae sanoo selkein sanoin sen sanoman joka meille on ilmoitettu:
"Tämä on se sanoma, jonka te alusta alkaen olette kuulleet: meidän tulee rakastaa toisiamme. "
Enää tämän selvemmin ei asiaa voisi ilmaista mitä Johannes sanoo seuraavaksi:
"Me rakastamme veljiämme, ja siitä me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään. Joka ei rakasta, pysyy kuoleman vallassa."
Jeesus ei tullut tuomitsemaan maailmaa vaan pelastamaan sen.
"Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. "
Jeesus näytti koko elämällään mitä on elää JUMALAN RAKKAUDESSA. Hän jos kuka tiesi että Jumala on RAKKAUS. Hänen ei tarvinnut vain puhua lämpimäkseen rakkaudesta - hän näytti esimerkillään mitä se on. Hän teki hyvää kaikille jotka hänen luokseen tulivat apua hakemaan.
Jumalan lapset julistavat rauhan ja sovituksen sanomaa joka on tuotu ilmi Jumalan Pojassa Jeesuksessa Kristuksessa. Jumalan rakkaus on ilmoitettu meille hänessä. Jumalan lapsilla on iankaikkisen elämän ilosanoma vietävänä kaikille jotka tahtovat sen kuulla. Jumalan tahto on että kaikki pelastuisivat ja kääntyisivät pois pahoilta teiltänsä ja tulisivat johdetuiksi Hänen rakkautensa tielle seuraamaan Herraa Jeesusta Kristusta.
Mitä voisin sanoa Jeesuksen ankaruudesta luopuneita kohtaan?
JEESUKSEN ANKARUUS..
tulee lopulta kohdistumaan ankariin ja rakkaudettomiin ihmisiin jotka kadottivat laupeuden ja armollisuuden elämän koetuksissa ja lopulta heidän rakkautensa kylmeni...
"Jumalan viha kohtaa tottelemattomuuden lapsia"
Rakastammeko me Jumalan lapsia? Jos rakastamme, niin me tottelemme silloin Jeesusta Kristusta ja me osoittaudumme Jumalan lapsiksi, Valkeuden lapsiksi!
"Sillä, joka uskoo Poikaan, on ikuinen elämä, mutta joka ei tottele Poikaa, se ei pääse näkemään elämää, vaan Jumalan viha pysyy hänen yllään. "
"Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on syntynyt Jumalasta, ja jokainen, joka rakastaa isää, rakastaa myös hänen lastaan.
Siitä me tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia, että rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjään."
Jokainen joka rakastaa on tullut tuntemaan Jumalan ja on syntynyt Jumalasta. Jumalan lapsi vaeltaa Jumalan hengessä siunaten ja tehden hyvää jopa vihollisilleen.
"Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne; siunatkaa niitä, jotka teitä sadattavat; tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat, ja rukoilkaa niiden edestä, jotka teitä vainoovat ja vahingoittavat,
Että te olisitte teidän Isänne pojat, joka on taivaissa; sillä hän sallii aurinkonsa koittaa niin pahain ylitse kuin hyväinkin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin. "
"Minä kuulin, kuinka taivaassa sanottiin kovalla äänellä: -- Nyt on pelastus tullut, meidän Jumalallamme on kuninkuus ja mahti ja hänen Voidellullaan valta. Nyt on Syyttäjä syösty alas, tuo, joka meidän Jumalamme edessä syytti veljiämme päivin ja öin."
Jos joku on eksynyt seuraamaan panettelijan tahtoa ja henkeä, niin sanoudu tuosta hengestä jo irti!! Jumalan lapsi rakastakoon veljeään! Se on Herran käsky!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tulisiko sinusta seurakunnissa tapahtuvat vääryydet siis jättää selvittämättä ja esim.mahdolliset korvausvaateet esittämättä,jos on kyseessä ihmisen koko elämän tuhoaminen,esimerkiksi srkn kylmyys yksilöä kohtaan on ajanut ihmisen itsemurhan partaalle?
Nimimerkki "TMarko" kirjoittelee palstalle mieluummin "rakkauskertomuksia" kuin paneutuu seurakunnissa tapahtuviin vääryyksiin.
