Verratkaamme kapitalistista Latinalaista Amerikkaa ja kommunistista itä-blokkia kylmän sodan loppupuolella 70-80 –luvuilla.
Kommunistinen Neuvostoliitto perustettiin 1920-luvulla tsaarien Venäjän ja ensimmäisen maailmansodan raunioille. Maa oli köyhä, teollistumaton, takapajuinen, täydessä sekasorrossa ja sisällissodan runtelema. Nälänhädät olivat yleisiä. Edellytykset rakentaa yleensä minkäänlaista toimivaa yhteiskuntaa olivat hyvin heikot, kommunistisesta puhumattakaan. Stalinin puhdistukset myöhemmin verottivat ammattitaitoista työvoimaa.
Tuli toinen maailmansota, joka aiheutti vielä suurempaa hävitystä länsi- Neuvostoliitossa ja itä- Euroopassa yleensä. Maanosa oli kuin yksi iso tuhkaläjä. 20 miljoonaa neuvostoliittolaista oli kuollut. Jälleen hyvät lähtöasemat, eikö?
Siirrymme latinalaiseen Amerikkaan. Vuosisadan alussa maanosan kehitysmahdollisuudet olivat monin paikoin hyvät, jos vertaamme itä- Eurooppaan. Ei sotia, ei tuhottuja teollisuuslaitoksia, ei nälänhätiä, ei etnisiä puhdistuksia, ei valtaisia väestömenetyksiä. Kun siis vertaamme näiden kahden maanosan lähtöasemia ja edellytyksiä yhteiskunnalliseen kehitykseen, huomaamme L-Amerikalla olevan huomattava etumatka.
Mikä oli tilanne 70-80- luvuilla? Itä-blokki oli voimakkaasti teollistunut; sen taloudellinen ja sotilaallinen voima olivat valtiollisella tasolla lännen veroisia. Tavallinen kansa eli heikommin kuin lännessä, mutta paljon paremmin kuin L-Amerikassa. Elintaso Itä-blokin alueella oli korkeampi kuin koskaan ennen tai edes nykyään.
Missä tilassa on sitten L-Amerikka, joka on nauttinut kapitalistisen järjestelmän eduista jo sata vuotta? Viimeiset viisi vuosikymmentä ovat osoittaneet maanosan olevan ihmisoikeudellista katastrofialuetta; Itä-blokissa ei ilmennyt silloin joukkomurhia, nälkää tai sadistista valtioterroria, (ne kuopattiin siellä Stalinin mukana). Maanosa ei ole kunnollisesti teollistunut, vaan toimii EDELLEEN raaka-aineiden tuottajana. Aluetta vaivaa kaikkialla köyhyys ja kaikkien alikehittyneiden maiden ongelmista, kuten lukutaidottomuudesta, nälästä ja työttömyydestä. Argentiina on ollut taloudellisessa kriisissä vuosia. Kolumbiassa käytännössä valtaa pitävät huumekuninkaat. Kuuba on edelleen ainut maa alueella joka takaa kansalaisilleen kunnollisen koulutuksen ja terveydenhuollon. Maanosan voimakkain valtio Brasilia vieläkin vain haaveilee omasta avaruus lennosta, kun NL puolestaan suoritti sen jo 60-luvulla!
L-Amerikka on sata vuotta nauttinut kapitalismin eduista ja tulos on tämä! Itä-Eurooppa aloittaa huonommista olosuhteista, alkaa rakentaa tuhoon tuomittua kommunistista valtiota ja silti peittoaa L-Amerikan kaikilla yhteiskunnallisen kehityksen aloilla.
Kommunistimaiden vertaaminen länsimaihin yleensä on virhe, sillä länsimaiden kehitysedellytykset kommunistimaihin nähden olivat huippuluokkaa. Kuin vertailisimme ekaluokkalaista yliopisto-opiskelijaan ja toteaisimme vain jälkimmäisen ymmärtävän ydinfysiikkaa! Miten kukaan voi tällaisten tosiasioiden edessä väittää, että kapitalismi on parempi talousjärjestelmä?
