Suomi on aiemminkin ajautunut kilpailukyvyttömään tilaan, vientituotteiden hinnat ovat liian korkeat, yritykset ovat kaikkensa tehneet raaka-aineiden hintojen suhteen, mutta työvoimakustannukset ovat liian korkeat. Historiassa ay-liike pääsi pälkähästä, kkun SUomen pankki hoiti asian heidän puolestaan, Suomen markka devalvoitiin, markan arvoa laskettiin. Jolloin vientituotteiden hinnat tulivat houkutteleviksi ja vienti veti. Samalla tosin tuontihinnat nousivat, mikä lisäsi inflaatiota ja pienensi ostovoimaa. Niin on tehty useamman kerran. Nyt ei voida, kun eletään yhteisvaluutan aikaa.
Nyt puhutaan yhteiskuntasopimuksesta, kysymys on sisäisestä devalvaatiosta, työn hinta saatava pienemmäksi, kuten ennenkin. Olkoon nimitys suurempi tupo tai mikä tahansa, niin asia ei siitä miksikään muutu. Ja turha tähän soppaan on sotkea yhtä jos toista muuta asiaa. Asia ei siitä miksikään muutu. Työn hintaa saatava halvemmaksi 5%. Ja Suomen pankki ei sitä voi hoitaa hallituksen päätöksellä. Ay-likkeen pitäisi olla mielissään, että heidät on ylipäätään kutsuttu neuvottelupöytään. Hallitus voisi lainsäädännöllisesti hoitaa asian itsekin. Mutta onhan se sisäsiistiä, että osapuolet ovat mukana etsimässä vaihtoehtoja, miten työn hintaa saadaan laskettua 5%.
Yksi helppo keino olisi alentaa palkkoja 5% ja vastaavasti alentaa tuloveroa siten, että käteen jää saman verran kuin aiemmin. Yksilön kannalta ostovoima ei muuttuisi ja tavoiteltu sisäinen devalvaatio toteutuisi. Saman verran rahaa kädessä kuten ennenkin, mutta lisähyöty vanhoihin devalvaatioihin verrattuna siitä, että kotimaisten tuotteiden hinnat laskisivat ja ulkomaisten tuotteiden hinnat eivät nousisi. Siitä syntyisi kotimaisten tuotteiden positiivinen kierre, tuotteiden kilpailukyky paranisi kotimaassa ja ulkomailla. Tämä tietäisi lisää työtä ja valtiolle verotuloja, joita voidaan jakaa pienituloisille ja eläkeläisille, käyttää koulutukseen ja mielenterveyspalveluihin ja lasten palveluihin. Tätäkö ay-liike haluaa vastustaa? Ennen he kyllä olivat devalvaation puolesta puhujia.
Nyt puhutaan yhteiskuntasopimuksesta, kysymys on sisäisestä devalvaatiosta, työn hinta saatava pienemmäksi, kuten ennenkin. Olkoon nimitys suurempi tupo tai mikä tahansa, niin asia ei siitä miksikään muutu. Ja turha tähän soppaan on sotkea yhtä jos toista muuta asiaa. Asia ei siitä miksikään muutu. Työn hintaa saatava halvemmaksi 5%. Ja Suomen pankki ei sitä voi hoitaa hallituksen päätöksellä. Ay-likkeen pitäisi olla mielissään, että heidät on ylipäätään kutsuttu neuvottelupöytään. Hallitus voisi lainsäädännöllisesti hoitaa asian itsekin. Mutta onhan se sisäsiistiä, että osapuolet ovat mukana etsimässä vaihtoehtoja, miten työn hintaa saadaan laskettua 5%.
Yksi helppo keino olisi alentaa palkkoja 5% ja vastaavasti alentaa tuloveroa siten, että käteen jää saman verran kuin aiemmin. Yksilön kannalta ostovoima ei muuttuisi ja tavoiteltu sisäinen devalvaatio toteutuisi. Saman verran rahaa kädessä kuten ennenkin, mutta lisähyöty vanhoihin devalvaatioihin verrattuna siitä, että kotimaisten tuotteiden hinnat laskisivat ja ulkomaisten tuotteiden hinnat eivät nousisi. Siitä syntyisi kotimaisten tuotteiden positiivinen kierre, tuotteiden kilpailukyky paranisi kotimaassa ja ulkomailla. Tämä tietäisi lisää työtä ja valtiolle verotuloja, joita voidaan jakaa pienituloisille ja eläkeläisille, käyttää koulutukseen ja mielenterveyspalveluihin ja lasten palveluihin. Tätäkö ay-liike haluaa vastustaa? Ennen he kyllä olivat devalvaation puolesta puhujia.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ay-liike ja vasemmisto ei ole perinteisesti olleet devalvaation kannattajia, koska se merkitsee pääsääntöisesti tulonsiirtoa pois palkansaajilta. Muutamat lähinnä vientiteollisuuden alat on kannattaneet sitä.
Esittämäsi yhteiskuntasopimus on hyvä ajatus, mutta siihen pitäisi saada kaikki mukaan. Yritysjohtajistakin muutamat laskivat palkkojaan, mutta myöhemmin paljastui, että he ovat kuitanneet todella suuria osinkoja. Palkansaajilta on vaikea vaatia mitään, jos toiset saa huijata mielin määrin.
Kateellisuus on yksi maailman vitsaus. Nyt tarvitaan venymistä olkoon naapurissa asiat miten vaan.
