koskevalle europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 tekemälle kansalaisaloitteelle löytyy vahvaa tukea myös Perussuomalaisten nuorisojärjestöstä, jonka puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen valittiin 8.8.2015 Perussuomalaisten kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.
Missähän - ja miksi - euroaluetta koskevan kansalaisaloitteen suhteen luuraavat keskustanuorten johtohenkilöt?
"Kenttä näpäytti puolueen johtoa – Tynkkynen arvostelee perussuomalaisten linjaa
Perussuomalaisten varapuheenjohtajistoon noussut Sebastian Tynkkynen aikoo vaikuttaa puolueensa johtoon Suomen eroamiseksi eurosta.
Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen sanoo, että hänen valintansa puolueen kolmanneksi varapuheenjohtajaksi kertoo tiukan eurolinjan mittavasta kannatuksesta puolueessa. Hänen mukaansa kenttä on huolissaan puolueen linjasta.
Ensimmäinen kaveri, joka tuli onnittelemaan, antoi markan käteen ja sanoi, että pidä tuo linja.
– Sebastian Tynkkynen
– Kentän puolella on ollut tiettyjä äänenpainoja jo pitkän aikaa ja on oltu huolestuneita mihin suuntaan puolueen linja on menossa. Olen tätä kentän pyrkinyt tuomaan esiin, Tynkkynen sanoi perussuomalaisten puoluekokouksessa Turussa lauantaina heti valintansa jälkeen.
Tynkkynen syrjäytti varapuheenjohtajan paikalta kansanedustaja Juho Eerolan, jolle puolueen vaalivaliokunta eli puolueen johto oli esittänyt jatkokautta.
– Se ei yllättänyt, että tällaiselle linjalle on näin kova kannatus. Se, että puoluekokous valtuutti minut edistämään tätä linjaa ja tuomaan sitä esiin, kyllähän se oli todella positiivinen yllätys itselle, Tynkkynen sanoi.
– Kun voittajat julkistettiin, ensimmäinen kaveri, joka tuli onnittelemaan, antoi markan käteen ja sanoi, että pidä tuo linja, koska meidän puolueessa on tälle linjalle kannatusta.
Tynkkynen aikoo ajaa euroeroa
Tynkkysen mukaan suurin osa puoluekentästä kannattaa Paavo Väyrysen (kesk.) kansalaisaloitetta, että Suomeen järjestettäisiin kansanäänestys siitä erotaanko eurosta vai ei.
– Tulen puoluehallituksesta käsin nostamaan keskustelua tästä aiheesta ja ehdottamaan, että puolue laatisi uuden eurooppapolittiisen ohjelman, missä ihan selkeästi otettaisiin kantaa, että samalla tavalla kuin muut pohjoismaat Suomen pitää palata omaan rahapolitiikkaan, Tynkkynen peräsi.
Hänen mukaansa euroeron ajaminen ei ole hallituskysymys, vaan kyse on "puolueen uudistamisesta".
LUE MYÖS
Sebastian Tynkkynen kampesi Juho Eerolan 3. varapuheenjohtajan paikalta 8.8.
http://yle.fi/uutiset/sebastian_tynkkynen_kampesi_juho_eerolan_3_varapuheenjohtajan_paikalta/8212851
Hilkka Säävälä
Yle Uutiset
Antti Pilke
Yle Uutiset
http://yle.fi/uutiset/kentta_napaytti_puolueen_johtoa__tynkkynen_arvostelee_perussuomalaisten_linjaa/8213101
KS.
"Aloitteen sisältö
Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Ja kannattaa allekirjoittaa
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Missähän - ja miksi - euroaluetta koskevan kansalaisaloitteen suhteen luuraavat keskustanuorten johtohenkilöt?
"Kenttä näpäytti puolueen johtoa – Tynkkynen arvostelee perussuomalaisten linjaa
Perussuomalaisten varapuheenjohtajistoon noussut Sebastian Tynkkynen aikoo vaikuttaa puolueensa johtoon Suomen eroamiseksi eurosta.
Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen sanoo, että hänen valintansa puolueen kolmanneksi varapuheenjohtajaksi kertoo tiukan eurolinjan mittavasta kannatuksesta puolueessa. Hänen mukaansa kenttä on huolissaan puolueen linjasta.
Ensimmäinen kaveri, joka tuli onnittelemaan, antoi markan käteen ja sanoi, että pidä tuo linja.
– Sebastian Tynkkynen
– Kentän puolella on ollut tiettyjä äänenpainoja jo pitkän aikaa ja on oltu huolestuneita mihin suuntaan puolueen linja on menossa. Olen tätä kentän pyrkinyt tuomaan esiin, Tynkkynen sanoi perussuomalaisten puoluekokouksessa Turussa lauantaina heti valintansa jälkeen.
Tynkkynen syrjäytti varapuheenjohtajan paikalta kansanedustaja Juho Eerolan, jolle puolueen vaalivaliokunta eli puolueen johto oli esittänyt jatkokautta.
– Se ei yllättänyt, että tällaiselle linjalle on näin kova kannatus. Se, että puoluekokous valtuutti minut edistämään tätä linjaa ja tuomaan sitä esiin, kyllähän se oli todella positiivinen yllätys itselle, Tynkkynen sanoi.
– Kun voittajat julkistettiin, ensimmäinen kaveri, joka tuli onnittelemaan, antoi markan käteen ja sanoi, että pidä tuo linja, koska meidän puolueessa on tälle linjalle kannatusta.
Tynkkynen aikoo ajaa euroeroa
Tynkkysen mukaan suurin osa puoluekentästä kannattaa Paavo Väyrysen (kesk.) kansalaisaloitetta, että Suomeen järjestettäisiin kansanäänestys siitä erotaanko eurosta vai ei.
– Tulen puoluehallituksesta käsin nostamaan keskustelua tästä aiheesta ja ehdottamaan, että puolue laatisi uuden eurooppapolittiisen ohjelman, missä ihan selkeästi otettaisiin kantaa, että samalla tavalla kuin muut pohjoismaat Suomen pitää palata omaan rahapolitiikkaan, Tynkkynen peräsi.
Hänen mukaansa euroeron ajaminen ei ole hallituskysymys, vaan kyse on "puolueen uudistamisesta".
LUE MYÖS
Sebastian Tynkkynen kampesi Juho Eerolan 3. varapuheenjohtajan paikalta 8.8.
http://yle.fi/uutiset/sebastian_tynkkynen_kampesi_juho_eerolan_3_varapuheenjohtajan_paikalta/8212851
Hilkka Säävälä
Yle Uutiset
Antti Pilke
Yle Uutiset
http://yle.fi/uutiset/kentta_napaytti_puolueen_johtoa__tynkkynen_arvostelee_perussuomalaisten_linjaa/8213101
KS.
"Aloitteen sisältö
Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Ja kannattaa allekirjoittaa
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Vastaukset 65
Vanhimmat
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 34200 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Väyrynen tulee huomaamaan, että taas tuli nuotanvedossa vedettyä vesiperä. Ei sellaisen ressukan itsekeskeisiä ja -tarkoituksellisia tempauksia sekä höpinöitä kukaan täysjärkinen ota tosissaan.
homot ja lespot pelkää jos erotaan eusta.ei tule avioliittoja mut heinäseivästä perseeseen sitäkin herkenmin.
