Olen kuullut tai lukenut, että kestää n. vuoden verran ns. hangaround vaihetta, jos aikoo vaihtaa uskonnon ev.lut uskonnosta ortodoksiseen.
Kauanko kestää sama, jos on vaikka jonkin muun uskonnollisen perinteen kannattaja tai ateisti tahtoo kokeilla uskonnon vaihtamista?
Miten kauan Jeesuksen seurassa piti hengata, että hänen opetuslapsensa kastoivat? Valitsiko Jeesus kastettavat itse vai opetuslapset yksinään joidenkin periaatteiden ja prinsiippien mukaisesti?
Kastoiko Jeesuksen opetuslapset ihmisiä ortodoksisen kirkon jäseniksi? Vai johonkin muuhun?
Voiko ortodokseilta kysyä asioita, vaikka joltain asioiden selittäjiltä netissä? Koska heillä kuitenkin on joitain ihan hyviä ajatuksia ja settiä?
Kauanko kestää sama, jos on vaikka jonkin muun uskonnollisen perinteen kannattaja tai ateisti tahtoo kokeilla uskonnon vaihtamista?
Miten kauan Jeesuksen seurassa piti hengata, että hänen opetuslapsensa kastoivat? Valitsiko Jeesus kastettavat itse vai opetuslapset yksinään joidenkin periaatteiden ja prinsiippien mukaisesti?
Kastoiko Jeesuksen opetuslapset ihmisiä ortodoksisen kirkon jäseniksi? Vai johonkin muuhun?
Voiko ortodokseilta kysyä asioita, vaikka joltain asioiden selittäjiltä netissä? Koska heillä kuitenkin on joitain ihan hyviä ajatuksia ja settiä?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kysymyksen asettelu on aika provokatiivinen, mutta vastaan kuitenkin asiallisesti. Tuo katekumeeniaika eri henkilöillä vaihtelee hyvinkin paljon, jotkut harkitsevat asiaa kirkkooliittymisestä jopa vuosikymmeniä, toiset tekevät sen hätähousuina. Kullankimalluksesta, suitsukkeen tuoksusta ja kauniista kuorolaulusta ei pidä humaltua, pettymys saattaa olla melkoinen, kun ort. kirkon realiteetit tulevat vastaan. Yksi mielenkiintoinen kuvaus kirkkoonliittymisestä löytyy Kallistos Waren kirjasta "Sisäinen valtakunta", jossa hän valottaa omaa kirkkoonliittymistään heti kirjan alussa, kirja kannattaa lukea loppuun asti.
Lainaus:
tahtoo kokeilla uskonnon vaihtamista?
Montaako uskonnon suuntaa olet jo kokeillut... Käy kirjastosta kirja esim. Seisokaamme hyvin. Saat moniin kysymyksiin vastauksen. Taltä palstalta et saa asiallisia vastauksia.
Olisiko olemassa palstaa, jolta asiallisia vastauksia saisi?
Tuokin täällä pyörii vian marisemassa ja esittämässä omaa näkemystään.
Menisi sitten sinne missä on hyvä olevinaan olla kun kaikkea arvostelee.
Usko ja Elämä palsta.
Kirkkoa lähestyminen ja kirkkoon tutustuminen kestää eripituisen ajan riippuen henkilöstä. Hyvä olisi kuitenkin käydä säännöllisesti kirkossa vähintään vuoden. Pääasia että tietää, mitä on tekemässä ja haluaa todella liittyä kirkon yhteyteen. Ortodoksinen kirkko on se kirkko, johon myös apostolit kuuluivat, eli kyllä he kastoivat ihmisiä ortodoksisen kirkon jäseniksi.
Älä valehtele!
Ei ortodokseja ollut olemassa tuohon aikaan!
Lueppa hieman kristillisyyden ja ortodoksian historiaa ennenkuin vastaat!
Vuosi on nykyään ihmiselle kovin pitkä aika. Mutta on tietenkin hyvä, että ihminen voisi perehtyä asioihin ennenkuin tekee mitään.
Jos päädyt ortodoksiksi niin muista jos et ole sosiaalinen sillä tapaa että annat itsesi yhteisön riepoteltavaksi ja nautit siitä niin ortodoksinen yhteisöelämä voi olla yhtä helvettiä.Lisäksi kaikenlaiset mankujat tulevat roikkumaan hihassasi kertomassa ongelmistaan niin että sinulla ei ole rauhaa edes palveluksen aikana.
