Uskonnonharjoituksen organisointi koulujen toimesta lapsille on kyseenalaista. Sellaisen poistaminen koulutyöstä on myös hyvä säästökohde, jonka avulla rehtori ja opettajien työaika suunnataan koko koulun yhteiseen toimintaan.
Uusi lukuvuosi kouluissa antaa hyvän ajankohdan edistää uskonnonvapautta ja yhdenvertaisuutta kouluissa kiinnittämällä kriittistä huomiota tunnutuksellisen uskonnonharjoituksen (aamuhartaudet ja jumalanpalvelukset) organisointiin ja ymppäämisen koulun lukuvuoden ohjelmaan. Tavoitteenamme on, että mahdollisimman harva koululainen tai esikoululainen joutuu osallistumaan tunnustukselliseen uskonnonharjoitukseen koulussa tai päiväkodissa.
Paras ratkaisu Vapaa-ajattelijain mielestä on, että koulut eivät enää tarjoa julistuksellista uskonnonharjoitusta. Tätä on syytä tuoda esiin sekä uskonnonvapauteen että uuteen Yhdenvertaisuuslakiin vedoten.
Opetushallituksen syyskuussa 2014 antamissa ohjeissa kuitenkin pidettiin vastoin Vapaa-ajattelijain kantaa - ja apulaisoikeuskanslerin kantaa - uskonnonharjoituksen järjestämistä mahdollisena, mikäli sille on tarjolla vaihtoehtoinen tunnustukseton tilaisuus, josta on hyvin tiedotettu. Sen vuoksi meidän on paikallaan tarvittaessa tuoda esiin näitä vaihtoehtoisia tilaisuuksia ja sitä, että tämä valinnan mahdollisuus koskee kaikkia. Enää kirkkoon kuuluvienkaan oppilaiden ei ole pakko osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin. Ne eivät esimerkiksi kuulu uskonnonopetukseen pakolliseen sisältöön; ekskursiot ovat asia erikseen.
Koulun kysyvät usein koko lukuvuotta koskien huoltajilta oppilasilmoituksissa ”lupaa” uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumiseen. Kysymys on usein muotoiltu siten, että syntyy vaikutelma suosituksesta. Senkin takia on syytä tiedottaa vaihtoehdosta ja edistää sitä, että yhä useampi alkaa jäädä pois tunnustuksellisesta uskonnollisesta ohjelmasta.
Näin tapahtuu sitä enemmän, mitä parempia ja vetovoimaisempia nuo vaihtoehtoiset tilaisuudet ovat. Sen takia Vapaa-ajattelijat tukevat tilaisuuksien kehittämistä, vaikka samalla muistutamme, että selkein ratkaisu olisi luopua uskonnonharjoituksen organisoinnista ja keskittää henkilökunnan voivarat kaikille yhteiseen toimintaan. http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2014/09/24/jarjestot-mukaan-uskonnonharjoitukselle-vaihtoehtoista-ohjelmaa-kehittamaan-tiedote-23-9-2014/
Uusi lukuvuosi kouluissa antaa hyvän ajankohdan edistää uskonnonvapautta ja yhdenvertaisuutta kouluissa kiinnittämällä kriittistä huomiota tunnutuksellisen uskonnonharjoituksen (aamuhartaudet ja jumalanpalvelukset) organisointiin ja ymppäämisen koulun lukuvuoden ohjelmaan. Tavoitteenamme on, että mahdollisimman harva koululainen tai esikoululainen joutuu osallistumaan tunnustukselliseen uskonnonharjoitukseen koulussa tai päiväkodissa.
Paras ratkaisu Vapaa-ajattelijain mielestä on, että koulut eivät enää tarjoa julistuksellista uskonnonharjoitusta. Tätä on syytä tuoda esiin sekä uskonnonvapauteen että uuteen Yhdenvertaisuuslakiin vedoten.
Opetushallituksen syyskuussa 2014 antamissa ohjeissa kuitenkin pidettiin vastoin Vapaa-ajattelijain kantaa - ja apulaisoikeuskanslerin kantaa - uskonnonharjoituksen järjestämistä mahdollisena, mikäli sille on tarjolla vaihtoehtoinen tunnustukseton tilaisuus, josta on hyvin tiedotettu. Sen vuoksi meidän on paikallaan tarvittaessa tuoda esiin näitä vaihtoehtoisia tilaisuuksia ja sitä, että tämä valinnan mahdollisuus koskee kaikkia. Enää kirkkoon kuuluvienkaan oppilaiden ei ole pakko osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin. Ne eivät esimerkiksi kuulu uskonnonopetukseen pakolliseen sisältöön; ekskursiot ovat asia erikseen.