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on 9.8.2015 klo 21.45 verkossa jo 34 272 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
Kansanvallan ja Suomen itsenäisen päätäntävallan ja Suomen kansasantalouden kannalta suorastaan välttämätln kansalaisaloite!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Mitään, mikä vain lisäisi Väyrysen itserakkautta, ei tule tehdä.
Muissa maissa annetaan kansan äänestää terkeistä asioista suomen kansa yliajetaan-- se ei olut oikein ja tule olemaan oikein .
Väyrynen havittelee ruplaa Suomen valuutaksi. Palaisivat vanhat hyvät ajat takaisin. Työttömyys vähenisi kun joka nurkalla olisi rahan vaihtajia. Mikähän tulisi katukurssi olemaan alkuvaiheessa?
Aika lailla lopahtanut tuo nimienkeruu. Sivun grafiikan mukaan aloitteeseen tuli 30.000 nimeä ensimmäisen viikon aikana, mutta myöhempinä runsaana kahtena viikkona ainoastaan 4000 uutta nimeä.
Toki se saa taakseen 50.000 nimeä, mutta ei Väyrynen pääse kuitenkaan leveilemään tuloksellaan.
objektiivista otetta, kun EU-sokeus ja EUrohuuma hurmaa!
Nyt kun persujen Timo Soini on tosiasialliseesti hallituskiimassaan tullut kuohituksi
[ks.
"Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini sanoo, että Britannian mahdollinen ero Euroopan unionista olisi kohtalokas isku koko unionille.
- - "Jos jonain päivänä Suomen etu vaatii muuta ratkaisua kuin euron, se on oltava mahdollista. On hyvä, että euron ongelmista ja valuvioista keskustellaan." - -"
http://www.hs.fi/politiikka/a1439084604885 ]
ja muu puoluejohto aiemmin niin terhakkaasti eurokriisiä polemisoinutta eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhoa myöten
[ ks. "Sampo Terho: Perussuomalaiset ovat sitoutuneet puolustamaan euron vakautta - -
- - Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhon mukaan puolue ei ole siirtymässä eurokriittisempään suuntaan, vaikka puoluekokous valitsi lauantaina puolueen puheenjohtajistoon Suomen euroeroa ajavan Sebastian Tynkkysen. Puolue on eurokriittisyydestä huolimatta sitoutunut noudattamaan hallitusohjelmaa ja omia ohjelmiaan, Terho sanoo. ”Tällä hetkellä olemme sitoutuneet hallituksessa työskentelemään euron vakauden puolesta.- -"
http://www.hs.fi/hstv/uutiset/v1439084580536 ]
on ministeriautoin maasutettu hampaattomasti "tukemaan EUron vakautta" ja vain persujen kolmanneksi varapauheenjohtajaksi noussut BB-mies Sebastian Tynkkynen tuntuu säilyttäneen tosiasioihin pohjautuvan otteen suhteessa Kreikan eli euron kriisin ja euroalueen valtaosaalle sen kansalaisista aiheuttamista vaikeuksista
on entistäkin tähdellisempää,
että Suomen eduskunta joutuu mitä pikimmin europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 vireille paneman kansalaisaloitteen pohjalta keskustelemaan Suomelle, sen kansataloudelle ja kansalaisille euroalueeseen kuulumisesta aiheutuneista ja aiheutuvista haitoista ja ongelmista!
JK.
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 34300 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
liittovaltiokehityksen vastustus kasvaa, kun kansalle selviää Kreikan eli oikeastaan euron kriisin koko kauheus. Ja silloin todella saa hokea koko hallituskautensa ajan "pessimisti ei pety" pääministeri Sipilä, näköjään ymmärtämättä vielä juuri mitään siitä, mistä Kreikan, s.o. oikeastaan euron kriisissä, on kysymys!
Ja valtiovarainministeri Stubb saa viitata ja/tai twiitata vielä kymmeniä kertoa "eurohuippareihinsa" - ja siltikään ei akuutista Kreikan kriisistä tulla selviämään
ilman velkajärjestelyjä, tehdään ne sitten millä kiertoilmaisulla tahansa.
Suomen kannalta on peräti murheellista, että SSS-kolmikko on tosiasiallisesti aivan pihalla kaikista keskeisistä poliittisista, kansainvälisistä ja oikeudellisista asioista, joista itse asiassa nyt kansalaisten mieliä kuohuttava Kreikan kuin sen kautta koko euroalueen ongelmllinen tilanne on syntynyt ja johtuu.
Sen enempää Kreikan ja Suomen kuin euronkaan tilannetta ei yhtään paranna sekään, että entiset valtiovarainministerit Jutta Urpilainen ja Antti Rinne joutuvat tavallaan pakon edessä eli kasvonsa säilyttääkseen liputtamaan Suomen nykykomennon Kreikka-politiikan puolesta...
Ks. "IMF ei osallistu Kreikan pelastuspakettiin, ellei velkoja järjestellä uudelleen"
Tämä voitaisiin tehdä myöntämällä lyhennysvapaita, pidentämällä maksuaikataulua ja alentamalla korkoja, pääjohtaja Christine Lagarde sanoi Europe 1 -radiokanavalla.
Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei aio osallistua Kreikan kolmanteen pelastuspakettiin, ellei siihen sisälly Kreikan velkojen uudelleenjärjestely. Lagarde sanoi ranskalaisen Europe 1 -radiokanavan haastattelussa, ettei usko pelastuspaketin olevan toteuttamiskelpoinen ilman velkajärjestelyä.
Lagarden mukaan tämä voitaisiin tehdä lyhennysvapaiden myöntämisen, maksuaikataulun pidentämisen ja korkojen alentamisen avulla.
IMF ja Lagarde ovat toistaneet useita kertoja, että Kreikan pelastaminen talouskriisin syövereistä vaatii lainojen järjestelemistä uudelleen."
Yle Uutiset 17.7.2015
http://yle.fi/uutiset/imf_ei_osallistu_kreikan_pelastuspakettiin_ellei_velkoja_jarjestella_uudelleen/8163238
Yle Uutiset 25.7.2015
http://yle.fi/uutiset/imf_sai_kreikalta_virallisen_lainapyynnon/8180709
Ollaan Kreikan tukemisesta - sehän on oikeastaan vain saksalaisten ja ranskalaisten pankkien tukemista ja tosiasiassa Kreikan kansalaisten kurittamista eli epätoivoinen yritys perustaa alunperin epäonnistunut euro - mitä mieltä tahansa, europarlamentaarikko Paavo Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa on vankkoine perusteluineen on tarpeen ja täyttä asiaa!
Nyt jos koskaan on paikallaan käydä kriittistä keskustelua siitä, mitä euro on merkinnyt euroalueen kansoille kokonaisuudessaan, ennen muuta juuri troikan paraikaa kovasti kurittamalle Kreikalle mutta aivan erityisesti myös Suomelle ja suomalaisille.
Nyt onkin suomalaisilla mahdollisuus kansalaisaloitteella puolustaa sekä omaa itsenäisyyttään että antaa tukea kaikille itsemääräämisoikeuttaan varjelemaan pyrkiville kansoille!
