Ruotsin tilastokeskuksen mukaan Ruotsissa asui vuoden 2013 lopussa 713 232 muslimimaissa syntynyttä ja heidän jälkeläistään. Ruotsin väkiluku mainitun vuoden lopussa oli 9 644 864, mikä antaa muslimitaustaisten väestöosuudeksi 7,39 %. Kaikki näistä eivät tietenkään ole muslimeita, vaan joukossa on myös esimerkiksi kristittyjä, mutta karkeasti voidaan arvioida tuosta porukasta ainakin 80-95 % olevan uskonnoltaan islamilaisia. Tällöin muslimien määräksi voidaan arvioida n. 571 - 678 000, jolloin heidän väestöosuutensa on n. 5,92 - 7,03 %.
Muslimit ovat Ruotsin nopeimmin kasvava väestöryhmä ja jopa yli puolet Ruotsin väestönkasvusta tulee heidän maahanmuutostaan ja syntyvyydestään. Muslimien joukkomuutto Ruotsiin taas on seurausta siitä, että läntinen äärinaapurimme on jostain syystä keksinyt olevansa humanitäärinen suurvalta, jonka tehtävä on pelastaa kaikki maailman pakolaiset sodan jaloista turvaan Ruotsiin. 87,14 % Ruotsin asukkaista tukee tätä politiikkaa.
Vuonna 2014 Ruotsiin saapui yhteensä 81 301 turvapaikanhakijaa, joista 30 583 tuli Syyriasta. Myös muut muslimimaat olivat hyvin edustettuina hakijoiden joukossa. Samana vuonna Ruotsi myönsi yhteensä 110 610 oleskelulupaa, joista 25 950 myönnettiin syyrialaisille. Myös muista muslimaista tulleet saivat runsaasti oleskelulupia.
Muslimien määrän nopea kasvu länsinaapurissamme herättää kysymyksen Ruotsin tulevaisuudesta. Onko Ruotsin kohtalo muuttua tulevaisuudessa Euroopan Libanoniksi, jossa kristityt olivat aikoinaan enemmistö, mutta josta tuli muslimienemmistöinen maa muslimien lisääntyneen maahanmuuton ja kristittyjä korkeamman syntyvyyden ansiosta?
Islamilaisuus näkyy jo nyt monin tavoin Ruotsin poliittisessa elämässä. Esimerkiksi Ruotsin hallituksessa on tällä hetkellä kolme muslimitaustaista ministeriä ja lisäksi Ruotsin valtiopäivillä istuu lukuisia muslimitaustaisia kansanedustajia. Ruotsin nykyinen vähemmistöhallitushan esimerkiksi päätti lähes ensitöikseen tunnustaa Palestiinan valtion itsenäisyyden.
Muslimit ovat Ruotsin nopeimmin kasvava väestöryhmä ja jopa yli puolet Ruotsin väestönkasvusta tulee heidän maahanmuutostaan ja syntyvyydestään. Muslimien joukkomuutto Ruotsiin taas on seurausta siitä, että läntinen äärinaapurimme on jostain syystä keksinyt olevansa humanitäärinen suurvalta, jonka tehtävä on pelastaa kaikki maailman pakolaiset sodan jaloista turvaan Ruotsiin. 87,14 % Ruotsin asukkaista tukee tätä politiikkaa.
Vuonna 2014 Ruotsiin saapui yhteensä 81 301 turvapaikanhakijaa, joista 30 583 tuli Syyriasta. Myös muut muslimimaat olivat hyvin edustettuina hakijoiden joukossa. Samana vuonna Ruotsi myönsi yhteensä 110 610 oleskelulupaa, joista 25 950 myönnettiin syyrialaisille. Myös muista muslimaista tulleet saivat runsaasti oleskelulupia.
Muslimien määrän nopea kasvu länsinaapurissamme herättää kysymyksen Ruotsin tulevaisuudesta. Onko Ruotsin kohtalo muuttua tulevaisuudessa Euroopan Libanoniksi, jossa kristityt olivat aikoinaan enemmistö, mutta josta tuli muslimienemmistöinen maa muslimien lisääntyneen maahanmuuton ja kristittyjä korkeamman syntyvyyden ansiosta?