Koulun kysyvät usein koko lukuvuotta koskien huoltajilta oppilasilmoituksissa ”lupaa” uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumiseen. Kysymys on usein muotoiltu siten, että syntyy vaikutelma suosituksesta. Senkin takia on syytä tiedottaa vaihtoehdosta ja edistää sitä, että yhä useampi alkaa jäädä pois tunnustuksellisesta uskonnollisesta ohjelmasta.
Näin tapahtuu sitä enemmän, mitä parempia ja vetovoimaisempia nuo vaihtoehtoiset tilaisuudet ovat. Sen takia Vapaa-ajattelijat tukevat tilaisuuksien kehittämistä, vaikka samalla muistutamme, että selkein ratkaisu olisi luopua uskonnonharjoituksen organisoinnista ja keskittää henkilökunnan voivarat kaikille yhteiseen toimintaan. http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2014/09/24/jarjestot-mukaan-uskonnonharjoitukselle-vaihtoehtoista-ohjelmaa-kehittamaan-tiedote-23-9-2014/
Vastaukset 79
Vanhimmat
On tässä myös opettajien uskonnonvapauden ja yksityisyyden rikkomisesta kysymys. Samoin olisi muillakin työpaikoilla, jossa piäisi ottaa kantaa, osallistuuko työnantajan organisoimiin hartaushetkiin työpaikan tiloissa ja jumalanpalveluskäyteihin kirkossa.
Paikka paikoin ongelmana on myös ns. uskonnollisen toimitusten, kuten ruokarukoiluttamisen liittäminen jopa koulun päivittäiseen toimintaan. Opettajajohtoisen, ääneen lausuttavat ruokarukoukset eli ruokarukoiluttaminen on henkistä väkivaltaa, koska siinä uskovainen opettaja käyttää auktoriteettiasemaansa pikkulapsiin. Kun opetussuunnitelman mukaan toiminnan pitäisi olla uskonnollisesti tunnustuksetonta ja sitoutumatonta, tuollainen uskonnonharjoituttaminen on erittäin epäsopivaa, mutta paikoin valitettavan yleistä varsinkin pikkulasten eli alaluokkalaisten suhteen.
Paljon on vielä tehtävää uskonnollisen painostuksen lopettamiseksi ja uskonnonvapauden toteuttamiseksi.
Tunnustuksellisen evankelis-luterilaisen uskonnonharjoituksen sisällyttäminen koulujen ja päiväkotien viralliseen ohjelmaan rikkoo yhdenvertaista kohtelua ja uskonnonvapautta. Se syrjii uskonnottomia ja toisuskoisia sekä uskontojen suhteen välinpitämättömiä ei-uskonnollisia. Koululaisjumalanpalvelus ev.lut. kirkossa, pikkukirkko päiväkodissa ja aamuhartaus lakisääteisenä päivänavauksena ovat julistuksellisena toimintana katsottu eri asiaksi kuin suvivirsi kevätjuhlassa.
Kun uuden opetussuunnitelman mukaan opetuksen tulee olla uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta, tämän tulee koskea oppilaitoksen koko toimintaa. Kuntalain ja perusopetuslain mukaan kunnan ja koulun lakisääteisiin tehtäviin ei kuulu yhdenkään uskonnon tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen järjestäminen henkilökunnan toimesta.
Kun uskonnonharjottaminen kirkon jumalanpalveluksissa on "harvoin silminnähtävää", piispa Kalliala laittaa sen laskuuden syyksi (HS 4.8.), vaikka hän tietää hyvin kirkon omienkin tutkimusten mukaan, että suurin osa suomalaisista ei enää usko kirkon uskontunnusta.
Kouluissa kirkon ja valtion liitto kuntatasolla näkyy siten, että ev.lut. koululaisjumalanpalvelluksiin organisoidaan mahdollisimman monet koululaiset. Vaihtoehtoisesta ohjelmasta on tiedotettu ainakin näihin asti surkeasti.
Monessa koulussa ympäri maata tilanne onkin se, että suurin osa paitsi kirkkoon kuuluvista myös kirkkoon kuulumattomista lapsista osallistuu ev.lut. hartauksiin ja jumalanpaleveuksiin. Kyse on käytännössä uskonnollisesta painostuksesta, ja monet vanhemmat eivät uskalla laitaa lasaan "erottumaan joukosa".
Monikulttuurisuuden kunnioittamisesta ei monin paikoin ole tietoakaan. tai tietoa rehtorilla on, mutta ei halua noudattaa uskonnonvapautta ja aidosti yhdenvertaista, kunnioittavaa kohtelua kaikkia kohtaan.
Kun eräissä toimissa ketjuissa puhuaan armeijasta, on sen tilannetta arvioitaessa ja kehitettäessä otettava huomioon, että monilla alueilla maassa koulujen, lukioidenkaan tilanne ei ole kovin hyvä koululaisjumalanpalveluksiin ja varsinkin aamuhartauksiin osallistumisen suhteen sikäli, että vaihtoehtoisen ohjelman asema on paikoin vaatimaton tai jopa liki olematon.