Kansalaisaloitteelle on mahdollisuus saada tarvittavat 50.000 allekirjoitusta kokoon varsin lyhyessä ajassa, sillä 25.7.2015 aamuun mennessä yli 31400 kansalaista on käynyt allekirjoittamassa aloitteen osoitteessa
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Vrt. ”Velkahelpotuksista käydään vielä kova vääntö”
Toisen lakiuudistuspaketin hyväksyminen Kreikan parlamentissa viime yönä takasi ainakin hetkeksi neuvottelurauhan Kreikan kolmannesta lainaohjelmasta, arvioi Aktian pääekonomisti Anssi Rantala STT:lle.
Neuvottelujen vaikein osuus tulee Rantalan arvion mukaan olemaan sovun löytäminen Kreikan velkajärjestelyjen mallista. Kreikan velkojat ovat keskenään erimielisiä siitä, tulisiko Kreikan velkataakkaa leikata ja miten se tapahtuisi.
Rantalan mukaan on kuitenkin välttämätöntä, että Kreikalle myönnetään velkahelpotuksia muodossa tai toisessa. Todennäköistä on, että Kreikan nykyisiä laina-aikoja pidennetään ja uudet lainat myönnetään jo valmiiksi pitkinä, Rantala sanoo.
– Kreikan velkoja pidennetään todennäköisesti vielä kymmenillä vuosilla.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on vaatinut, että Kreikalle laaditaan velkajärjestelyjä. Muuten valuuttarahasto ei voi katsoa maata kelpoiseksi saamaan lisärahoitusta. Erityisesti Saksa on vastustanut ajatusta velkahelpotusten myöntämisestä Kreikalle. Toisaalta Saksa tahtoo, että IMF on mukana Kreikan kolmannessa lainaohjelmassa, Rantala huomauttaa.
– Uskon, että ymmärrys on vahvistumassa siitä, että Kreikan velkalastille ja maksurasitukselle on tehtävä jotain. Kun kompromissia haetaan, on kaikkien osapuolten tultava vastaan, ja näin on jo tapahtunutkin.
On välttämätöntä, että Kreikalle myönnetään velkahelpotuksia muodossa tai toisessa. - -
http://demokraatti.fi/aanestys-oli-tsiprasille-pieni-voitto-ekonomisti-velkahelpotuksista-kaydaan-viela-kova-vaanto/
(vain) osittain oikeassa:
"Ulkomaisten talousviisaiden Finland tuntuu kovin erilaiselta kuin Suomi.
Maa on nimeltään Finland, ja vuonna 2012 Washington Post kirjoitti, että se voisi olla ensimmäinen, joka jättää euron.
Niin ei käynyt, mutta synkässä jamassa maan talous silti on.
Se on euron syy.
"Finlandin ongelma on se, minkä kaikki odottivat menevän eurossa vikaan", kirjoitti taloustieteen nobelisti Paul Krugman kesäkuun alussa New York Timesissa.
Pian kaikki johtavat talouslehdet alkoivat tutkailla Finlandia. Forbes, Washington Postkahdesti, Bloomberg, New York Times uudelleen.
Heinäkuun puolivälissä New York Times kysyi Finlandin valtionvarainministeriltä Alexander Stubbilta, mitä mieltä hän on Finlandin talouden asiantuntijana: Eikö oma valuutta helpottaisikin Finlandin toipumista?
"Roskaa!" Stubb tuhahti.
Muuta vaihtoehtoa ei ollut, sillä Stubb edusti valtiota nimeltä Suomi.
Suomi ja Finland ovat kovin samankaltaisia, mutta yksi suuri ero niiden välillä on. Finlandin ongelmia pahentaa euro, Suomea piinaa kestävyysvaje ja velkaantuminen.- -
Suomalainen eurokriitikko on 1990-luvusta asti euroa verisesti vastustanut Paavo Väyrynen levittämässä kansanäänestysaloitetta rahaliittoon kuulumisesta.
Suomalainen eurokriitikko on Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen jakamassa lasipurkista markkoja sen jälkeen, kun hän on ensin polttanut EU-lipun.
Suomalainen eurokriitikko vaatii markkaa takaisin, kun Karjalaakaan ei saa.
Eivätkä he vain euroa vastusta, vaan koko Euroopan unionia ja yhteisen Euroopan ideologiaa. Heille Paul Krugman on keppihevonen, jolla vaatia takaisin Suomen Brysseliin menetettyä itsenäisyyttä. (Poikkeus on kohuekonomisti Björn Wahlroos, joka tietenkin on eurokriitikko, sillä sitä oli myös hänen oppi-isänsä Milton Friedman.)
Edistysmieliset suomalaiset eivät ikipäivänä tahdo tulla rinnastetuksi tällaiseen joukkoon. Siksi monet heistä katsovat amerikkalaisten taloustylytystä läpi sormien. Toinenkin syy on: toisin kuin Finlandille, Suomelle eurossa ei ole kysymys vain taloudesta.
Pääministeri Paavo Lipponen tiesi, mitä teki halutessaan Suomen "pöytiin, joissa päätöksiä tehdään". Hän halusi Suomen Eurooppaan, pois Venäjän vierestä.
Koko talousunioni oli Suomelle ja Euroopalle ensin ideologinen ja turvallisuuspoliittinen, vasta sitten taloudellinen projekti.
Edelleen euro on Suomelle henkinen asia, edistyksen merkki. Siksi maailman arvostetuimpien talouskommentaattoreiden palaute voidaan ohittaa olankohauksin. Kaiken maailman krugmanit eivät tunne Suomen taloutta tarpeeksi hyvin, ja euron ongelmat johtuvat siitä, ettei sen sääntöjä ole noudatettu, suomalaiset talousukkelit hokevat.
Mitä ulkomailla sitten väitetään?
No, kovin tutunkuuloisia asioita. Finlandissa työvoima on liian kallista, ja maalla on hätä, koska sen talous rakentui Nokian ja metsäteollisuuden varaan, jotka sitten romahtivat yhtä aikaa. Mutta kerta toisensa jälkeen he sanovat sen, mistä ei suomeksi saa puhua: euro on devalvoinnin estävä pakkopaita, johon Finland on sidottu.
Nyt maan ainoa vaihtoehto on palkkojen ja kustannusten laskeminen, mikä Suomessa "yhteiskuntasopimuksena" tunnetaan. Sen tekeminen on vaikeaa ja suututtaa kansalaisia, silti tuloksia voi parhaimmillaankin odottaa vasta vuosien päästä.
Jos Finlandilla olisi ollut kelluva markka, olisi käynyt kuin naapurimaa Swedenissä. Sen kruunun arvo laski talouskriisin koittaessa. Tuontitavaran hinta nousi, mutta maan kilpailukyky parani ja toipuminen on ollut nopeaa.
Tästäkin New York Timesin toimittaja kysyi Stubbilta. Että eikö Finlandille olisi käynyt samoin?
"Devalvointi on kuin dopingia. Auttaa hetken, muttei pitkällä tähtäimellä", Stubb sanoi. Taloustieteen oppien vastaisesti Suomessa kun on totuttu tuhlaamaan hyvinä aikoina, mikä on kiihdyttänyt talouden ylikierroksille. Laskusuhdanteessa taas on säästetty ja devalvoitu, kunnes on taas päästy nousuun ja toistettu samat virheet.
Kaikki kylläkin tiesivät, että Suomesta voisi tulla Finland.
