Tämän illan mietteeksi tiivistelmä kriittisestä ajattelusta, sen ominaisuuksista ja sen hyödyistä. Jokainen voi tahollansa miettiä, voisiko tällaisesta ajattelusta itse hyötyä ja millä tavoin. Jos jo koet omaavasi taipumusta kriittiseen ajatteluun, voit miettiä, kuinka hyvin käytännön elämässä sitä toteutat.
Jukka Kaisla, Yhden sivun menetelmä - internet-ajan pedagogia, Kriittinen ajattelu
http://jukkakaisla.fi/
Käsite kriittinen ajattelu voi nostaa meissä monenlaisia mielikuvia. Joillekin kriittinen ajattelu saattaa merkitä jotain, jota tulisi välttää, sillä ’kritiikki’ tuntuu epämiellyttävältä, etenkin silloin, kun viittaamme ’kriittiseen arviointiin’. Kukaan meistä ei mielellään ole kritiikin kohteena.
Olen hieman omalaatuisesti kuitenkin halunnut antaa tälle lyhyelle käsittelylle otsikon, joka kantaa tätä monimerkityksistä nimeä, ja vieläpä lisännyt sen yhteyteen väitteen, että juuri kriittisen ajattelun avulla voimme oppia tuntemaan itsemme ja sitä kuinka maailmassa toimimme. Joten kriittinen ajattelu muodostuu meille kovinkin tärkeäksi ja myös sen ymmärtäminen, kuinka se voi auttaa meitä ja kuinka voimme harjaantua sen käytössä. Kriittisen ajattelun hallinta ei pelkästään tuo toiminnallisia hyötyjä työelämässämme, se myös tuottaa elämäniloa pelkällä läsnäolollaan.
Voimme luokitella kriittisen ajattelun keskeisiä tekijöitä monella eri tavalla. Vaihtoehtoisia kategorisointeja on olemassa ja kykenemme organisoimaan niitä vaihtelevin tavoin. Esittelen tässä yksinkertaisen ja suoraviivaisen menetelmän, sillä se tuntuu vastaavan jollakin tavalla oman mieleni toimintaa. Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta niille, jotka haluavat perehtyä syvemmin kriittisen ajattelun perinteeseen, joka ulottuu pitkälle ihmiskunnan historiaan, buddhalaisuuteen idässä (500 eaa.) ja antiikin kreikkalaisfilosofeihin lännessä (500 eaa.), etenkin Sokrateehen.
Kriittinen ajattelu liittyy meihin kahdella tavalla: yhtäältä i) ihmisen sisäisenä ominaisuutena ja toisaalta ii) taitona, jossa voimme harjaantua. Me kaikki hyödymme harjoittamisesta sillä kriittisen ajattelun tarjoamat hyödyt ovat mittaamattomia eikä sen sovelluksilla ole määrää. Kriittinen ajattelu sisältää 4 tekijää, joihin keskitymme harjoittamisessa:
- Ajattelun joustavuus ja mielen avoimuus
- Aiempien käsitysten, uskomusten ja oletusten hylkääminen
- Luova ajattelu
- Refleksiivisyys
Joustavuudella viitataan uuden, vastaanotetun informaation hyväksymiseen potentiaalisena
tietona. Meidän tulee olla samanaikaisesti sekä avoimia että valppaita, mikä tekee harjoittamisesta sekä mielenkiintoista että haastavaa. Uuden informaation hyväksyminen sellaisenaan, ilman tarkastelua johtaisi kritiikittömään ajatteluun ja informaation hylkääminen suoralta kädeltä puolestaan osoittaisi ajattelun jäykkyyttä ja umpimielisyyttä. Meidän tulee siis soveltaa toimivaa tasapainoa näiden välillä ja se edellyttää harjoittamista. Meidän tulee olla valmiita myös hylkäämään virheellisiksi osoittautuvat ennakkokäsityksemme ja ajatuksemme harjoittaen tätä taitoa, jotta opimme milloin ja minkälaisilla syillä käsityksemme on syytä hylätä. Syiden tulisi yleensä olla uskottavia ja luotettavia, eritoten itsellemme ja toissijaisesti muille. Informaation tarkastelu puolestaan edellyttää luovaa ajattelua. Juuri vastaanotettu informaatio edellyttää tulkintaa: meidän tulee sovittaa uudet palaset olemassa olevaan tietorakenteeseemme. Molemmat ovat jossain määrin toisiinsa sopeutuvia, mutta se missä määrin, riippuu jokaisen meidän mielemme plastisuudesta. Luovuus auttaa meitä spontaanisti yhdistelemään erilaisten elementtien välillä ja luomaan uudenlaisia yhdistelmiä. Ja heti kun tämä on sanottu, sisään marssii refleksiivisyys pitämään huolta, ettemme tee mitään aivan pähkähullua (tai moraalitonta). Refleksiivisyyden avulla kykenemme tekemään ajatteluamme ymmärrettäväksi itsellemme. Ilman refleksiivisyyttä emme tietäisi miten ylipäätään opimme asioita ja miten päädymme ajattelemaan ajatuksia joita ajattelemme. Eläisimme oman elämämme uhrina täysin etääntyneenä siitä päätöksentekijästä, joka voisimme olla.