Kommunistinen Neuvostoliitto perustettiin 1920-luvulla tsaarien Venäjän ja ensimmäisen maailmansodan raunioille. Maa oli köyhä, teollistumaton, takapajuinen, täydessä sekasorrossa ja sisällissodan runtelema. Nälänhädät olivat yleisiä. Edellytykset rakentaa yleensä minkäänlaista toimivaa yhteiskuntaa olivat hyvin heikot, kommunistisesta puhumattakaan. Stalinin puhdistukset myöhemmin verottivat ammattitaitoista työvoimaa.
Tuli toinen maailmansota, joka aiheutti vielä suurempaa hävitystä länsi- Neuvostoliitossa ja itä- Euroopassa yleensä. Maanosa oli kuin yksi iso tuhkaläjä. 20 miljoonaa neuvostoliittolaista oli kuollut. Jälleen hyvät lähtöasemat, eikö?
Siirrymme latinalaiseen Amerikkaan. Vuosisadan alussa maanosan kehitysmahdollisuudet olivat monin paikoin hyvät, jos vertaamme itä- Eurooppaan. Ei sotia, ei tuhottuja teollisuuslaitoksia, ei nälänhätiä, ei etnisiä puhdistuksia, ei valtaisia väestömenetyksiä. Kun siis vertaamme näiden kahden maanosan lähtöasemia ja edellytyksiä yhteiskunnalliseen kehitykseen, huomaamme L-Amerikalla olevan huomattava etumatka.
Mikä oli tilanne 70-80- luvuilla? Itä-blokki oli voimakkaasti teollistunut; sen taloudellinen ja sotilaallinen voima olivat valtiollisella tasolla lännen veroisia. Tavallinen kansa eli heikommin kuin lännessä, mutta paljon paremmin kuin L-Amerikassa. Elintaso Itä-blokin alueella oli korkeampi kuin koskaan ennen tai edes nykyään.
Missä tilassa on sitten L-Amerikka, joka on nauttinut kapitalistisen järjestelmän eduista jo sata vuotta? Viimeiset viisi vuosikymmentä ovat osoittaneet maanosan olevan ihmisoikeudellista katastrofialuetta; Itä-blokissa ei ilmennyt silloin joukkomurhia, nälkää tai sadistista valtioterroria, (ne kuopattiin siellä Stalinin mukana). Maanosa ei ole kunnollisesti teollistunut, vaan toimii EDELLEEN raaka-aineiden tuottajana. Aluetta vaivaa kaikkialla köyhyys ja kaikkien alikehittyneiden maiden ongelmista, kuten lukutaidottomuudesta, nälästä ja työttömyydestä. Argentiina on ollut taloudellisessa kriisissä vuosia. Kolumbiassa käytännössä valtaa pitävät huumekuninkaat. Kuuba on edelleen ainut maa alueella joka takaa kansalaisilleen kunnollisen koulutuksen ja terveydenhuollon. Maanosan voimakkain valtio Brasilia vieläkin vain haaveilee omasta avaruus lennosta, kun NL puolestaan suoritti sen jo 60-luvulla!
L-Amerikka on sata vuotta nauttinut kapitalismin eduista ja tulos on tämä! Itä-Eurooppa aloittaa huonommista olosuhteista, alkaa rakentaa tuhoon tuomittua kommunistista valtiota ja silti peittoaa L-Amerikan kaikilla yhteiskunnallisen kehityksen aloilla.
Kommunistimaiden vertaaminen länsimaihin yleensä on virhe, sillä länsimaiden kehitysedellytykset kommunistimaihin nähden olivat huippuluokkaa. Kuin vertailisimme ekaluokkalaista yliopisto-opiskelijaan ja toteaisimme vain jälkimmäisen ymmärtävän ydinfysiikkaa! Miten kukaan voi tällaisten tosiasioiden edessä väittää, että kapitalismi on parempi talousjärjestelmä?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Hyvä toveri! Juuri tuollaisella retorisella lähestymistavalla tietämättömyys kapitalismin vääryydestä poistuu.
