Onko sen menettäminen lopulta niin iso asia kuin aina mainostetaan?
Olen 26-vuotias nainen joka ei ole seurustellut vakavasti eikä täten ole päässyt vielä petipuuhiin. Itse immenkalvohan on voinut mennä jo aikoja sitten, mistä minä sitä tiedän. Mutta se eka kerta.. Kun ei tuota suhdetta tunnu löytyvän ja himot olisi kovat niin pitäisikö vain "hoitaa se alta pois"..? Olisihan pari miestä ollut tarjolla, ongelmana omat luottamusongelmat miesten suhteen ja lisäksi vihaan ihmisiin tutustumista.
Itsetunto alkaa olemaan hyvillä tasoilla joten kyse ei ole siitä että en pitäisi itsestäni. Olen vaan aina toivonut että neitsyys menisi vakaassa parisuhteessa, miehen kanssa johon voi luottaa ja jonka kanssa voi petipuuhia ihmetellä enemmänkin kuin kerran.
Mitä sitä siis tekisi? Odottaa parisuhdetta ikuisuuksiin vai alkaa puuhiin?
Olen 26-vuotias nainen joka ei ole seurustellut vakavasti eikä täten ole päässyt vielä petipuuhiin. Itse immenkalvohan on voinut mennä jo aikoja sitten, mistä minä sitä tiedän. Mutta se eka kerta.. Kun ei tuota suhdetta tunnu löytyvän ja himot olisi kovat niin pitäisikö vain "hoitaa se alta pois"..? Olisihan pari miestä ollut tarjolla, ongelmana omat luottamusongelmat miesten suhteen ja lisäksi vihaan ihmisiin tutustumista.
Itsetunto alkaa olemaan hyvillä tasoilla joten kyse ei ole siitä että en pitäisi itsestäni. Olen vaan aina toivonut että neitsyys menisi vakaassa parisuhteessa, miehen kanssa johon voi luottaa ja jonka kanssa voi petipuuhia ihmetellä enemmänkin kuin kerran.
Mitä sitä siis tekisi? Odottaa parisuhdetta ikuisuuksiin vai alkaa puuhiin?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Anna mennä vaan