On täysin mahdollista elää läpi elämän ilman tarkempaa käsitystä siitä, miten mielemme operoi ajatusten, tunteiden, mielipiteiden, (ennakko)käsitysten ja tiedon maailmassa. Kriittinen ajattelu on kaksisuuntainen nuoli; toinen pää osoittaa ulospäin ja toinen sisälle meihin itseemme. Harjoittamalla kriittistä ajattelua emme pelkästään opi kuinka maailma toimii, vaan erityisesti kuinka me toimimme maailmassa. Uutteralla kriittisen ajattelun harjoittamisella opimme tuntemaan omia ajattelumme mekanismeja, mikä puolestaan avaa meille tien itsetuntemukseen ja siitä syntyvään vapauteen. Sen voisi kuvitella olevan meille kaikille jossain määrin arvokasta.
Jukka Kaisla, Yhden sivun menetelmä - internet-ajan pedagogia, Kriittinen ajattelu
http://jukkakaisla.fi/
Käsite kriittinen ajattelu voi nostaa meissä monenlaisia mielikuvia. Joillekin kriittinen ajattelu saattaa merkitä jotain, jota tulisi välttää, sillä ’kritiikki’ tuntuu epämiellyttävältä, etenkin silloin, kun viittaamme ’kriittiseen arviointiin’. Kukaan meistä ei mielellään ole kritiikin kohteena.
Olen hieman omalaatuisesti kuitenkin halunnut antaa tälle lyhyelle käsittelylle otsikon, joka kantaa tätä monimerkityksistä nimeä, ja vieläpä lisännyt sen yhteyteen väitteen, että juuri kriittisen ajattelun avulla voimme oppia tuntemaan itsemme ja sitä kuinka maailmassa toimimme. Joten kriittinen ajattelu muodostuu meille kovinkin tärkeäksi ja myös sen ymmärtäminen, kuinka se voi auttaa meitä ja kuinka voimme harjaantua sen käytössä. Kriittisen ajattelun hallinta ei pelkästään tuo toiminnallisia hyötyjä työelämässämme, se myös tuottaa elämäniloa pelkällä läsnäolollaan.
Voimme luokitella kriittisen ajattelun keskeisiä tekijöitä monella eri tavalla. Vaihtoehtoisia kategorisointeja on olemassa ja kykenemme organisoimaan niitä vaihtelevin tavoin. Esittelen tässä yksinkertaisen ja suoraviivaisen menetelmän, sillä se tuntuu vastaavan jollakin tavalla oman mieleni toimintaa. Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta niille, jotka haluavat perehtyä syvemmin kriittisen ajattelun perinteeseen, joka ulottuu pitkälle ihmiskunnan historiaan, buddhalaisuuteen idässä (500 eaa.) ja antiikin kreikkalaisfilosofeihin lännessä (500 eaa.), etenkin Sokrateehen.
Kriittinen ajattelu liittyy meihin kahdella tavalla: yhtäältä i) ihmisen sisäisenä ominaisuutena ja toisaalta ii) taitona, jossa voimme harjaantua. Me kaikki hyödymme harjoittamisesta sillä kriittisen ajattelun tarjoamat hyödyt ovat mittaamattomia eikä sen sovelluksilla ole määrää. Kriittinen ajattelu sisältää 4 tekijää, joihin keskitymme harjoittamisessa:
- Ajattelun joustavuus ja mielen avoimuus
- Aiempien käsitysten, uskomusten ja oletusten hylkääminen
- Luova ajattelu
- Refleksiivisyys
Joustavuudella viitataan uuden, vastaanotetun informaation hyväksymiseen potentiaalisena
tietona. Meidän tulee olla samanaikaisesti sekä avoimia että valppaita, mikä tekee harjoittamisesta sekä mielenkiintoista että haastavaa. Uuden informaation hyväksyminen sellaisenaan, ilman tarkastelua johtaisi kritiikittömään ajatteluun ja informaation hylkääminen suoralta kädeltä puolestaan osoittaisi ajattelun jäykkyyttä ja umpimielisyyttä. Meidän tulee siis soveltaa toimivaa tasapainoa näiden välillä ja se edellyttää harjoittamista. Meidän tulee olla valmiita myös hylkäämään virheellisiksi osoittautuvat ennakkokäsityksemme ja ajatuksemme harjoittaen tätä taitoa, jotta opimme milloin ja minkälaisilla syillä käsityksemme on syytä hylätä. Syiden tulisi yleensä olla uskottavia ja luotettavia, eritoten itsellemme ja toissijaisesti muille. Informaation tarkastelu puolestaan edellyttää luovaa ajattelua. Juuri vastaanotettu informaatio edellyttää tulkintaa: meidän tulee sovittaa uudet palaset olemassa olevaan tietorakenteeseemme. Molemmat ovat jossain määrin toisiinsa sopeutuvia, mutta se missä määrin, riippuu jokaisen meidän mielemme plastisuudesta. Luovuus auttaa meitä spontaanisti yhdistelemään erilaisten elementtien välillä ja luomaan uudenlaisia yhdistelmiä. Ja heti kun tämä on sanottu, sisään marssii refleksiivisyys pitämään huolta, ettemme tee mitään aivan pähkähullua (tai moraalitonta). Refleksiivisyyden avulla kykenemme tekemään ajatteluamme ymmärrettäväksi itsellemme. Ilman refleksiivisyyttä emme tietäisi miten ylipäätään opimme asioita ja miten päädymme ajattelemaan ajatuksia joita ajattelemme. Eläisimme oman elämämme uhrina täysin etääntyneenä siitä päätöksentekijästä, joka voisimme olla.