Monet menevät armeijaan heti lukion tai ammattiopilaitoksen jälkeen. Jos heidät on koulusa totutettu hartauksiin, niistä pois jäänti armeijassa ei tule kaikille hetikohta mieleen. Vapauden käyttö vaatii totuttelua.
Juuri nyt on lähestymässä ne ehkä koko vuodeksi koululaisen tilanteeseen vaikuttavat ratkaisevat päivät, jolloin peruskoululaisen huoltajat ruksaavat koulusta lähetettyä oppilastietoilmoitusta. Siellä kysytään, osallistuuko lapsi uskonnollisiin tilaisuuksiin (aina ei konkretisoida, että jumalanpalveluksiin, srk-aamuhartauksiin), vai ei. Pitäisi alkaa kysyä aikaisempaa käytäntöä paremmin niin, että kerrotaan hyvin tarjolla olevista, hyvin järjestetyistä vaihtoehtoisista tilaisuuksista. Mutta joka tapauksessa jotenkin kysytään...
Vielä kolme vuotta sitten Espoon kaupungin sivistystoimi kehtasi suorastaan suositella myös kirkkoon kuulumattomiin koteihin, että paras olisi että oppilas osallistuu uskonnollisiin tilaisuuksiin. Se Vaprien asiaan puuttumisen jälkeen toki mudollisesti perusttiin. Mutta käytännössä henki kouluissa - jopa Espoossa - saattaa olla hyvin uskonnonharjoitusmyönteinen. Muusta maasta puhumattakaan.
Jos voit vaikuttaa koululaisen huoltajiin - ja nuoriin koululaisiin ja opiskelijoihin suoraankin - asian pohtimisen aloittamiseksi, nyt on semmoisen vaikuttamisen aika. Lukiolaiset voivat itse päättää osallistumisestaan tai ei-osallistumisesta (toisin kuin ev.lut. kirkon jäsenet katsomusaineen pakollisista kursseista).
Hyvä, että nostatte tätä asiaa eteen. Harmi vaan, että täällä kummalliset trollit painavat tätä tärkeää asiaa alas foorumilla.
Suomessa ei enää pitäisi pelätä ja arastella ilmoittaa, että lapsi ei (enää) osallistu tunnustuksellisiin ev.lut. uskonnonharjoituksiin (jumalanpalvelus, aamuhartaus), jos niitä koulu yhä ymppää normaaliin koulutyöpäivään?
Toki lapsen oikeuksien puolesta on syytä olla valppaana.
NYT ruksi ei-uskonnolliseen vaihtoehtoon. Kun koulusta tulee se lappu...
Ei ole oikein "ulkoistaa" lapsensa eettistä kasvatusta jollekin ei-humanistiselle, uskonnollis-dogmaattiselle kasvatukselle
Tilanteen muuttamiseksi pitää käyttää myös kanteluita ja valituksia.
Oikeus valituksiin ja kanteluihin on tosin ollut koko ajan, mutta uskonnonharjoitukset jumalapalveluksia tuputtavalla tavalla jatkuvat, monin paikoin myös ruokarukoukset, ja elämänkatsomustietoa syrjitään liki kautta maan.
Tilanne on edelleen sen verran huono, että edellytyksiä asiallisen yhteisen katsomusaineen saamiseen vaikuttavat heikolta. ET:n poistaminen olisi silloin paha takaisku uskonnottomille. Täytyy muistaa, että jo 5 prosentin vähemmistö on iso vähemmistö (vrt. ruotsinkieliset Suomessa).
Nykytilanteessa on perusteltua jatkaa toimintaa uskonnonharjoituksen järjestämisen vähentämiseksi (ja poistamiseksi), vaihtoehtoisen tunnutuksetoman ohjelman kehittämiseksi (niin pitkään kuin tarpeen) sekä elämänkatsomustiedon aseman vahvistamiseksi ja ET:n valinnanmahdollisuuden avaamiseksi kaikille.
Nyt lukuvuoden alussa kirkkoon kuulumaton oppilas voisi vielä hyvin vaihtaa uskonnosta elämänkatsomustietoon. Siitä vinkkiä niin peruskoululaisten vanhemmille, peruskoululaisille kuin lukiolaisillekin.
Aikuislukiossa kaikki 18 vuotta täyttäneet voivat valita uskonnon ja ET:n pakollisten kurssien välillä! Jostain syystä aikuislukio eivät aina tiedota tästä.
Kirkon paikoin järjestämät koululaisten siunaamistilaisuudet iltaisin ovat ihan ok - toisin kuin koulutyöpäivään ympätty uskonnonharjoitus.