Islamilaisuus näkyy jo nyt monin tavoin Ruotsin poliittisessa elämässä. Esimerkiksi Ruotsin hallituksessa on tällä hetkellä kolme muslimitaustaista ministeriä ja lisäksi Ruotsin valtiopäivillä istuu lukuisia muslimitaustaisia kansanedustajia. Ruotsin nykyinen vähemmistöhallitushan esimerkiksi päätti lähes ensitöikseen tunnustaa Palestiinan valtion itsenäisyyden.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Opettajaa toruttiin holokaustista keskustelemisesta Ruotsissa
Koulutus
26-02-2015
Sijaisopettaja puolusti holokaustiin liittyviä tosiasioita maahanmuuttajille tarkoitetuilla kielikursseilla sillä seurauksella, koulun vakinainen opettaja oheisti sijaista kertomalla, että ”mikä on historiaa meille, ei ole sitä muille”.
Ruotsin kieltä opetteleville maahanmuuttajille tarkoitetulla SFI-tunnilla Helsingborgin Kärnanissa oppilaat saivat kuunnella uutisia.
Yksi uutisista käsitteli Auschwitchin vapauttamisen vuosipäivää.
Tästä eteenpäin käsitykset tapahtumien etenemisestä vaihtelevat.
Sijaisopettajan mukaan yksi oppilas oli pitänyt holokaustia hölynpölynä. Sijainen selitti tuolloin oppilaalle, että oppitunti ei ole sopiva paikka tälle keskustelulle. Opettajan mukaan oppilas oli kuitenkin kovaan ääneen jatkanut käsitystensä jakamista holokaustista ja juutalaisista ylipäätään. Lopulta opettaja sai tarpeekseen ja kehotti oppilasta poistumaan luokasta, jos hän ei pysty olemaan hiljaa.
Oppilas puolestaan väittää, että hän halusi vain kertoa faktoja holokaustista ja keskitysleireistä, mutta opettaja oli ymmärtänyt hänet väärin.
Muutama päivä sattumuksen jälkeen, mikä oli päättynyt oppilaan poistumiseen luokkahuoneesta, sijaisopettaja kutsuttiin kehityskeskusteluun yhden koulun vakinaisen opettajan kanssa, joka työskentelee myös koulun koordinaattorina.
Keskustelu nauhoitettiin ja osia siitä on nyt päätynyt toimittajien käsiin.
”Oppilas puhui minulle ja kertoi, että hän tunsi tulleensa väärinymmärretyksi ja loukatuksi. Lisäksi hän koki tulleensa leimatuksi holokaustin kieltäjänä ja natsina”, koordinaattori sanoo nauhoituksella.
”Se, mistä hän puhui, oli holokaustin kieltämistä”, sijaisopettaja vastaa.
”Mutta oppilas koki tuleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, koska hänet leimattiin holokaustin kieltäjäksi ja natsiksi”, koordinaattori sanoo.
”Ei häntä leimattu miksikään. Sanoin vain hänelle, että ei ole okei väittää juutalaisten vain valehtelevan”, sijaisopettaja oikaisee.
”Mutta luokkahuone oli aivan väärä paikka tällaiselle keskustelulle, sillä teidänhän piti kuunnella siellä selkokieltä”, koordinaattori inttää.
Keskustelu jatkuu ja koordinaattori korostaa, että opettajien tulee olla varovaisia keskustellessaan oppilaiden kanssa, koska heillä on kielitaidollinen ylivoima. Eivätkä he saa loukata oppilaita.
Sijaisopettaja on samaa mieltä ja kertoo, että hän on käyttänyt samaa uutispätkää muidenkin luokkien kanssa ilman ongelmia.
Koordinaattori vastaa:
”Sinun on myös syytä painaa mieleen, että meidän historiamme on sitä, mitä olemme oppineet. Kun meillä on oppilaita, joilla on ollut erilaiset historiankirjat, heidän kanssaan ei ole mitään järkeä vääntää faktoilla toisia faktoja vastaan.
Rupattelutuokion sijaisopettaja pettyi koulun johtoon.
Omasta mielestään hän oli puolustanut ruotsalaisen koulun arvoja demokratiasta, ihmisten samanarvoisuudesta ja tasa-arvosta, mistä hyvästä hän sai haukut.
”Järkytyin keskustelun aikana, mutta yritin säilyttää malttini. Olen vain pelkkä sijainen, eikä silloin haluta turhia ryppyillä. Mutta kun ajattelen tätä jälkikäteen, he toimivat minusta väärin. Holokausti on tärkeä asia”, sijaisopettaja sanoo.