Peiton jatkamista jalkopäästä:D "Yksi helppo keino olisi alentaa palkkoja 5% ja vastaavasti alentaa tuloveroa siten, että käteen jää saman verran kuin aiemmin. "
Kilpailukyvyttömyys siirtyisdi vain maidän veronmaksajien maksettavaksi. Leikkaukset varmasti kohdistuisi niihin joilla ei ole varaa maksaa tuollaisesta tempusta. Toimeentulotuki, Työmarkkinatuki, Asumistuki, Kansaneläkkeet, lääkekorvaukset, sairaalamaksut, lapsilisät, kotihoidontuki... niitä löytyy.
Esityksesi on hoopoin tapa yrittää siäsistä devalvaatiota. Palkansaajat saisi pitää kaikki saavutetut edut edelleen ja köyhät, työttömät ja sairaat maksaa. Lisäksi esityksesi tekisi lisää noita köyhiä työttömiä... Tuotahan Lipposen hallitus kokeili. 400 000 ihmistä Lipposen leikkaamalle toimeentulotuelle.
Palkkoja pitää alentaa, että saadaan vientituotteet hinnaltaan kilpailukykyiseksi. Pekkaset kuuluvat niille, joilla viikkotyöaika 40 tuntia. Vuorotyössä viikkotyöaika on 37,5 tuntia ja siitä huolimatta pitävät pekkasia. Lain mukaan työpäivä, joka on yli 6 tuntia sisältää vähintään puolen tunnin ruokatauon, ruokatauko ei ole työaikaa.
Alentaa?
"Suomessa työn yksikkökustannus on täysin sama kuin Saksassa ja paljon alempi kuin Ruotsissa ja Tanskassa, mutta teollisuudessa pääoman tuottovaatimukset ovat kymmenkertaiset Saksaan nähden."
http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199623-suomalainen-katso-tata-ja-kauhistu#comment-3058123
"Suomalaisen vientiteollisuustuotteen "hyllyhinnasta" tuotantotyön palkat muodostavat noin 15 %. MUUT kulut (mm. johtajien palkat jne.) muodostavat loput 85%. JOS tuotantotyöntekijöiden palkkoja leikattaisiin 20 %, suomalaisen vientituotteen "hyllyhinta" putoaisi noin 3 %. JOS noita muita kustannuksia (mm. johtajien palkkoja jne.) leikattaisiin samat 20 %, se vastaisi tilannetta, jossa tuotantotyöntekijät tekisivät töitä ilmaiseksi.
Kummasta osasta leikkaaminen olisi siis "yhteskuntasopimuksen" kannalta järkevää, 15 %:sta vai 85 %:sta?"
http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199623-suomalainen-katso-tata-ja-kauhistu#comment-3059393
Ay-liike ei taida tietää ja ymmärtää, että yritysjohto ja omistajat päättävät työpaikoista, ei poliitikot eikä ammattiyhdistysliike.
Nimenomaan. Sipilä itsekin myönsi puheessaan, että paljon on korjattavaa yritysjohdon taholta. Ei auta mikään sisäinen devalvaatio, jos johto vetää entistä enemmän rahaa tuottoina itselleen, eikä säästetyillä varoilla lähde investoimaan. Tästä meillä valitettavasti on jo näyttöä.
Mutta mikäs tässä. Kateellisuuskortti alkaa olemaan jo loppuun käytetty.
Aikamoista väärin ymmärrystä Ethän puhu tarkoituksella palturia? Viisi prosenttia on kulutuksesta poissa, ae merkitsee, että pakollisten menojen osuus kasvaa. Polttoaineet kallistuvat, kulkeminen kallistuu, elintarvikkeet kallistuvat, kierre on valmis. Ei vuoden 1991 devalvaatio Suomea auttanut, tilanne paheni Selvittiin vain tuurilla, osin Nokian ansiosta.
Uusi markka olisi helppo keinottelun kohde. Kukaan ei siihen uskoisi, vaan rahat olisivat dollari- tai eurotileillä, ainakin minun. Sen marraskuun 1991 devalvaatiosta opin, kun myöhästyin 15 minuuttia rahojen vaihtamisessa.
"Suomi on aiemminkin ajautunut kilpailukyvyttömään tilaan"
"Kilpailukykymme on nyt maailmalla neljänneksi paras, Euroopassa toiseksi paras. Kuinka paljon sitä pitää vielä "kohentaa"?"
http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199623-suomalainen-katso-tata-ja-kauhistu#comment-3059398
Mites tähän toteaa palstan oikeisto"nerot"?
Korjataan avaajan otsikkoa todenmukaisemmaksi:
"Yhteiskuntasopimuksessa kysymys s i s ä i s e s t ä devalvoinnista"
Sisäinen devalvaatio on hieman eri asia kuin ulkoinen devalvaatio.
Omistajien voitot on pahin kilpailukyvyn menetys. Yrityksen pitää huonoina aikoina pystyä pienentämään saamaansa voittoa, ja hyvinä aikoina kasvattamaan voittoa. Nyt otetaan sama tulos irti, vaikka ei olisi mahdollista. Leikataan tärkeimmästä, eli työvoimakustannuksesta, joka sitten vähentää kysyntää.
Suomen kilpailukyky on hyvä. impivaaralaiset tuotteet eivät mene kaupaksi mihinkään hintaan, siinä metsäteollisuuden alakulon syy. Tilanne nähtiin 20 vuotta sitten, mutta ahneus ohitti tuotekehittelyn. Ruotsissa sen sijaan kannattamattomasta osattiin luopua.
Kilpailukvystä puhutaan sijoittajien voittojen kasvattamiseksi, 20 prossaa vuodessa ei tunnu riittävän. Kilpailukyyn puute on propagandistinen väite varakkaiden etujen ajamiseksi. Jos yrityksen kilpailukyky sakkaa, niin silloin potkut johtajille.