"Kommunistimaiden vertaaminen länsimaihin yleensä on virhe, sillä länsimaiden kehitysedellytykset kommunistimaihin nähden olivat huippuluokkaa. Kuin vertailisimme ekaluokkalaista yliopisto-opiskelijaan ja toteaisimme vain jälkimmäisen ymmärtävän ydinfysiikkaa! Miten kukaan voi tällaisten tosiasioiden edessä väittää, että kapitalismi on parempi talousjärjestelmä?"
Japanilla, jolla ei ollut lähestulkoon minkäänlaisia luonnonvaroja eikä osaamista kesti vain muutamia vuosikymmeniä kehittyä alueelliseksi suurvallaksi kun uudistaminen aloitettiin ajatuksen kanssa. Venäjä vallankumouksen aikaan oli muutoksen alun Japania kehittyneempi ja sillä oli käytössään käsittämättömän suuret resurssit. Japanista tuli maailman toiseksi suurin talousmahti, Venäjästä taas se mikä se nyt sitten onkaan.
Saksan kehitysedellytykset 1800-luvun lopulla eivät myöskään olleet kummoiset mutta kas vain, parissa vuosikymmenessä se saattoikin jo lähteä leikkimään Euroopan omistajaa.
"Saksan kehitysedellytykset 1800-luvun lopulla eivät myöskään olleet kummoiset mutta kas vain, parissa vuosikymmenessä se saattoikin jo lähteä leikkimään Euroopan omistajaa. "
-Olet täysin väärässä; Saksan kehitysedellytykset tuohon aikaan olivat PARHAIMMAT KOKO EUROOPASSA! Et ilmeisesti tunne historiaa kovin hyvin. Et myöskään kommentoinut lainkaan antamaani esimerkkiä L-Amerikasta ja Itä-Euroopasta.
Korjatkaapa minua, jos olen ymmärtänyt asian väärin:
Kun esitin näkemyksen, että länsimaiden riisto on keskeisin syy kehitysmaiden ongelmiin ja lännen vaurauteen, minulle vastattiin, että kehitysmaiden ongelmat ovat heidän itsensä aiheuttamia.
hyvä on...
Kun seuraavaksi väitin, että joillakin kehitysmailla oli itse asiassa paremmat edellytykset yhteiskunnalliseen kehitykseen, kuin tulevilla kommunistimailla euroopassa, minulle kerrottiin, ettei tällainen väitös ole perusteltu, koska eurooppalaiset olivat riistäneet näitä kehitysmaita jo vuoskausia ja että euroopan kommunistimaiden edellytkset olivat näin paremmat.
Eli:
Joko kapitalisti myöntää riistäneensä kehitysmaita ja näin tuhonneensa niiden kehitysedellytykset ja syyllistyvänsä miljoonien kärsimyksiin joka vuosi.
tai:
Hän myöntää kapitalistisen järjestelmän epäonnistuneen täysin L-Amerikassa ja kommunismin onnistuneen erinomaisesti euroopassa (jos sitä verrataan L-Amerikkaan)
Saksan yhdistyminen mahdollisti tehokkaan talouden ja teollisuuden kehittämisen ja luonnonvarojen hyödyntämisen. Sitä ennen alue ei ollut kovin merkittävä, Preussia lukuunottamatta. Venäjäkin olisi voinut pystyä samaan. Saksa kelpaa siis esimerkiksi joten kuten, mutta Japanista pointtini näkyy kirkkaasti.
"Et myöskään kommentoinut lainkaan antamaani esimerkkiä L-Amerikasta ja Itä-Euroopasta."
Latinalainen Amerikka ei tosiaan kehittynyt samalle tasolle Itä-Euroopan kanssa, mutta eivät neuvostoblokin maatkaan kehittyneet ilman isoa veljeä. Nyt L-Amerikka näyttää olevan pääsemässä vauhtiin, kai tiedät että nykyään puhutaan jo Brasilia-ilmiöstä? Miehitettyä avaruuslentoa eivät ole kovin monet länsimaatkaan suorittaneet. Etelä-Amerikan nykyinen kasvu ylittää kepeästi Itä-Euroopan neuvostoajan.