Ei raamattu opeta että vääryydet tulee lakaista maton alle. Ne tulee tuoda päivänvaloon ja selvittää mikäli vain se on mahdollista. Sellainen ei myöskään ole panettelua kun vääryydet otetaan puheeksi ja ne tahdotaan selvittää. Pääpointti kuitenkin on siinä, ettei kukaan jäisi katkeruuden valtaan kaikkien tapahtuneiden vääryyksien vuoksi. Ja tässä tulee mukaan rakkauden tarpeellisuus.
Oletko ihan varma, että tuo mitä minusta kirjoitit on totta?
Sellaisen käsityksen olen viesteistäsi saanut. Voihan tosin olla, että olen tehnyt vääriä tulkintoja.
Olethan sinä siinä mielessä oikeassa, että minä mieluummin keskityn täällä joihinkin muihin asioihin kuin eri seurakunnissa tapahtuviin vääryyksiin. Ja niitä vääryyksiä tapahtuu ihan varmasti kaikkialla kaiken aikaa.
Mutta vaikka minä en niihin täällä näe tarvetta hirveästi keskittyä, niin ei se sitä tarkoita ettenkö minä olisi niihin elämässäni törmännyt ja joutunut käsittelemään. Siellä missä kaksikin ihmistä jotain yhdessä yrittää voi tapahtua ihan mitä tahansa. Uskovienkin parissa. Isoja pettymyksiä varmasti tulee jokaisen kohdalle, joka täydellisiä uskovia alkaa etsimään tai täydellistä seurakuntaa.
Yksinkertaisuudessaa, se joka tekee vanhurskauden on syntynyt vanhurskaasta, mutta se joka ei tee vanhurskautta ei ole syntynyt vanhurskaasta, vaan maailmasta.
Aamen. Juuri näin se on, niin kuin Mikko sanoi. Vanhurskaushan on oikeamielisyyttä ja mitä oikeamielisyys yksinkertaisimmillaan on? Hyvän tekemistä.
"Joka tekee hyvää, on Jumalasta, mutta se, joka tekee pahaa, ei ole Jumalaa nähnyt." - Johannes
"Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain." - Paavali
Mutta sitä mietin, että eikö sinun mielestäsi meidän tulisi puhua lainkaan aikamme seurakuntien harhaopeista, jotta emme olisi "panettelijoita"
Tai onko annatko arvoa ylipäätänsä nuhtelulle?
Totuus on tärkeä asia, sillä totuus on valoa ja vaatii kestävyyttä seistä totuuden puolella, jos vaikka kaikki muut olisivatkin kääntyneetkin sitä vastaan.
Rakkaudellisa sanoja ihmiset miellellään ottavat vastaan, ja niiden puhuja saa kiitosta, mutta nuhteet ovat myös hyvin tärkeitä, vaikka niistä harvemmin kiitellään.
Nuhteleminen on ihan paikallaan siinä missä rohkaiseminenkin silloin kun siihen on aihetta. Itselläni kun on kolme lasta, niin harva se päivä saa heidän kanssaan tuota nuhtelun "vitsaa" käyttää. Senkin tulee aina tapahtua rakkaudesta. Lapset siinä missä uskossaan heikot tai nuoret tarvitsevat meiltä paljon kärsivällisyyttä ja ymmärrystä. Nuhdekin on helpompi ottaa vastaan kun se annetaan täynnä välittämistä ja ystävällisyyttä. Joskus on saanut itkusilmässä lapsellekin selittää joitakin asioita ennen kuin hän on tahtonut asian käsittää.
"Nuhdelkaa kurittomia, rohkaiskaa alakuloisia, holhotkaa heikkoja, olkaa pitkämieliset kaikkia kohtaan. "
Täynnä rakkautta?
Nuhteita on erin laisia, eri tarkoituksiinja toiset ovat kovempia, kuin toiset, mutta ei aina voida puhua, kuin rakaudellisesti, vaikka aina tulee olla valmis antamaan anteeksi.
Sanoohan Herrakin fariseksia jopa kyykäärmeen sikiöiksi, kun hän nuhtelee heitä, sillä lempeät sanat eivät aina tee sitä oikeaa vaikutsuta, ja minusta tuntuukin, että olet löytänyt vähän liian hennon evankeliumin jota seuraat.