Rehtorit, hei, hellittäkää vähän, ja antakaa kirkon hoitaa jumalanpalveluselämänsä itse. Sehän ei kuulu, kuule, rehtorin hommiin...
Joko se uskonnollisen palvonnan harjoituttaminen alkaa tällä viikolla?
Kirkko on onnistunut "sosialisoimaan" oman toimintansa, kun kunnan palkkaamat toimenhaltijat työajallaan hommaavat kirkon jumalanpalveluksiin sanankuulijat. Ja nuo toimenhaltijat käyttävät myös omaa työaikaansa noihin kulttimenoihin osallistumiseen. Erikoista käytöstä julkisen vallan ja julkisten palvelujen pakollisilta.
Siis rehtori ja opettajat tulee saada tuottavaan opetustyöhön sen sijaan että toimivat nyt kirkon apulaisena ja reservinä jumalanpalveluksissa ja hartauksissa. Koulun pitää kasvattaa elämään eikä kirkon penkille! Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu työntekijöiden vienti jumalanpalveluksseen kesken työpääivän.
Juuri nyt on huoltajilla aika ilmoittaa kouluun (ruksaamalla oikea rasti), että oppilas ei osallistu uskonnonharjoitustilaisuuksiin. Kannattaa ottaa keskusteluissa puheeksi.
Täsä hyvää pohdintaa aiheesta:
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2015/08/11/uskonnonvapaus-vai-uskontovelvollisuus/
Pakkouskonto on piispan ilmauksella "so last century"!
Miten on mahdollista, että jotkut opettajat ja rehtorit saavat toteuttaa koulussa "lähetyskäskyä" lapsien parissa: ruokarukoiluttaa jopa päivittäin, organisoida aamuhartauksia kouluun kerran viikkoon ja jumalanpalvleuksia useampia kertoja vuodessa?
Rehtorin ja opettajan tehtäviin ei tiettävästi kuulu uskonnonharjoituksen järjestäminen. Pikemminkin julkisen tehtävän hoitajalla on uskontoihin ja puolueisiin nähden työtehtävissään neutraliteettivelvoite.
Uuden varhaiskasvatuslain perusteella eräissä kunnissa (esim. Hyvinkäällä) on jo linjattu selkeästi, että tunnustuksellinen uskonnonharjoitus ei kuulu päiväkodin henkilökunnan järjestämään toimintaan, eikä mahdollisten vierailijoidekaan toteuttamaan toimintaan.
Sama linjaus pitää saada kouluihin. Oppiaiden väheneminen jumalanpalveluksissa, jos niitä tuputetaan, auttaa asiaa. Nyt sanaa kiertämään.
Ihan hyvää koululaishuumoria?
http://taukovihko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200817-vihdoinkin-pitavat-argumentit-uskonnottomuudelle
Asiasta on pohdintaa tässä (kirkollisen virkamiehen tekemässä) väitöskirjassa:
Hokkanen Pete, Uskonnonvapaus monikulttuuristuvassa koulussa. Vaasa 2014.
http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-553-4.pdf
mm. s. 115-123
Osa lähdeaineistosta jo hieman vanhaa, mutta osa ihan uusintakin (v. 2014)... Tulinta hieman epäselvää, mutta nostaa positiivisesti esiin kyllä myös yksityisyyden suoja -aspektin.
Koululle voi yhä ilmoittaa, että lapsi osallistuu vain ei-uskonnoliseen toimintaan ja opetukseen
Uskonnolliset tahot ovat alkaneet puolustaa hegemoniansa säilyttämistä puhumalla "pakkosekularismista"...
Onko pakkosekularismia, jos työnantaja ei järjestä jumalanpalveluksia ja hartaustilaisuuksia työaikana?
No ei ole. Mutta kun kouluista esitetään työnantajan järjestämien jumalanpalvelusten ja hartauksien poistamista lasten ja opettajien työaikana, se onkin jo kirkon spokerien mielestä "pakkosekularismia"....
Miksi koulussa, jos ei muuallakaan elämässä ja työelämässä??
Niin, ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin, että jonkun johdolla työpaikkalounaalla rukoiltaisiin ruokarukouksia. Miksi lapsille annetaan väärä kuva suomalaisesta kulttuurista?
Tätä foorumia sabotoivilla pornopyllyijillä ei ole halua vastata näihin kysymyksiin, koska heidän hommanaan on vain nostella omia törkyotsikoilla ja -nimimerkeillä varustettuja vihaketjujaan.
Tämä on hyvä kysymys!
Kirkko toteuttaa "lähetyskäskyään" siellä missä voi.
Vaparivastaiset pornopyllyilijäkampanjoijat tällä foorumilla ovat ilmaisseet pitävänsä "pakkouskonnottomuutena" sitä, jos koulu ei enää tyrkyttäisi lapsille koulutyöpäivän ohjelmaan luterilaisia jumalanpalveluksia. Haluavat siis tuoda jumalanpalvelukset myös aikuisten työelämän ohjelmaan... Montakohan kertaa päivässä? Viisi?