Jos olet nainen niin ole tyly miehille AINA!Muuten saat jonkun vinopään jallittajan seuraasi jolla ei ole välttämättä hengelliset asiat mielessä.Miehen naimisissaolo ei ole mikään tae likaisista ajatuksista ja suunnitelmista.
Valitse rippi-isäsi huolella!Seuraa ja kysele älä tyydy mihinkään on se ihan suosittu ja hyvä vastaukseen.Tarkkaile millainen perhe papilla on ja miten vaimo ja muu suku käyttäytyy ja esimerkiksi ammatit.Jos mikä vaikuttaa elitistiseltä niin karta koska sellaiselta papilta et saa hengellistä ohjausta etkä aikaakaan jos sitä olet vailla.ota kunnolla aikaa rippi-isän valintaan ja käy vaikka katumuksella eri papeilla tai keskustelemassa ja päätä vasta sitten kun tuntuu että on sopiva pappi edessä.
Katekumeeniaika on loppujenlopuksi aika lyhyt.Eikä siinä opetuksessa ainakaan minun aikanani mitään niin syvääluotaavaa käyty läpi ihan pintapuolisesti eikä kaikkea sitä edes ymmärrä ennenkuin on systeemissä aktiivisesti mukana.Monet hyppäävätkin yliopistomaailmaan oppimaan lisää ortodoksisuudesta ja sen teologiasta.Itseoppimalla näistä katekumeeneille tarjotuista kirjalistoista ei mielestäni saa oikeastaan kuin tietynlaisen osan ortodoksisuudesta irti.
Ne on pyhien elämänkertoja teologien opetuspuheita.Jos haluat vertailevaa tietoa ortodoksisuudesta ja miten se juontaa esikristillisyyteen yms.hankkiudu teologiseen opiskelijaksi.
Olen itse kiinnostunut ortodoksi kirkosta. Parhaiten saat tietoa kirjastosta ja tilaamasta esim netti kirjakauppa Filokaliasta kirjoja. Netissä on paljon katkeria ja itse eksyneitä ihmisiä jotka haluavat päteä muka "asiantuntijoina" ortodoksisuudessa kuten muissakin asioissa. Varoisin heidän neuvojaan etteivät johda sinua harhaan. ortodoksi kirkon papin luona voit käydä juttelemassa. Me ihmiset olemme kovin lihallisia lopulta. Lue pyhien isien kirjoituksia ja Raamattua. Siunausta tiellesi.
Kunhan valitset pappisi hyvin etkä mitään uraohjusta.Huom. papitkin ovat vain ihmisiä ja synnillisiä eli eivät ole välttämättä hengellisiä.
Papeillakin on erilaisia asenteita ja erilaisia sanoisinko suuntia mihin ovat keskittyneet.
Ortodoksista kirjallisuutta saa muualtakin kuin filokaliasta esimerkiksi valamosta ja tavallisilta kirppareilta sekä kirjakaupoista.
Pyöröovisyndrooma.............???????Heh, heh...
Miten toimitaan silloin, jos henkilö ei ole koskaan ollut minkään uskontokunnan jäsen?.
Pyhäkouluun lasten kanssa oppimaan kristinuskoa?Ja liimailemaan tarroja vihkoon?Aikuisopiskelijaksi.Noh,se oli vitsi.
Liityin itse juuri tänä vuonna Kirkkoon enkä voi kuin suositella. Syksystä pääsiäiseen kestänyt katekumeenikurssi oli hyvä matka, siinä tuli yhteisten pohdiskelujen ja keskustelujen kautta ortodoksinen oppi ja elämä tutummaksi. Itse aloin varovasti noudattaa paasto-ohjeita ja lueskelin ort. hengellistä kirjallisuutta jo ennen sitä, ja kurssin aikana lisää. minulle luterilaiselle moni kirkollinen tapa ja käytäntö tuntui aluksi vieraalta, mutta tarkempi tutustuminen antoi vastauksia kysymyksiin ja itse asiassa entinen uskonkäsitykseni onkin monin kohdin alkanut tuntua kummalliselta, puutteelliselta ja jopa väärältä. Mihinkään uskontokuntaan kuulumattomalle uutta asiaa ja pohdittavaa tulee tietenkin paljon. Kannattaa mennä rohkeasti kirkkoon jumalanpalveluksiin ja hakeutua papin juttusille. Voit myös varata ajan kahdenkeskiseen keskusteluun. Niin kuin rippi-isäni sanoi: ortodoksisuutta ei opita vain kirjoista lukemalla, vaan ennen kaikkea osallistumalla. Siunausta Tiellesi!