On täysin mahdollista elää läpi elämän ilman tarkempaa käsitystä siitä, miten mielemme operoi ajatusten, tunteiden, mielipiteiden, (ennakko)käsitysten ja tiedon maailmassa. Kriittinen ajattelu on kaksisuuntainen nuoli; toinen pää osoittaa ulospäin ja toinen sisälle meihin itseemme. Harjoittamalla kriittistä ajattelua emme pelkästään opi kuinka maailma toimii, vaan erityisesti kuinka me toimimme maailmassa. Uutteralla kriittisen ajattelun harjoittamisella opimme tuntemaan omia ajattelumme mekanismeja, mikä puolestaan avaa meille tien itsetuntemukseen ja siitä syntyvään vapauteen. Sen voisi kuvitella olevan meille kaikille jossain määrin arvokasta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
vähän laiha kirjoitus mut ihan tarpeellinen muistutus. eurooppalaista sivistystä parhaimmillaan, vois sanoa.
tiivistäen vois sanoa sen olevan toden testaamista. harva muistaa kokeilla omaa todellisuuttaan, mitä se kestää.
engl. wikipedia tiivistää sen tälläseen aika tuhtiin sitaattiin:
intellectually disciplined process of actively and skillfully conceptualizing, applying, analyzing, synthesizing, and/or evaluating information gathered from, or generated by, observation, experience, reflection, reasoning, or communication, as a guide to belief and action.
https://en.wikipedia.org/wiki/Critical_thinking
JOS MINÄ AJATTELEN TUOLLAISTEN IHMISTEN PETTÄVÄN ITSEÄÄN NIIN SYVÄSTI, ETTEIVÄT SYVEMMÄLLE PETOKSENSA SURKEUDESSA ENÄÄ PÄÄSEKKÄÄN-.SILLÄ HE LUULEVAT VOIVANSA PETTÄÄ ITSENSÄ, JA SITÄ KAUTTA MYÖS TOTUUDEN ITSESTÄÄN.
MITÄ HELEVETIN JÄRJETÖNTÄ BUDHISMIN HUMPUUKIA SEKIN LUULEE TEKEVÄNSÄ, JA JOS NORMAALI HYVÄNTAHTOINEN JÄRKI, JA RUKOUS JA HYVÄT TAVAT MUITA IHMISIÄ KOHTAAN EIVÄT RIITÄ, JUMALAMME EDESSÄ,- NIIN OLKOON RIITTÄMÄTTÄ !!!
SEN PITÄISI OLLA SELVÄÄ TEKSTIÄ- VAI MITÄ !!!
Ei hyvät tavat kait kiellä kriittistä ajattelua? Mites ne sun käytöstavat muuten, ootko harjoitellut viime aikoina?
Kas kun et Sokrateehen tarttunut, hänhän tais olla pederasti, kuten ne muutkin eurooppalaisen kulttuurin kantaisät ....
Kriittinen ajattelu johtaa tosin liian usein kyynisyyteen ja tekee ihmisistä jotenkin sydämeltään jäykkiä kuin rautakanget. Liian antiseptisiä.
Eräs surullisimmista muutoksista suomalaisissa on näet viimevuosikymmeninä lisääntynyt kaiken suhteellistaminen joka on johtanut mm. oikean uskottavan vakaumuksellisuuden ja tunnustuksellisuuden rapautumiseen. Tämä on johtanut arvojen hävittämiseen, arvotyhjiöön joka taas on johtanut oireiluun perheissä, koulussa, kirkossa - ylipäätänsä koko yhteiskunnassa.
Kriittinen ajattelu - kaunis päältäpäin, mutta sen mukana voi hiipiä sisään kulttuurimme tuhon enkeli.
Alkuperäisestä viestistä saattaa saada sen käsityksen, että Jukka Kaisla olisi viestin lähettäjä. Näin ei kuitenkaan ole asian laita - hyvää tahtoa varmasti tekstin kopioijalla kuitenkin on ollut.
Teksti on hieman vanhentunut osa kriittiseen ajatteluun perustuvaa OnePage-menetelmää, jonka päivitettyyn versioon voi tutustua Jukka Kaislan kotisivulla.