"Jos Emu toteutuu, Euroopan pitäisi yhdistyä myös muuten. Nyt Eurooppa näyttää valitsevan pahimman vaihtoehdon siirtymällä yhteiseen rahaan samalla, kun kullakin jäsenmaalla on erillinen finanssipolitiikkansa", Paul Krugman huomautti Helsingin Sanomissa vuonna 1996.
Vuotta myöhemmin professori Jukka Pekkarisen johtama Emu-työryhmä listasi vastaavia uhkakuvia ja korosti, että Suomen talouspoliittisen linjan olisi muututtava, sillä eurossa ei enää voi devalvoida entiseen malliin.
Mutta taloustieteilijöitä ei taaskaan kuunneltu.
Nyt Euroopassa on monta maata, jolle eurosta on ollut taloudellisesti lähinnä haittaa, kirjoitti heinäkuussa Financial Timesin kolumnisti Wolfgang Münchau.
"Jos eurosta irrotetaan poliittiset ja taloudelliset kunnianhimot, siitä tulee jäsenvaltiolle kylmää kustannus–hyöty-analyysiä. Silloin ennen pitkää joku haluaa luopua yhteisvaluutasta", Münchau kirjoitti."
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1438917154004
Muistin virkistämiseksi kannattaa paitsi nimimerkin "Pystyyn_kuollut" kaikkien muidenkin keskustalaisten - aina pääministeri Sipillä myöten - katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 34300 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta Suomen kansantalouden ja Suomen kansalaisten kunniallisen selviämisen kannalta perusteellisesti käytävä eduskuntakeskustelu kansanäänestyksestä ja euroalueeseen kuulumisen eduista ja haitoista on saatava tuloilleen mahdollisimman nopeasti. Mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
JK
Talousnobelistin jäätävä arvio Kreikasta: ”Ei mitään järkeä”
Amerikkalainen talousnobelisti ja Maailmanpankin entinen pääekonomisti Joseph E. Stiglitz arvostelee kovin sanoin troikan, eli Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n, Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin EKP:n toimia Kreikan kriisin hoitamiseksi. Stiglitz suomii erityisesti Kreikalle muutama viikko sitten esitettyjä ehtoja, jotka sen on täytettävä uuden lainapaketin saamiseksi.
-Uusissa ehdoissa ei ole mitään järkeä Kreikan, mutta ei myöskään sen velkojien kannalta. Toteutti Kreikka ehdot hyvin tai huonosti, sen velkataakka kasvaa kestämättömäksi, hän sanoo mielipidekirjoituksessaan The New York Timesissa.
Stiglitzin mukaan juuri tästä syystä niin IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde kuin EKP:n pääjohtaja Mario Draghikin pitävät Kreikan velkojen leikkaamista välttömänä. Saksan kuitenkin vastustaa velkaleikkuria. Lagarden mukaan IMF ei osallistu Kreikan lainoittamiseen, jos velkaleikkuria ei toteuteta.
Stiglitz on samaa mieltä niiden ekonomistikollegoidensa kanssa, joiden mukaan tiukka talouskuri on pääsyy Kreikan nykyisille vaikeuksille. Muun muassa toinen talousnobelisti Paul Krugman on kuvaillut Kreikalle esitettyjä uusia vaatimuksia ”hulluiksi”.
Hän muistuttaa samalla, että mitä syvemmälle taantumaan Kreikka vajoaa, sitä epätodennäköisempää on, että se pystyy lyhentämään velkojaan. - "
http://www.uusisuomi.fi/raha/93839-talousnobelistin-jaatava-arvio-kreikasta-ei-mitaan-jarkea
oli Suomelle virhe, on todennut useampaankin otteeseen huippuekonomisti Paul Krugman, joka sai taloustieteen Nobelin v. 2008.
Princetonin yliopiston kansantaloustieteen professorin Paul Krugmanin mukaan euroalueen inflaatio on jo liian matala. Krugmanin mielestä Saksan pitäisi nostaa palkkoja sysätäkseen euroalueen talouden liikkeelle.
Amerikkalainen taloustieteilijä Paul Krugman on sitä mieltä, että Suomi pärjäisi nyt paremmin, jos ei kuuluisi euroalueeseen.
"Onhan se jokseenkin selvää. Mutta en neuvo Suomea lähtemään eurosta, sitä en tarkoita", Krugman sanoi HS:lle Kööpenhaminassa torstaina, kun hän kävi esitelmöimässä Skagen Fondene -varainhoitoyhtiön seminaarissa.
Euroero ei Krugmanin mukaan kannata, koska jos on jossain, lähteminen on vaikeaa.
Finanssikriisin aikana Krugman on toistuvasti arvostellut euromaita vääränlaisesta talouspolitiikasta ja kriisin syventämisestä tiukalla kulukuurilla.
Hän sanoo ymmärtävänsä Suomen liittymiseen euroon poliittisten ja historiallisten syiden takia, mutta taloudellisesti se ei ole ollut järkevää. Krugman viittaa Ruotsiin, joka on ainakin toistaiseksi selvinnyt hyvin finanssikriisistä muun muassa joustavan valuutan ansiosta.
Ruotsin lisäksi pohjoismaista hyvin on pärjännyt Norja, kun Suomi ja Tanska ovat kompuroineet. Tanska on Krugmanin mielestä tilanteessa, johon Ruotsi pelkää joutuvansa.
"Tanska on pohjoisen Espanja. Asuntokupla on puhjennut, taloudessa ei ole tapahtunut mitään viiteen vuoteen. Kotitalouksien velan sulattelu kestää", Krugman vertasi.
"Mutta vielä Tanskassakaan ei mene niin huonosti, että kannattaisi irrottautua eurosta", hän vitsaili.
Tanskan kruunu on kytketty euroon eli Tanska ei voi harjoittaa itsenäistä rahapolitiikkaa. Espanjan kaltaiselta inhimilliseltä kärsimykseltä Tanskaa on suojellut hyvinvointivaltio.
"Suomi ei näytä kuplataloudelta. Kotitalouksien velka ei ole lähelläkään (Tanskan) tasoa", Krugman sanoi.
Hänen mukaansa on "vähän mysteeri", miksi Suomella menee niin huonosti. Krugman pohti Suomen olevan niin pieni talous, että Nokian ongelmat tuntuvat koko maassa ja että valtion tiukka taloudenpito on avittanut laskusuhdannetta.
"Se voi olla vain huonoa onneakin."
Jos Tanska on pohjoisen Espanja, niin Yhdysvaltojen Espanja on Florida. Molemmissa on posahtanut asuntokupla ja väki on velkaantunutta.
"Mutta Floridassa eläkkeet ja sosiaalimenojen rahoitusta tulee Washingtonista", Krugman huomautti. Espanjan tilanne olisi Krugmanin mielestä paljon parempi ja euroalueen ongelmat pienempiä, jos mahtava Saksa maksaisi Washingtonin tapaan espanjalaisten eläkkeitä ja terveydenhuoltoa liittovaltiomallin mukaan.
Euroalueen ongelmat kietoutuvat Krugmanin mielestä muutenkin Saksan ympärille. Hänen mukaansa olisi helpompaa nostaa palkkoja Saksassa kuin laskea niitä Espanjassa. Maiden välisen suhteellisen palkkaeron pitäisi kasvaa, mutta palkkoja laskemalla se on erittäin vaikeaa.
Krugmanin mielestä Saksa voisi jo joustaa ja vähitellen ymmärtää, kuinka suuria uhrauksia Välimeren kriisimaat ovat euron hyväksi tehneet.