Kampanjoijat haluavat viestitulvillaan työntää näitä asiaketjuja pois etusivulta - ja samalla karkottaa vapaa-ajattelusta kiinnostuneita ihmisiä pois koko foorumilta.
Eikös tuommoinen ole uskonnon "sosialisointia" varsinaiseksi valtion pakkouskonnoksi? Uhrina nimenomaan lapset! Meillä Suomessa...
Vaikka vaadimme uskonnonharjoituksen järjestämistä pois kouluista, toimimme tietenkin tooisaalta, "pakon edessä" myös uskonnonharjoitukselle vaihtoehtoissen ei-uskonnollisen ohjelman kehittämisseksi, mikäli perustavooitteemme ei ole vielä toteutunut.
Jokainen oppilas, joka on pois koulupäivään ympätystä jumalanpalveluksesta, lähentää hetkeä, jolloin rehtori luopuu kahden rinnakkisen ohjleman järjestämisestä.
Asiasta kannattaa keskustella monilla eri foorumeilla, jossa peruskoululaisten vanhemmat, lukiolaiset - ja peruskoululaiset liikuvat. Valtakunnallisesti ja alueellisesti. Sellaiset foorumit ovat tässä asiassa tärkeämpiä kuin tämä...
Millaisia koulun tiedotteita vaihtoehtoissesta ohjelmasta on tullut tietoonne? Kun uusi OPH:n ohje tuli viime syksynä, nyt on ensimmäisen kokonainen lukuvuosi, joka on alkanut ohjeen tulon jälkeen.
Tämä asia ei jää syrjään!
Julkisuudessa niin kirkko kuin poliittiset päättäjätkin puhuvat kirkon jäsemäärän yhteydessä vanhempien vakaumuksesta viittaamalla siihen tulkintaan, että kirkon jäsenyys tarkoittaa vahvaauskonnollista vakaumusta. Näinhän ei aina ole, kirkon omankin tutkimusten mukaan, vaan kirkkoon kuulutaan sosiaalisista syistä.
Sama syy on mukana, kun päiväkotilapsen tai koululaisen vanhemmat ruksaavat vielä varsin usein kohdan, jonka mukaan lapsi joutuu osallistumaan luterilaiseen tunnustukselliseen jumalanpalvelustoimintaan koulupäivän yhteydessä.
Tämän asian nostaminen esiin ja valinnan pohtiminen on tärkeää. Siinä ei kannattane kovasti syytellä huoltajia, vaan lähtökohtana voi olla lapsen parhaan pohdinta ja sellaisen motiivin hyväksyminen..
Tietenkin pitää myös nostaa esiin, että koulu ei saa tyrkyttää uskonnollista vaihtoehtoa, jos sellainen on, ja viahtoehto pitää olla hyvin tarjolla.
Vaihtoehdon kehittäminenon tietysti parempi kuin vaihtoehdoton uskonnon tyrkytys, mutta koko ajan pitää muistaa, että lain ja opetussuunnitelman mukaan koulun tehtäviin ei kuulu sisälly yhden(kään) uskonnon julistuksellisen uskonnonharjoituksen järjestäminen työaikana ja sen markkinointi vanhemmille ja oppilaille. Opetuksenhan tulisi ops:n mukaan olla tunnustuksetonta ja sitoutumatonta!
Eilen Helsingin vaparien VAbaari-tapaamisessa keskusteltiin aiheesta. Todettiin että perustavoitteena on paikallaan olla tunnustuksellisen uskonnonharjoittamisen lopettaminen mahdolisimman pian, koska se ei kuulu koulu tehtäviin.
Samalla todettiin, että jos sellaista kuitenkin järjestetään ja tarjotaan rehtorin toimesta, pitää toimia mahdollisimman hyvin järjestettyn ja tiedostetun vaihtoehtoissen ohjelman kehittämiseen ja osallistujamääärien lisäämiseen.
Keskustelussa tuli esiin, että vieläkään kaikki rehtorit ja opettajat eivät tiedä tai kunnioita sitä, että kirkkoon kuuluvienkaan ei tarvitse osallistua jumalanpalveluksiin ja aamuhartauksiin. Saamoin keskustelussa tuli esiin, etä jopa Helsingissä esiintyy yhä sosiaalisa painetta osallistua uskonnoliseen vaihtoehtoon. Tämä paine kohdistuu siis uskonnottomien kotien nuoriin.