Kyllä ihmisille saa sanoa asoista, ja tuleekin sanoa, mutta kaiken tulee olla rakentavaa silti, eikä ketään isketä sanoilla vain iskemisen vuoksi, mutta jos täällä alkaa liian pehmoiseksi, niin sitä on ahtaalla itsekkin jo pian.
Jämäkkää asenetta tarvitaan myös, sillä tämän ajan ihminen eivät enää tervettä oppia tahdo ottaa vastaan ja mielellään kuuntelevat lämpöisiä sanoja ajan kuluksi, ennemmin kuin totuutta.
Täällä on vuosien varrella joutunut oppimaan monenlaista Mikko. Netti on netti ja tosi elämä on ihan oma juttunsa. Netissä sanomiset on mitä on jos vertaa tosi elämään.
Ei ole montaa päivää kun nuhtelin erästä henkilöä ihan tosi elämässä ja hän nyrkkiä heiluttaen haukkui minut täydeksi paskaksi.
Jonkin aikaa tästä kun mennään taaksepäin, jolloin nuhtelin erästä toista henkilöä panettelusta niin hän haukkui minut täydeksi nollaksi ja kävi minua kurkkuun kiinni. Hän tuli olevinaan minua varoittamaan eksyttäjistä, mutta kun panettelun henki paljastui niin hän olikin vihan hengen vallassa kurkussani kiinni.
Kehtasi vielä jälkeenpäin väittää, että saatana minussa sai hänet toimimaan niin.
Kaikenlaista sitä sattuu ja tapahtuu kun sattuu olemaan jämäkkä.
No en minä ala kanssasi siitä väittelemään, mutta älä ihmettele, jos täällä kävellää ylitsesi.
Rohkaiskoon nämä Jeesuksen sanat ymmärtämään mille tielle meidät on kutsuttu, ettei tarvitse ihmetellä kaikkea sitä mitä kohtaamme:
"Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman."
Paavali koki tämän omassa elämässään hyvinkin todeksi kun hän kirjoittaa korinttolaisille kirjeessään:
"Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa, neuvottomia mutta emme toivottomia,
vainottuja mutta emme hylättyjä, maahan lyötyjä mutta emme tuhottuja.
Me kannamme aina ruumiissamme Jeesuksen kuolemaa, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi meidän ruumiissamme näkyviin."
Sellainen on karitsan tie.
"Minä, joka olen Herran vuoksi vankina, kehotan teitä siis elämään saamanne kutsun arvoisesti,
aina nöyrinä, lempeinä ja kärsivällisinä. Auttakoon rakkaus teitä tulemaan toimeen keskenänne. "
Siunausta
Kuulutko Marko noihin mainitsemiisi todistajiin, joiden Raamattua lainaat?
Ajattelien vain, että yleensä ihmiset karttavat noiden todistajien julkaisuja, niiden omaleimaseuuden vuoksi.
Tosin itse käytän englanninkilisenä Raamattuna American Standard Versiota, jossa Korkeimman nimi on muodossa Jehova, vaikka lainauksia julkaistessani, muutan sen muotoon Yahweh.
Näiden todistajien tapa tulkita ja levittää sanaa on hyvin omaleimainen, ja lahkoontunut.
90-luvulla kuuluin Jehovan todistajiin noin 6 vuotta kunnes erosin heistä vuonna 1997. Suurin syy erooni oli, etten enää voinut uskoa kaikessa samalla tavalla kuin he uskoivat. Silloin tuli tosiaan aika perusteellisesti tutustuttua heidän oppeihin ja heidän toimintaansa. Sen jälkeen en ole liittynyt enää mihinkään lahkoon enkä uskonpuolueeseen.
Toki olen kyllä käynyt monenlaisissa hengellisissä kokouksissa sen jälkeen. Nykyisin kuitenkin aika harvoin. Ennemmin kutsumme vaimoni kanssa uskovia kotiimme kylään kuului hän sitten mihin tahansa porukkaan tai oli kuulumatta.
herää kysymys mikä vaikuttaa seurakunnissa kun siellä juuri niitä riitoja ja kyräilyä niin paljon ilmenee..tekeekö se ihmisestä pyhän kun kulissit pidetään kunnossa..tai kuvitellaan niiden olevan kunnossa..
Siinäpä sitä onkin aihetta kerrakseen mietittäväksi. Millaisiin aatoksiin sinä itse olet asian suhteen tullut?