Mikäli tarkoitat Latinalaisen Amerikan ”kasvulla” pienen eliitin vaurastumista äärimmäisen rikkaiksi ja köyhän väestön pääosan köyhtymistä entisestään; ollaan aika kaukana tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Olkoon maanosan kasvu millaista hyvänsä, jäädään silti kauas kommunistimaiden tasosta, jossa KAIKKI IHMISET SAAVAT RIITTÄVÄN TOIMEENTULON. Maanosan valtaväestö ei ole vieläkään saavuttanut Itä-Euroopan elintasoa. Kun kapitalisti puhuu yleensä ”kasvusta” kannattaa köyhän varautua yöpymään ulkosalla.
Japanin tapauksessa unohdat täysin sen, että Japani oli huippu organisoitu yhteiskunta jo 1800-luvun alussa, vaikka teknisesti olikin keskiajalla. Sillä ei ollut tällöin suuria vaikeuksia modernisoida yhteiskuntaansa, koska hallintojärjestelmä oli erittäin tehokas toisin kuin Kiinassa tai Venäjällä 1800-luvun lopulla. Japani oli 1900-luvun alkupuoliskolla raaka siirtomaavalta, jonka ihmisoikeusrikkomukset Kiinassa ovat edelleen selvittämättä (kiitos USA:n). Se rakensi varallisuutensa pitkälti länsimaiden tapaan, eli kiduttamalla, sotimalla, pakottamalla, varastamalla; tai yleisesti ilmaisten: orjuuttamalla. Sodan jälkeen Japani otettiin mukaan kapitalistimaiden eliitti- perheeseen, joka toisin sanoen mahdollisti köyhien maiden riiston oman maan hyväksi USA:n tiukan valvonnan alla. Japani ei siis eroa merkittävästi länsimaisten kapitalistimaiden joukkiosta.
Kyllähän NL ja Kiinakin nousivat ”parissa vuosikymmenessä alueellisiksi suurvalloiksi” ja vielä huonosti organisoidulla yhteiskunta järjestelmällä. Sitä paitsi ei Kiinassa ole kovin paljon luonnonvaroja.
Mutta kommunismin tullessa organisointi onnistui Neukkulassa hyvin. Miksi siellä ei saavutettu Japanin tasoa jos kommunismissa menee niin hyvin? Alueellinen suurvalta on tietysti hatara käsite, olihan Rooman imperiumikin sellainen. Sanotaanko sitten alueellinen suurvalta joka kykenee säilymään ja kehittymään maailmassa?
Unohtuikin sanoa, että Kiinan nousu johtui paljolti myös kilpailun puutteesta kun Japanin hampaat poistettiin. Lisäksi brutaali suunnitelmakehitys johtaa aina johonkin, unohtamatta kiinalaisten järkevää elämänfilosofiaa jota Mao ei kyennyt kuin vahvistamaan vaikka kovasti muuta yrittikin.
Kun Saksa hajosi niin kommarit perustivat DDR:n.
Kun DDR:n kommunistit katsoivat aidan toiselle puolelle Läni-Saksaan, niin he totesivat että oikeistolainen maailma oli paljon parempi kuin heidän kommarimaansa, joka tuotti vain Trabantteja ja hevoshormoonilla pumpattuja naisvoimistelijoita.
Todetessaan ettei kommunismi ollutkaan sellaista ruusuilla tanssimista mitä täällä jotkut vieläkin väittävät. He alkoivat siirtyä rajan yli oikeisto Länsi-Saksaan.
DDR:n johto huomasi tämän ja laittoi rajalle piikkilanka-aitaa ja jopa miinakentän.
Silti DDR:n ex-kommarit pakenivat henkensä kaupalla Länsi-Saksaan.
Kysymys kuuluu miksi? DDR:hän oli kommunistien perustama satumaa ja Länsi-Saksa oli paha oikeistolainen. Mutta silti (ex)kommarit pakenivat henkensä kaupalla sinne.