Paikallinen peruskoulu infoaa lukuvuoden aluksi uskonnollisesta ohjelmasta ja vaihtoehdoista seuraavasti:
"NNN peruskoulussa järjestetään seuraavat uskonnolliset tilaisuudet yhteistyössä seurakunnan kanssa:
27.10. Pyhänpäivän hartaus koululla (avustajina 5. luokat)
18.12. Joulukirkko kirkolla (esiintyjinä 2. luokat)
9.2. Ystävänpäivän hartaus koululla (avustajina 6. luokat)
22.3. 6.-9.-luokkien Pääsiäishappening koululla (suunnittelijoina ja esiintyjinä 9.luokat)
3.6. Kevätkirkko kirkolla (esiintyjinä 1. luokat)
Oppilaille, jotka eivät osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin järjestetään uskonnollisten tilaisuuksien aikana vaihtoehtoista ohjelmaa:
27.10. Vaihtoehtoista toimintaa teemana Kekri
18.12. Iloa ja valoa kaamokseen -pajat koululla.
9.2. Vaihtoehtoista toimintaa teemana Ystävyys
22.3. Vaihtoehtoista toimintaa teemana Kevät
3.6. Juhla koulun liikuntasalissa.Teemana: Unelmat. Ohjelmassa mm. oppilaiden esityksiä ja yhteislaulua.
Huoltaja päättää, osallistuuko oppilas uskonnollisiin tilaisuuksiin vai uskonnollisten tilaisuuksien aikana järjestettävään vaihtoehtoiseen ohjelmaan. Luokanopettajat ja luokanvalvojat lähettävät asiasta kyselyn lukuvuoden alussa."
Onko tämä riittävää tiedottamista, vai pitäisikö vielä täsmentää esim, muun toiminnan sisältöä tms?
kellään tähän mitään?
Oppilaiden integrointi jumalanpalvelukseen menee ehkä hieman överiksi. Vaihtoehtoisessa ohjelmassa on jo yritystä. Kiitos siitä tekijöille ja kiitos infoamisesta.
Miten oppilaiden integrointi vaihtoehtoisiin tilaisuuksiin toteutetaan? Se voisi näkyä myös. Vaihtoehtoinen ohjelma voinee olla myös koulun ulkopuolella.
Viisi uskonnonharjoitustilaisuutta kirkolla on liikaa eikä vastaa oppilaiden katsomuksellista tilannetta perheissä, koska useimmissä kodeissa ei käydä kirkossa edes kertaa vuodessa. Menee siis överiksi sekin.
Helsingin Sanomissa tänään "pyhäkouluista" päiväkodeissa. Varhaiskasvatuslain mukaan päiväkotien toiminta on kuitenkin uskonnollisesti tunnustuksetonta... Kirkko ei siitä välitä, se kun "kuuluu suomalaiseen kulttuuriin" ja heillä on niin kivat uskontokasvatussuunnitelmatkin.
Toteuttakoon niitä oikeissa pyhäkouuissaan omissa tiloissaan. Ihan vapaasti. Mutta älkööt viety kunnan toimipaikkojen ja henkilöstön työaikaa omiin juttuihinsa.
Jos "uskonnollisia toimituksia" eli ruokarukouksia toteutetaan joka päivä, se on todella jatkuvaa manipulaatiota. Kyllä kerta viikossa oleva seurakuinnan päivänavauskin on jotain aivan kohtuutonta.
Niin, varsinainen "piilo-opetussuunnitelma" jyllää. Kun oikean ops:n mukaan opetuksen tulisi olla uskonnolllisesti tunnustuksetonta.
Paras piilo-ops on semmoinen, joka on sen toteuttajiltakin "piilossa" eli että opettajatkaan ei tajuu mitä ne oikeastaan tekee
Kuulin että esim. Karkkilassakin seurakunnan aamuhartausvuoro on peruskoulun yläasteella kerran viikossa. Vaikuttaa aika ylivitetyltä systeemilta. Onko ihan laaillistakaan, jos koulun ovi on auki vain kirkonmäelle päin?
Uudessa opetussuunnitelmassa puhutaan laaja-alaisemmin koko koulun toiminnasta, ei vain oppitunneista. Jos toiminnan tulee olla uskonnollisesti sitoutumatonta, kyllä yhden uskonnon jumalanapalvelusten ymppäämisen ja tyrkyttämisen pitää loppua.
Onhan siitä 10 miljoonan euron työaikakulutkin. Melkoista piilotukea kirkolle kirkon piilo-opetussuunnitelman toteuttamiseen.
Onpas tämä villkas foorumi, kun illalla kymmenen aikaan laittu viesti menee jo pois etusivulta.
Rehtorin ja opettajien työaikaa ei pidä käyttää yhdenkään uskonnon tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen organisointiin, tyrkyttämiseen ja hoitamiseen. Ei koulu saisi yhtä uskontoa tyrkyttää, kun sen kerran pitöisi olla uskonnollisesti tunnustukseton ja sitoutumaton. Tässä on varsinainen RISTIriita.
