Lemmikki allergiselle

Yksikään elävä eläin ei pärjää ilman hoitoa. Jos ei kykene itse hoitamaan eläintä eikä ole toista henkilöä joka sitä hoitaa, ei kannata ottaa lemmikkiä. Lähes kaikki ns. hellittävät eläimet ovat karvaisia ja tarvitsevat itse hoitoa, virikkeitä sekä pesän siivoamista.

Että knellekään ei jää väärää käsitystä niin toki tiedämme että eäimet tarvitsevat hoitoa ja meillä on myös apujoukkoja tarvittaessa jos tilanne sitä vaatii. Onhan meillä vuosien kokemus kissojen hoidosta. Haluisin vain asiallista tietoa eri vaihtoehdoista, en heti tuomitseva asennetta.

Hei! Valitettavasti allergiselle ei sovi mikään karvainen eläin. Tietysti pieni mahdollisuus on, jos eläin on kooltaan hyvin pieni tai, jos eläintä voi säilyttää ulkohäkissä tms. Jos olet aikuinen, niin tiedät itsekin, että allergia on allergiaa ja allergian poiskitkemisessä auttaa vain allergeenin poissulkeminen tai allergialääke. Aioin itse noin kakskytvuotta sitten hankkia kotiimme karvattoman koiran ja tästäkös älämölö syntyi. Penskoilla on nyt kaneja ja kaneilla hulppeat olot tallissa. Hoidan kyllä kaneja, mutta varsinkin se, jonka ei arvelisi allergiaa aiheuttavan, niin juuri aiheuttaakin.

Allergiat ovat nin yksilöllisiä juttuja, että aika mahdoton mitään varmasti sopivaa lemmikkiä on suositella. Esim oma puolisoni on suunnilleen kaikelle karvaiselle allerginen, mutta lemmikkilintujen pito onnistuu. Kovin moni lintu ei välttämättä mikään kovin rapsuteltava ja käsiteltävä lemmikki ole, mutta kiinnostavaa seurattavaa niissä kyllä on, ja tavallisimpien pienten lajien (undulaatti, kanarialintu, seeprapeippo) hoito ei kovin vaativaa ole, kunhan vaan huolehtii että saavat lennellä riittävästi. Toisaalta juuri linnuista irtoava lintupöly on monelle astman/allergian aiheuttaja, niin ettei niitäkään voi mitenkään varauksetta suositella.
Afrikkalaiset kääpiösiilit kuulemma monelle allergikolle käyvät, mutta taaskaan ei ole mitenkään taattua etteikö juuri teillä siitä oireita tulisi, eli melkein pitäisi saada haaveiltu laji hoitoon vähäksi aikaa ennen päätöksiä, tai hankittua sillä ehdolla että sen voi jonkun x ajan sisällä palauttaa jos alkaakin tulla ongelmia.
Ja toisaalta olen kyllä kuullut monista, jotka siedättyvät juuri sille omalle kissalle/koiralle, vaikka jopa toiset samanrotuiset voivat sitten taas aiheuttaa oireilua. Ja toisena ääripäänä sitten omaan eläimeenkin voi ajan mittaan herkistyä, vaikka alku sujuisikin hyvin.
Eli jonkunlaista testailua ja riskinottoa allergikon eläimenhankinta on aina, ja pitää sitten kunkin kohdallaan miettiä onko helpompi olla kokonaan ilman lemmikkiä vai sitten mahdollisesti joutua luopumaan eläimestä juuri kun siihen on ehtinyt kiintyä.