On tosiasia, että länsi eurooppa oli vauraampi kuin idän kommunistimaat, mutta eihän tavallinen DDR:läinen afrikkaan tai L-Amerikkaan ollut pakenemassa vaan Länsi Saksaan! Jos DDR:läinen olisi voinut valita kotimaansa ja sadistisen kehitysmaa diktatuurin väliltä, jossa elinikä odote on 40 vuoden luokkaa, hän ei ikinä kotimaastaan lähtisi ja olisi onnellinen siihen mitä saa.
Länsi oli paljon vauraampi kuin kommunistimaat, totta! Mutta se vauraus hankittiin etelän kehitysmaita riistämällä. Latinalaisen Amerikan kehitys ei edennyt koska USA käytti aluetta omaksi hyödykseen, kiduttaen samalla vastustajansa kuoliaiksi!
" mutta eihän tavallinen DDR:läinen afrikkaan tai L-Amerikkaan ollut pakenemassa vaan Länsi Saksaan!"
Siis mikäli oikein olen ymmärtänyt niin Saksan jakautuessa kommarit halusivat DDR:ään ja alkoivat luoda sitä satumaataan. Mutta kuten kaikki tiedämme niin fiasko siitä tuli ja samaan aikaan Länsi-Saksalla meni hyvin oikeisto politiikan johdosta. Lähtötaso oli ilmeisesti molemmilla sama, mutta kommunismi tasoa vei alaspäin.
Ja en usko että DDR:n kansa halusi sitä lopputulosta mikä syntyi, ja tuskin P-Koreankaan kansa halusi. Mutta joku meni vikaan, kuten on mennyt kaikilla muillakin kommarimailla.
Joten kysymys kuuluu: Miten Suomi onnistuu siinä missä kaikki muut ovat surkeasti epäonnistuneet?
Kuten Kalle sanoi niin Marxin juttujahan ei olla korjailtu epäonnistumisten myötä. Eli on erittäin todennäköistä että Suomelle kävisin kuin DDR:lle tai P-Korealle.
Tummpi, jankutat jatkuvasti Suomesta, kuin se olisi ainoa maa koko maailmassa. Minä en halua kommunismia Suomeen. Lähestyn kommunismia ja kapitalismia historiallisesta ja maailmanlaajuisesta näkökulmasta.
Länsi- Saksa oli selvästi vauraampi kuin Itä -Saksa, se on totta. Itä -Saksassa asiat olivat kuitenkin paremmin kuin kehitysmaissa, joista lännen vauraus on peräisin.
Sinä haluat ilmeisesti elää kapitalistisessa järjestelmässä, eikö totta? No haluaisitko silloinkin, jos et tietäisi joutuisitko asumaan Suomessa tai nälkää näkevässä afrikan maassa? Länsi -Saksan vauraus perustui kehitysmaiden riistoon.
Ok ymmärsin pointtisi, minäkään en halua kommunismia Suomeen.
Mutta kun valitsen kapitalismin niin minulla on edes mahdollisuus pärjätä, on sitten tuurista kiinni synnynkö kehitysmaahan vai Suomeen, mutta kommunismissa ei ole mitään mahdollisuutta.
Silti on vähän tyhmää syyttä kapitalismia kehitysmaiden tilasta.
Itse ne eivät saa "jyvää peltoon" ellei länsimaalainen ole sitä opastamassa. Ja ilmasto on karua, sekään ei liene kapitalistin syytä.
Vaikka kommunismissa ei olisikaan mahdollisuutta "pärjätä" tarjoaa se silti perus- toimeentulon kaikille. (Ei tarvitse nääntyä nälkään siis.) Ja jos olet kapitalisti "joka ei osaa laittaa jyvää peltoon" niin ovat kai hyvät mahdollisuudet menestyä?