Kunnan palkkaaman henkilökunnan tulee keskittyä varsinaisiin tehtäviinsä. Piilokirkkotuki ja piilokirkotus-ops kuriin.
Nyt viikonloppuna perheessä keskusteluun, että koulussa aletaan jäädä pois ev.lut. jumalanpalveluksista. Tai jos vanhemmat haluavat pakottaa lapsensa sellaisiin, sitten alkavat itse käydä kirkossa sunnuntaisin... Johdonmukaisuutta, please.
Asiaa!
Tässä Vaparien aitoa asiaa. Koulun uskonnollinen ja katsomuksellinen neutraalisuus ei olisi pakkouskontoa eikä -uskonnottomuutta.
Skeidaa! Rukoilkaamme!
Jaa että "Suomi on luterilainen maa"?
Oma juttunsa sopassa on lukioiden toiminnalla. Olisi kiintoisaa kuulla eri käytännöistä.
Muutos on mahdollinen!
Onhan tässä myös uskontojen välisen konfliktin muodostumisen riski. Koulun parempi jättää kotien ja uskonnollisten lafkojen hoitoon.
Sekulaarin valtion idea ja toteutus ehkäisee uskontojen välisiä konfllikteja, kun kaikkia katsomuksellisia yhdyskuntai kohdellaan valtion toimesta tasapuolisesti ja ihmisä yhdenvertaisesti heidän katsomuksestaan huolimatta.
Jos koulut kuitenkin jumalanpalveluksia tyrkyttävät, paras keino vaikuttaa myös pitkällä tähtäimellä asiaan on ilmoittaa, että lapsi ei siihen osallistu.
Samalla lapsi pääsee vaihtoehtoiseen, tunnustuksettomaan ohjelmaan, jonka apitää olla mieleskästä ja syrjimättömästi järjestettyä.
Kouluissa vallitsee uskonnollinen hegemonia, uskonnollinen kupla, johon kuuluu uskonnonharjoituksen tyrkyttäminen rehtorin toimesta sekä pakkouskonnon oppiaineen käytännössä tunnustuksellinen luonne.
Tämän on ihan ykkösluokan juttu. Toivottavast koulut eivät enää sotke ja sekoita joulujuhlia ja mahdollisia joulujumalanpalveluksia keskenään.
Opetuksen ja tunnustuksellisen uskononharjoituksen lisäksi uskonnonvapauteen kouluissa liittyy kolmaskin asia, ns. koulun yhteiset juhlat. Sellaisia ovat esim. joulujuhla ja kevätjuhla, kun taas "joulukirkko", "pääsiäiskirkko" ja mahdollinen "kevätkirkkokin" ovat tunnustuksellista uskononharjoitusta (jumalanpalvelus). (Myös srk-aamuhartaudet ovat uskonnonharjoitusta.)
Joulujuhlista kysymys on siitä, ympätäänkö siihen tunnustuksellista uskontoa. Virallisen ohjeen ja tulkinnan mukaan "yksittäinen virsi" ei tee tilaisuudesa vielä uskonnonharjoitustilaisuutta. Silloin jo 2-3 virttä tekisi. Yhteisen juhlan ohjelman pitäisi olla kaikille sopivaa.
Jouluahan ei Suomessa vietetä vain uskonnollisena juhlana, vaan se on myös uskonnottomille perhejuhla ilman uskonnolismytologista sisältöä. Jouluruoat, joulukuusi, lahjat, joulupukki, tontut yms. ovat ihan sekulaaria kulttuuria.
Ja sitä jouluhössötystä puolestaan vierastavat yhdet sun toiset, niin "uskovaiset" kuin uskonnottomatkin.
Hyvä että otit esiin myös nämä yhteiset juhlat, enemmän tai vähemmän yhteiset...
Koulun yhteisen juhlan ohjleman pitää olla kaikille sopiva. Ei liene liikaa vaadittu?
Yhä jatkuva ongelma myös koska koulut eivät yleensä noudata edes niitä huonoja oph-ohjeita.
Esim. vaihtoehtoisen ohjelman sisältöä ei kerrota, vaan huoltajilta kärtetään vain yleisvaötuutusta jumalanpalveluksiin..
Lasten manipulointi alle 12-vuotiaana on pahuutta.
Tässä mielestäni aika painava ketju myös vuodelle 2016.
Ajankohtainen asia nyt keväällä, lukuvuoden päätteeksi. Koskee mahdollisia "kevätkirkkoja". Sekä erityisesti valmistautumista lukuvuodeteen 2016-17.
Mainio llyhytkommentti:
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2016/04/13/jumalanpalvelukset-laskussa-koululaisjumalanpalvelusten-osuus-kummeksuttaa/
Reykjavikin kaupungin säännöt yhteistyöstä uskonnollisten ja katsomuksellisten yhdistysten kanssa kouluissa, tarhoissa ja kerhoissa.