Maailmantalouden tilannetta vuoden 2014 alussa Krugman luonnehti lainaamalla amerikkalaisen Robert Frostin Tuli ja jää -runoa, jossa pohditaan, loppuuko maailma tuleen vai jäähän.
"Tuli on saatu nyt hallintaan, mutta jää on vielä ongelma." Krugmanin mukaan tilanne on muuttunut loppuvuoden 2011 "hirveän kauheasta" vain vähän vähemmän kauheaksi.
Krugmanin mukaan on mahdollista, että nykyinen matalan inflaation ja jopa deflaation jäinen kausi on pitempi ja syvempi vaikutuksiltaan.
"Nolla ei ole deflaation olennainen raja, vaan inflaatio on nyt liian hidas."
Deflaatiota pidetään taloustieteessä tuhoisana sen lamaannuttavan vaikutuksen takia: investointeja lykätään ja lykätään, kun odotellaan tuotteiden halventumista."
Annukka Oksanen
HS TALOUS 10.1.2014
http://www.hs.fi/talous/a1389244319862
Pitää vielä saada kansanedustajien enemmistö tukemaan hanketta. Tuskin onnistuu
Sebastian Tynkkynen omiensa joukossa ison haasteen edessä, kun puheenjohtaja Soini tekee EU-parketilla ennennäkemättömät käännökset ja taivutukset - kenties ihan härkäparina Terhon kanssa ...
On siinä persujen kenttäväellä vielä ihmettelemistä!
Ja vielä mielenkiintoisempaa on nähdä ja kuulla, minkälaisiin selityksiin mahtaakaan yltää häkäpönttöinsinööri kaikkine kakkaroineen.
Ainakaan liika asiantuntemus ei tunnu hänen näkemyksiään ja perustelujaan vielä vaivanneen...
Alkeiskurssin alkupaloiksi voisi suositella
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siksikin tarvitaan
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Koska v. 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
tarvitaan v. 2015
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
kiristyy, kun ennen vaalerja niin uhmakas Timo Soinikin jo julistaa Kreikasta:
"Piikki ei ole koskaan kiinni
Perussuomalaisten kenttäväki tenttasi tänään Turun puoluekokouksessa puolueen johtoa.
Ulkoministeri Timo Soinilta (ps) kysyttiin, onko Kreikan piikki kiinni.
- Ikävä kyllä, Kreikan piikki ei ole koskaan kiinni. Sinne on mennyt satoja miljardeja euroja.
- Jos euro kaatuisi yhdessä yössä, se maksaisi Suomelle 3,4 miljardia euroa, Soini sanoi.
Soinin mukaan Kreikan pakettia kannattaa neuvotella, mutta huonoa sopimusta ei pidä hyväksyä.
Soini myös totesi, että Kreikan tilanne jatkuu samanlaisena, kun Kreikka ei eurosta eroa.
- Isot maat eivät halua tehdä, siksi tämä tilanne jatkuu, Soini totesi.- -"
IS 9.8.2015
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1439080832719.html
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 34300 nimeä.
Paneeko miettimään, millaisia vaihtoehtoja Suomessa kannattaisi pikaisestikin harkita, jotta parhaiten voitaisiin turvata Suomen kansalliset - ja siis myös tavallisten Suomen kansalaisten - edut?
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
- valitettavasti!
Suomen_käy_varmuudella huonosti, jos pysymme eurossa, perustelee Paavo Väyrynen kansalaisaloitettaan.
Konkaripoliitikko Paavo Väyrynen (kesk.) yllätti heinäkuussa laittamalla vireille kansalaisaloitteen.
Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa on kerännyt alle kuukaudessa yli 34 000 allekirjoitusta.
Europarlamentaarikko, kahdeksan hallituksen ministeri, kolminkertainen presidenttiehdokas ja keskustan kunniapuheenjohtaja kertoo, ettei näe kansalaisaloitteen tekemisessä mitään ristiriitaa.
– En näe ristiriitaa siinä mielessä, että minulla ei ole Suomen valtiollisessa päätöksenteossa mitään asemaa. Olen vain kansalainen, ja minusta on aivan oikein, että näin voi toimia, hän perustelee.
Ne jotka eivät pidä ajamastani asiasta arvostelevat menettelytapaani.”
Väyrynen tähdentää, ettei hänen olisi sen sijaan sopivaa istuvana europarlamentaarikkona tehdä eurooppalaista kansalaisaloitetta, samoin kuin istuvan kansanedustajan ei olisi sopivaa tehdä kansalaisaloitetta Suomessa.
Väyrynen kylläkin valittiin kevään vaaleissa eduskuntaan, mutta ulkoministerin salkkua tavoitellut poliitikko päätti rivikansanedustajan pestiin tyytymisen sijaan jäädä europarlamenttiin.
– Ne jotka eivät pidä ajamastani asiasta arvostelevat menettelytapaani. Kyllähän on täysin hyväksyttyä ja sallittua, että näin toimii, hän vakuuttaa.
Varmasti kansalaisaktivismia aina arvostetaan.”
Väyrynen korostaa, ettei kyseessä ole keskustan hanke, vaan hänen oma kansalaisaktiivisuutensa. Kansalaisaloite ei edustakaan puolueen virallista linjaa. Keskustan puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän kanssa Väyrynen ei ole keskustellut aloitteesta.
– En tiedä mitä puoluejohdossa ajatellaan, en ole puhunut asiasta Sipilän kanssa. Varmasti kansalaisaktivismia aina arvostetaan, hän muotoilee.
Väyrynen on tunnettu EU-kriittisestä linjastaan. Hän ehti kampanjoida meppinä jo vuonna 1998 Euroopan talous- ja rahaliittoon liittymistä vastaan, johon Paavo Lipposen hallitus vei Suomen eduskunnalle esittämänsä tiedonannon seurauksena.
Tällöinkään Väyrysen linja ei ollut sopusoinnussa keskustan puoluejohdon kanssa, mutta hän vaikutti kampanjoinnillaan siihen, että puolueen silloinen kelkka kääntyi euroa vastaan.
– Tämä on nyt vähän samantapainen ilmiö kuin se vuoden 1998 prosessi, Väyrynen arvioi uutta kampanjaansa.
Kansanäänestystä eurosta ei keväällä 1998 järjestetty, vaan suomalaisten kannan katsottiin tulleen selväksi jo aiemmassa EU-kansanäänestyksessä. Väyrynen pitää yhä silloisen hallituksen toimintaa perustuslain vastaisena ja uskoo, että viimeistään nyt on kansanäänestyksen paikka.
– Suomi on selvästi kärsinyt eurosta, meillä on koko alueen surkein taloudellinen kehitys. Ne jotka ajoivat Suomen tähän tilanteeseen sanovat, ettei se johdu eurosta, mutta kyllä se johtuu, Väyrynen huomauttaa.
Meidän käy varmuudella huonosti jos pysymme eurossa.”
Mutta jos kansanäänestys toteutuisi ja Suomi äänestäisikin euroa vastaan, alkaisiko paatunut EU-kriitikko seuraavaksi ajaa eroamista koko unionista?
– En, en aja sitä. Sellainenkin aloite on olemassa, se on saanut vain reilut 6 000 kannattajaa, enkä minä sitä kannata. Se mikä nyt on pääkysymys ja ajankohtainen kysymys Suomen kannalta on euroalue, josta pitäisi päästä eroon niin pian kuin suinkin mahdollista.