Et sinäkään osaisi lukea, jos sitä ei sinulle joku olisi opettanut, eikö? Kyllä Afrikkalaisten oli hyvä elää omissa olissaan, ennen eurooppalaisten saapumista. Eurooppalainen loi Afrikkalaiselle tarpeen osata jotain, mitä hänen ei ennen tarvinnut osata, mitä eurooppalainen taas osasi hyvin, joloin riisto olisi otollista.
Eivät suomalaisetkaan osaisi lukea ilman ruotsalaisia jotka saapuivat keskiajalla. Mutta oikeuttaako tämä sen tavan, jolla he käyttivät suomalaisia hyväkseen? 1600- luvulla suomi kantoi jatkuvissa sodissa suhteellisesti suuremman taakan kuin emo Ruotsi, mutta sai silti sodan voitoista pienemmän osuuden. Se oli riistoa, jota harjoitetaan nykyisin kehitysmaissa.
Nykyisissä Afrikan alueen kehitysmaissa nälänhädät olivat erittäin harvinaisia ennen kuin viisaat länsimaiset kävivät "neuvottelemassa" eräiden epädemokraattisten ja korruptoituneiden diktaattorien kanssa uusista paremmista viljelytuotteista ja menetelmistä. Ilmasto on karua osassa maata, se on myönnettävä, mutta eroosio nopeutuu puiden ja muun kasvillisuuden raivaamisen myötä, mikä ei välttämättä ole tapahtunut täysin ilman länsimaisten tahojen vaikutusta. Kun ei syö, ei kapinoi.
Nykyisissä Afrikan alueen kehitysmaissa nälänhädät olivat erittäin harvinaisia ennen kuin viisaat länsimaiset kävivät "neuvottelemassa" eräiden epädemokraattisten ja korruptoituneiden diktaattorien kanssa uusista paremmista viljelytuotteista ja menetelmistä. Ilmasto on karua osassa maata, se on myönnettävä, mutta eroosio nopeutuu puiden ja muun kasvillisuuden raivaamisen myötä, mikä ei välttämättä ole tapahtunut täysin ilman länsimaisten tahojen vaikutusta. Kun ei syö, ei kapinoi.
Serverissä oli hieman ongelmia aluksi, yritin pientä kikkailua, mutta viesti lähti sitten kahteen kertaan, vaikka sisältö nimimerkkiä lukuun ottamatta on täysin sama.
lännsi ei ole eikä tule oleen pää ongelma afrikassa.kommarit siellä on jakanu väkee samanlailla kuin lännenmaatkin.siirtoajan riistoa on huon verrata tämän päivän kapitalistiseen maahan.idealogia ei riistä vaan mahdollinen yritys mikäli siellä riistoa tapahtuu.se että afrikassa käytetään vieläkin orjavoimaa ei kuulu moraalisesti oikeaan kapitalistiin.se on sitä yhtä paljon kuin esim kommunismiä mutta kommunismi lisäisi vielä vaan enemmän välinpitämättömyyttä afrikassa ja viimeinenkin yritys parempaan loppuisi niinkuin se on tehnyt jokaisessa kommunistisessa maassa.
sotaherrat ja heimo jakaumat riistävät afrikkaa nykyään ei länsi.länsi auttaa rahallisesti..totta että enemmänkin pitäisi... mutta miksi et sinä maailmanparantajana mene vaikka sinne apuun? on hyvä syyttää ja osioittaa aina muita kuin toimia itse. minä menisin mutta pitää kiusata ja riistää täällä sukulaisia ja kavereita työllistämällä heitä.....no minä kuitenkaan menis..siellä on jellonoita ja ne söis tämmösen kävelevän broilerin.
jokaista kunnollista kapitalistista maata kohden on kymmene vääryyttä harrastanutta ta harrastavaa kommari valtiota.
kapitalisti ei ole paras ratkaisu mutta näillä ihmisen osaamisilla ja kadehdinnalla se näyttää olevan ainut oikea..tällä hetkellä.toivottavasti keksisimme pian kestävän ja kaikille tasa-arvoisen elämänmallin
ps.tässä ohimennen niin sinulla on tuo afrikka-levy jäännyt päälle.