1. Koulun tehtävä on opettaa uskonnoista ja katsomuksista opetussuunnitelmien ja oppikirjojen mukaan
2. Uskonnolliset ja katsomuksellisten yhdistysten eivät saa harjoittaa toimintaansa koulu- ja työaikana. Tämä koskee kaikkia käyntejä ja materiaalin jakamista.
3. Opettajat ja ohjaajat voivat pyytää kouluihin uskonnollisia ja katsomuksellisia järjestöjä osana opetusta. Se tulee olla opettaja/ohjaajavetoista ja opetussuunnitelman mukaista.
4. Tutustumis- ja muut käynnit kirkoissa ja vastaavissa tulevat olla opettaja/ohjaajavetoisia ja opetussuunnitelman mukaisesti.
5. Oppilaat voivat seurata mutta ei osallistua rituaalisiin seremonioihin eikä saa olla kyse indoktrinaatioista tai materiaalin jakamisesta.
6. Uskonnolliset ja katsomukselliset järjestöt eivät saa järjestää konfirmaatioita ja siihen liittyvää opetusta kouluaikana, ettei se häiritse koulutyötä.
7. Koulujen tulee sopia vanhempien kanssa mitä kriisipalveluja voidaan käyttää. Lähiympäristössä voi olla kyse asiantuntijoista, uskonnollisten ja katsomuksellisten yhdistysten edustajista tai muita ammattiryhmiä. Jumalanpalvelukset ja rukoilut järjestetään kouluajan ulkopuolella.
8. Perinnelaulut ja tiettyihin vuodenaikoihin kuuluvat virret ja kuvaelmat katsotaan kuuluvan yleissivistykseen ja perinteisiin.
Näillä säännöillä halutaan varmistaa, että kaikkiin uskonto- ja katsomuskuntiin kuuluvat voivat osallistua koulutyöhön. Kristinuskosta ja maailmanuskonnoista, filosofiasta, filosofeista, etiikasta ja islantislaisesta kulttuurista opettaminen on kaikkien kaupungin koulujen tärkeä tehtävä. Indoktrinointi ja vain jostakin yhdestä uskonnosta opettaminen ei kuulu julkisen koulun tehtäviin. Vanhempien tehtävänä on opettaa omaa uskontoaan ja filosofiaansa. Reykjavikin kaupungin henkilökunnan kuuluu toimia Islannin hyväksymien ihmisoikeussopimusten ja konventioiden mukaan.
Jos näiden sääntöjen tulkinnasta tulee erimielisyyttä, ne käsitellään Koulu- ja kerhoneuvostoissa. Koulu- ja kerhoneuvostoissa tulee valita komitea joka arvio kokemuksia vuoden päästä tämän sopimuksen alkamisesta ja käydä läpi ongelmat. Tässä komiteassa tulee olla jäseniä ihmisoikeusneuvostosta (sellainen on osana kaupungin organisaatiota), koulusta, vanhemmista, akateemikoista, uskonnollisista ja katsomuksellisista yhdistyksistä.
Tämä on tärkeä lisä suomalaiseen keskusteluun.
Antivaparirobotti muuten suoltaa kolme-neljä viestiä minuutissa saadakseen muut alas: Foorumia siis terrorisoi antivaparitrolli, jonka tavoitteena on muun muassa tuhota tämän vapaa-ajattelu -foorumin käytettävyys varsinaisen aiheensa mukaiseen keskusteluun.. Truo trolli nostelee kulloinkin 20-30 vaparivastaista ketjuaan päivittäin, jopa monta kertaa päivässä, viikosta ja kuukaudesta toiseen pitääkseen trolliketjunsa foorumin etusivulla.
Yksi tapa ilmaista vastalauseensa vaparifoorumin häirinnälle on liittyä vapaa-ajatteljoihin: http://vapaa-ajattelijat.fi/liity-jaseneksi/
Mäntysalon Jori se vaan on. Ei siitä kannata välittää, katkeroitunut kun edustamassaan Vapaa-ajatteliajain liitossa ei oikein mikään ota toimiakseen. Jankkaa siksi palstalla samoja asioita, ja vastailee itse itselleen sadoin eri nimimerkein.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.dlc.fi/~etkirja/jasenhak.htm
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14227919
Arka aihe uskontoa kouluissa puolustaville antivapareille.
Siksi torpaataan vihaviesteillään
Mäntysalon Jori se vaan on. Ei siitä kannata välittää, katkeroitunut kun edustamassaan Vapaa-ajatteliajain liitossa ei oikein mikään ota toimiakseen. Jankkaa siksi palstalla samoja asioita, ja vastailee itse itselleen sadoin eri nimimerkein.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.dlc.fi/~etkirja/jasenhak.htm
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14227919
Kouluasiaa ollut esillä kesäkuussakin.