Puoliksi tuusulalainen Väyrynen aikoo elokuun aikana järjestää kampanjaa puoltavan yleisötilaisuuden jokaisessa maakunnassa. Keski-Uudellamaalla tilaisuutta ei Väyrysen mukaan todennäköisesti järjestetä, vaan lähin pidettäneen Helsingissä.
Kunhan eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 nimeä tulee täyteen, Väyrynen suunnittelee jo kutsuvansa koolle suuremman seminaarin, jossa asiantuntijat ottaisivat kantaa siihen, miten euroalueesta eroaminen käytännössä tapahtuisi.
– On tärkeää, että Suomessa keskustellaan asiasta. Eurosta eroaminen on mahdollista, vaikkakin hankalaa. Meidän käy varmuudella huonosti jos pysymme eurossa, joten kannattaa mieluummin ottaa vastaan lyhyemmän aikavälin riskit, hän sanoo.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/307989-suomen-kay-varmuudella-huonosti-nain-paavo-vayrynen-perustelee-euro-aloitettaan
JK.
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Kolminkertainen presidenttiehdokas ja aina hävisi paremmilleen. Median syytä sekin, median syytä.
Eduskunnan EMU-käsittelystä eli ko. tiedonantokeskustelusta vuodelta 1998
on olemassa oivallinen viiden minuutin mittainen juutuubi!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole EMU-ratkaisua puolustellessaan myöskäään tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö...
Paavo Lipposen hallitus vei eurohurmiossaan Suomen tuskien tielle eli yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta toisin kuin oli aikanaan EY/EU-jäsenyyshakemuskäsittelyn aikoihin luvattu eli annettu ymmärtää.
Kreikan kriisin yhteydessä on demarien piirissä ollut ilmeisiä vaikeuksia orientoitua
euron mukanaan tuomiin ongelmiin - ainakaan uudella, luovalla tavalla.
Kansanvallan ja demokratian toimivuuden kannalta on aika lailla omituista, että Suomessa euroalueeseen kuulumista koskeva (eduskunta)keskustelu tarvitsee synnyttäjäkseen ja sytyttäjäkseen - europarlamentaarikon!
Ks. Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa 11.8.2015 iltapäivään mennessä jo yli 34400 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Väyrysen laatiman kansalaisaloitteen tarkoitus: Väyrynen on aina oikeassa, Väyrynen on Jumalan valitsema johtaja Suomelle, Väyrynen on ylivertainen.
"Euro on vuosisadan virhe"
Euron vuoksi euroalueen jäsenmaiden bruttokansantuote on kymmenen prosenttia pienempi kuin se olisi ilman euroa.
Tämän tuloksen esittää professori Vesa Kanniaisen johdolla 12 eri tutkijan koostama kirja Euron tulevaisuus – Suomen tulevaisuus. Tästä syystä yhteisvaluutta on suuri virhe.
Raha sikseen. Tärkeätä ei ole vain yhteinen valuutta, vaan kaikki muu liittovaltiohivutus, joka euroalueella on käynnissä. Viimeisin vaihe tässä on pankkiunioni, mutta Brysselin ajatushautomot ovat valmistelleet jo pitkään fiskaalista unionia, jossa osa kansallisesta budjettivallasta siirtyy euroalueen yhteiseen valtiovarainministeriöön. Euroalue saa myös suoran verotusoikeuden.
”Vaikka Brysselissä juodaan samppanjaa sen kunniaksi, että muutamat maat ovat palanneet yksityisille lainamarkkinoille, niin lainaa ne saavat vain sen takia, että Euroopan keskuspankki on niiden takuumies. Me sanomme kirjassa, ettei eurokriisi ole ohi, vaikka tällä erää talous tasapainottuisi ja tulisi vähän kasvuakin”, Kanniainen sanoo Talouselämän haastattelussa.
Kanniainen sanoo suhtautuvansa Euroopan unioniin myönteisesti, mutta rahaliittoa hän arvostelee ankarasti. Tiedotustilaisuudessa Vesa Kanniainen sanoi, että Saksan johdolla tapahtuvassa rahaliitossa Suomesta tulee Saksan osavaltio.
Suomella on kolme vaihtoehtoa: 1) seurata ajopuuna Saksaa, 2) seurata mukana vielä jonkin aikaa integraation syventymistä ja 3) erota eurosta.
Rahaliitosta ei ole juuri hyvää sanottavaa. Ajatuspaja Libera on kustantanut kirjan.
Teoksesta käydyn paneelikeskustelun osanottajista Nordean, Sammon ja UPM-Kymmenen hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ja ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja yhtyivät eurokritiikkiin. Kansanedustaja Kimmo Sasin osaksi jäi puolustaa euroa. Hänet paneelin muut osanottajat lähes nauroivat pihalle, kun Sasi mainitsi euron vähentävän yritysten valuutanvaihtokuluja. Liberan toiminnanjohtaja Elina Lepomäki huomautti, etteivät ole relevantti seikka ollenkaan, koska yritykset ovat tottuneet elämään valuuttojen kanssa ja suojautumaan kurssivaihteluilta.
Päivää myöhemmin Etla julkaisi EU:n suunta - kuinka tiivis liitto euroalueen tulevaisuutta arvioivan kirjan. Uudelleenkärjistyvät valtionvelkaongelmat ja poliittiset paineet voivat sen mukaan tiivistyvään rahaliittoon, mikä suomeksi tarkoittaa toimivallan keskittämistä euroviranomaisille."
Talouselämä 10.5.2014
http://www.talouselama.fi/uutiset/euro on vuosisadan virhe/a2247014
JK.
Paneeko miettimään, millaisia vaihtoehtoja Suomessa kannattaisi pikaisestikin harkita, jotta parhaiten voitaisiin turvata Suomen kansalliset - ja siis myös tavallisten Suomen kansalaisten - edut?
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
"tuottavuusloikalla" ei euron haittoja korjata!
"Eurojäsenyydestä 10 prosentin hyvinvointitappio!
Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen on turhautunut Suomen keskustelukulttuuriin.
Kanniaisen johtama 12-jäseninen asiantuntijaryhmä perää avointa keskustelua eurojäsenyyden aiheuttamista haitoista Suomen taloudelle ja tulevaisuudelle.
Kanniaisen perustama EuroThinkTank-ryhmä julkaisi tänään kirjan: Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot.
- Viime elokuussa valaistuin. Olin niin turhautunut suomalaiseen eurokeskusteluun, että päätin perustaa ryhmän, joka kriittisesti ja analyyttisesti pohtisi, mikä on euron tulevaisuus ja onko Suomen järkeä kuulua euroalueeseen, Kanniainen sanoo Iltalehdelle.
Tuoreessa euron tulevaisuutta pohtivassa kirjassa todetaan, että rahaliiton jäsenyys on aiheuttanut keskimäärin 10 prosentin hyvinvointitappion euroalueen jäsenmaille. Summa on laskennallinen keskiarvo euromaiden hyvinvointitappiosta, kun niitä on verrattu hypoteettisiin hyvinvointiodotteisiin, jos euroaluetta ei oltaisi perustettu.
- Laskelmat on tehty viime vuoteen asti ja tänä vuonna tappiota tulee lisää. Euroon kuuluva Suomi ei pysty ylläpitämään hyvinvoinnin kasvua, Kanniainen sanoo.