"se että afrikassa käytetään vieläkin orjavoimaa ei kuulu moraalisesti oikeaan kapitalistiin"
Kapitalistin on tietysti vaikea mennä puhumaan "miten kapitalismin oikeesti pitäs mennä", jos hän jatkuvasti hokee sen "toimivan käytännössä". Miten ennen niin realistinen kapitalismi on saanut näin idealistisia (ettenkö sanoisi vasemmistolaisia) piirteitä?
millainen on yhteiskunta jossa ei sallita kommunismia ja kapitalismia. vai yhdistetäänkö näitä? näinhän jo on mm. suomessa ja ruotsissa.
Mielestäni molemmat järjestelmät ovat sinällään läpimätiä, mutta nyt Suomessa olisi hyvät lähtökohdat rakentaa valtiota, jossa yksilön työ palkitaan ja kaikilla olisi myös mahdollisuus sitä tehdä. Kaikilla tulisi olla hyvä elää. Kaikilla. Reaalipoliittista vastausta en osaa antaa, sillä tietysti Suomelle olisi turmiollista siirtyä kommunismiin, mutta ei pidä unohtaa solidaarisuutta.
Lähestymistapani on historiallinen: harhailen viime vuosisadan tapahtumissa ja arvioin missä ihmisillä oli hyvä olla, missä taas ei ja erityisesti mistä syystä.
ja lämpimästi ideologinen ajatus tukenasi. me muut täällä ajamme vain omia etujamme ja minäkin myönnän että kummassakin riistetään. minä pohdin vain kahden pahan valitsemisessa sen pienemmän pahan valitsemista.
minusta asun jo nyt valtiossa jossa yksilön työ palkitaan.(turhan korkeista veroista huolimatta)
kaikkien mahdollisuus työhön pitäisi olla itsestäänselvä asia mutta käytännössä se ei toimi. valtio voi antaa halutessaan vapauden työhön ja palkan jokaiselle kansalaiselleen mutta sitä hauskuutta ei kauan kestäisi. sitten hauskuus muuttuisi syväksi kurjuudeksi josta ei hevin nousta. se on sitä reaalipolitiikkaa jota minä käsitän. mutta miten solidaarisuutta ilman pakottavia aatteita voitaisiin jakaa? sinä ja minä?
Kysymys onkin juuru siitä, että Suomi on kiinteästi osa maailmanlaajuista talousjärjestelmää; New Yorkin pörssinotkahdukseen reagoidaan Suomessa heti ja moni suomalainen yritys toimii maailmanlaajuisesti. Tältä pohjalta solidaarisuutta on lähes mahdotonta ajaa Suomessakaan kuin äänestämällä ja kansalaisjärjestöjen kautta. Globaali poliittinen ja taloudellinen järjestelmä määrää tahdin jossa suomessakin on pompittava, ja siinä tanssissa vasemmisto voi vain jarruttaa väistämätöntä kehitystä.
väistämätön kehitys eikä mitään ole tehtävissä, minä ainakin petaan petini valmiiksi. annoithan ymmärtää että peli on pelattu.
Realisti myöntää kapitalismin olevan nykyään ainoa vaihtoehto (pienin varauksin ehkä), sillä hän pyrkii etsimään hyötyä siitä mitä on käytettävissä.
Mutta jos koskaan emme uskoisi parempaan, niin mihin maailma menisi? Idealistit näet muuttavat maailmaa.
Eikö länsimaisen kulttuurin tunnetuin ja vaikutukseltaan suurin idealisti ollutkin Jeesus Kristus (jos emme saivartele hänen historiallisesta taustastaan)? Hänen oppejaan ei seurata vieläkään, vaikka kaikki ovat niistä samaa mieltä( siis pääpiirteittäin lähimmäisen rakkaudesta ym.)? Voin olla ateistina hänen kanssaan samaa mieltä monissa asioissa. Jos hänellä ei olisi ollut tätä idealismia (vai idealistista realismia?) ei meidän kulttuurimme olisi sellainen kuin se on.