"Suomi on yhden totuuden maa"
Professori on turhautunut Suomen keskustelukulttuuriin.
- Suomi on aina yhden totuuden maa, meillä ei ole sellaista traditiota, että arvioitaisiin avoimesti ja analyyttisesti vaihtoehtoisia näkemyksiä.
- Tosin keskustelu olisi kannattanut käydä jo silloin, kun Kreikka ajautui kriisiin, mutta on tämä asia yhä ajankohtainen. Historia on osoittanut, että riippumattomien maiden valuuttaunionit eivät ole menestyneet.
Kanniaisen mukaan ilman vahvaa liittovaltiota löyhästi toisiinsa sitoutuneet maat ovat aina itsekkäitä. Esimerkiksi Saksa haluaa säilyttää euron, koska on merkittävin hyötyjä yhteisvaluutasta.
- Saksalla on mehevä seitsemän prosentin vaihtotaseen ylijäämä. Italia puolestaan ei aio maksaa velkojaan vaan haluaa, että euromaat maksavat ne yhteisillä eurobondeilla, Kanniainen sanoo.
Itsekkäämpi Suomi
Professori Kanniaisen mukaan myös Suomen pitäisi olla itsekkäämpi.
- Suomen pitää avoimesti punnita, mikä vaihtoehto on sille paras, jos talouskasvu halutaan säilyttää.
Kanniainen muistuttaa, että kruunumaa Ruotsi hyötyi omasta valuutastaan vuoden 2009 kysyntäsokin aikana. Kruunu heikkeni 20 prosenttia ja maan vienti elpyi nopeasti. Euron jäsenenä Suomen vientisektorin kustannusrakenteen, esimerkiksi työvoimakustannusten, olisi pitänyt joustaa yhtä reilusti alaspäin, jotta Suomen kilpailukyky olisi säilynyt yhtä hyvänä kuin Ruotsin.
Kanniaisen mukaan Suomella on kolme tulevaisuusvaihtoehtoa:
1) Ajopuuvaihtoehdossa Suomi pysyttelisi mukana liittovaltiokehityksessä ja hyväksyisi suurten jäsenmaiden saneleman politiikan. Tämä veisi Suomen pikkuhiljaa osaksi vahvaa liittovaltiota.
2) Peesausvaihtoehdossa Suomi irtaantuisi liittovaltiokehityksestä ja palaisi yksipuolisesti noudattamaan Maastrichtin sopimusta. Se tarkoittaisi option auki jättämistä mahdolliselle myöhemmälle eurosta eroamiselle. Tähän vaihtoehtoon liittyisi luopuminen pyrkimyksestä kuulua niin sanottuun EU:n ytimeen.
3) Kolmantena vaihtoehtona nähdään eurosta eroaminen eli fixit. Se ei Kanniaisen asiantuntijaryhmän mukaan johtaisi merkittäviin häiriöihin rahoitusmarkkinoilla. Poliittisesti fixit-vaihtoehto tarkoittaisi päätymistä EU:n ulkokehiin.
Kanniainen ei halua kertoa, mikä kolmesta vaihtoehdosta on hänen suosikkinsa.
- Toivoisin, että nyt voisi alkaa avoin keskustelu Suomen tulevaisuudesta.
KREETA KARVALA
Iltalehti 7.5.2014
http://www.iltalehti.fi/talous/2014050718269889_ta.shtml
Vrt.
Katso ja muistele!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Suomessa on noin 4,25 miljoonaa äänioikeutettua. Tuo 50 000 nimeä on siis vähän yli prosentin äänestäjistä. Varsin pieni määrä joten puhe laajasta tuesta on rankkaa liiottelua.
Sitten pitää vielä saada kansanedustajien enemmistö asian taakse. Väyrysen yritys ei ole realistinen
vaan kansanvallasta ja kansalaisten oikeuksista saada oikeaa tietoa eurosta ja euroalueesta ja niiden vaikutuksesta Suomeen ja suomalaisten elämään!
"Kreikan kolmas "pelastuspaketti" on kuin kaksi edellistä: se paisuttaa Kreikan velkataakkaa ja pahentaa maan talousahdinkoa eikä ratkaise kriisiä. Samoin Suomen Kreikka-riski kasvaa eikä kutistu. Sata miljardia sinne tai tänne, kunhan Kreikka-draama jatkuu.
Tiistaina näytti yhä varmemmalta, että Kreikka voi piakkoin saada kolmannen suuren "pelastuspaketin". Alustavien arvioiden mukaan Kreikka voi saada lähemmäs sata miljardia euroa pääasiassa Suomen ja muiden eurovaltioiden takaamia uusia tukiluottoja.
Todennäköisimmin uusi "pelastuspaketti" toimii kuin kaksi edellistäkin: se ei pelasta Kreikkaa tai muitakaan kriisiin osallisia euromaita kriisistä vaan pitkittää ja pahimmillaan jopa pahentaa kriisiä.
Toki uusikin rahoitusohjelma estää Kreikkaa uhkaavan maksukyvyttömyyden ja Kreikan rahoittajia uhkaavat välittömät luottotappiot. Samalla se kuitenkin ennemmin kasvattaa kuin kutistaa Kreikan ennestäänkin railakkaasti liian raskasta velkataakkaa.
"Kreikka-kolmonen" lykkää totuuden hetkeä, mutta tuskin estää sitä. Samalla se lykkää mutta ei estä niitä tappioita, joita Suomikin aikanaan joutuu tästä kriisistä ja Kreikan "pelastamisesta" tunnustamaan.
Tappioiden lykkäämistä – ja paisuttamista – selittänee lähinnä europäättäjien haluttomuus tai kyvyttömyys aiempien virheiden tunnustamiseen. Väliäkö siitä, että näin todennäköisesti kriisin loppulasku paisuu entistä suuremmaksi.
Veronmaksajat kyllä maksavat, maksoi mitä maksoi.
Tukiehdot heikentävät taloutta
Alustavien kaavailujen mukaan Kreikan valtio tarvitsee ja todennäköisesti myös saa ainakin 86 miljardia euroa uusia tukiluottoja. Niiden turvin kriisivaltion on tarkoitus selvitä vanhojen velkojensa lyhennyksistä ja koroista muutama vuosi eteenpäin.
Osa uusista luotoista varattaneen maan kriisipankkien pääomittamiseen.
Näillä näkymin valmisteilla oleva kolmas "pelastuspaketti" paisuttaa Kreikalle kriisin mittaan myönnettyjen tukiluottojen kokonaismäärän pitkälle yli 300 miljardiin euroon. Samalla valtion velkaisuuden suhdeluku kohonnee 200 prosenttiin vuotuisen kokonaistuotannon arvosta.
Lohduttomaan kokonaiskuvaan kuuluu, että uusienkin tukiluottojen ehdot pakottavat Kreikan jatkamaan ja jopa voimistamaan julkisen talouden vyönkiristyksiä – ja osaltaan heikentämään ennestäänkin surkeaan jamaan lamaantunutta taloutta. Rahaliikenteen rajoitukset osaltaan pahentavat talouden ahdinkoa.
Itsekin Kreikan "pelastustoimiin" tähän asti osallistunut Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on jo varsin avoimestitunnustanut aiempien tukiohjelmien perustuneen keskeisiltä osin tyystin virheelliseen toiveajatteluun Kreikan velkakestävyyden ja talouden pikaisesta kohenemisesta.
IMF:n taloustutkijat ovat sisäisissä velkakestävyysarvioissaan peittelemättä todenneet, ettei Kreikan valtio selviä veloistaan ilman tuntuvia vanhojen velkojen leikkauksia tai vastaavia helpotuksia. IMF onkin todennut, ettei se voi jatkaa Kreikan rahoittamista ennen kuin maan velkataakka kevenee leikkauksin.
Tästä huolimatta muut euromaat valmistelevat Kreikan velkamäärän kasvattamista, joten toistaiseksi IMF:n osallistuminen uuteen tukiohjelmaan on epävarmaa.
Tappioriskit piiloon mutta ei pois
Saksan, Suomen tai muidenkaan euromaiden päättäjät eivät ole suostuneet keskustelemaan Kreikan velkavastuiden leikkaamisesta, sillä kyse olisi niiden omien saatavien leikkauksista. Tämä taas ei käy euromaiden päättäjille, joiden mukaan vasta tukiluottojen leikkaukset olisivat toisen jäsenmaan kiellettyä rahoitustukea.
IMF:n esittämät ja Kreikan hallituksen havittelemat velkaleikkaukset ovat useimmissa euromaissa poliittinen kuuma peruna, sillä muiden eurovaltioiden lisäksi Kreikalla ei ole muita huomattavan suuria velkojia jäljellä kuin IMF ja euromaiden keskuspankki EKP. Nekään eivät suostu tinkimään omista saatavistaan, vaan vaativat joka ikisen Kreikalle lainaamansa euron takaisin.
Käytännössä EKP toimii eurovaltioiden riskillä ja niiden lukuun, joten toki senkin vastaanottamat tappiot koituisivat mutkan kautta eurovaltioiden tappioiksi. Toistaiseksi EKP on silti tinkimättä pitänyt kiinni omista saatavistaan, ja yksi syy "Kreikka-kolmosen" hoppuun onkin lähes koominen:
Euromaiden pitäisi lainata Kreikalle pian lisää rahaa, jotta tällä olisi varaa maksaa ensi viikon torstaina erääntyvä runsaan kolmen miljardin euron lainaerä EKP:lle. Näin EKP säästyisi luottotappiolta ja todennäköisen tappion riski siirtyisi jopa vuosien ajaksi piiloon eurovaltioiden takausvastuisiin.
Todennäköisten tappioiden piilottaminen ja lykkääminen on eri asia kuin tappioiden pienentäminen tai varsinkaan niiden pyyhkiminen pois päiviltä.- -"
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/08/12/viis-hinnasta-kreikka-draama-jatkuu/201510170/12
Siksikin!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
enää kenelläkään, ei ainakaan Kreikalla ja kreikkalaisilla - eikä ainakaan missään ytimissä...
"Kreikan velkoja tullaan leikkaamaan – Poliittisesti helpompaa kutsua pehmeäksi velkajärjestelyksi"
Kreikan kolmas tukipaketti vaatii vaikeita kompromisseja. Asiantuntijat uskovat, että velkahelpotukset ovat välttämättömiä.
Kreikan kolmannen apupaketin neuvottelut on saatu päätökseen ja edessä on paketin hyväksyttäminen Euromaiden kansallisissa parlamenteissa. Onko kyseessä ratkaisu loppumattomalta tuntuvasssa kriisissä, tästä aamu-tv:ssä keskusteltiin Aktian pääekonomistin Anssi Rauhalan ja tutkijan Lauri Holapan kanssa.
Video: Yle
Kreikan lainaohjelman toteutuminen tulee vaatimaan käytännössä Kreikan velkojen leikkaamista, sanoivat Helsingin yliopiston tutkija Lauri Holappa ja Aktian pääekonomisti Anssi Rantala aamu-tv:n haastattelussa 12.8.2015..
– Puhutaan pehmeästä velkajärjestelystä, jossa korkoja lasketaan ja pidennetään lainojen maturiteettia. Käytännössä se ei eroa mitenkään velkojen leikkauksesta, mutta se on todennäköisesti poliittisesti helpompaa, Rantala sanoo.
Kreikan kolmannesta tukipaketista päästiin eilen periaatteelliseen sopuun. Nyt velkojamailta vaaditaan vielä poliittinen päätös 85 miljardin euron lainaohjelmasta. Suomessa suuri valiokunta ottaa asiaan kantaa torstaina, euroryhmän valtiovarainministerit käsittelevät lainaohjelmaa perjantaina.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on vaatinut velkahelpotuksia. Sen lisäksi velkojen leikkaaminen on tärkeää Kreikan hallitukselle sisäpoliittisista syistä. Mikäli pääministeri Alexis Tsiprasin linja häviää Syrizan kuukauden päästä järjestettävässä puoluekokouksessa, on Kreikassa tiedossa todennäköisesti uudet vaalit ja uusi konflikti velkojien kanssa, Holappa arvioi.
– Velkajärjestely on välttämätön, että prosessi tällaisenaan kulkisi eteenpäin, Holappa sanoo.
Velkojien kesken on erimielisyyttä suhtautumisessa Kreikan velkojen leikkaamiseen. Poliittisista syistä tiukan Kreikka-linjan poliitikot joutuvat myymään velkahelpotukset omalle äänestäjäkunnalleen jonain muuna kuin velkaleikkauksina.
– Tässä on sellainen absurdi tilanne, että Saksa ei haluaisi tehdä velkahelpotuksia, mutta haluaa IMF:n mukaan. IMF taas haluaa velkahelpotuksia tullakseen mukaan. Todennäköistä kuitenkin on, että jonkinlainen kompromissi löydetään, Holappa sanoo.
Euroopan komission mukaan Kreikka ja sen lainoittajat pääsivät eilen periaatteelliseen yhteisymmärrykseen Kreikan uuden lainaohjelman ehdoista. Vielä ei tiedetä, mitä yksityiskohtia sopuun sisältyy. Rantala arvioi, että poliittinen päätös velkajärjestelyistä pyritään siirtämään syksyyn.
Matti Koivisto
Yle Uutiset 12.8.2015
http://yle.fi/uutiset/kreikan_velkoja_tullaan_leikkaamaan__poliittisesti_helpompaa_kutsua_pehmeaksi_velkajarjestelyksi/8220536
Vrt.
"- - Puheissa euroalue näyttäytyy yhteen hiileen puhaltavana idyllisenä perheenä, mutta Kuisman kuvaileman europerheen dynamiikka on tutumpi sosiaaliviranomaisten raporteista, kuin matkailumainoksista.
"Vaikea kuvitella, että tämän päivän Euroopassa pystyttäisiin kovin pitkään rakentamaan rahajärjestelmää sen varaan, että ne jotka eivät pärjää, pakotetaan siihen mukaan."
– Professori Markku Kuisma
– Tässä perheessä vahvimmat jäsenet käyttävät heikompia hyväkseen, ovat väkivaltaisia ja hallitsevat julmuudella, Kuisma sanoo.
– Vaikea kuvitella, että tämän päivän Euroopassa pystyttäisiin kovin pitkään rakentamaan rahajärjestelmää sen varaan, että ne jotka eivät pärjää, pakotetaan siihen mukaan. Eihän sellainen voi kestää kuin pakkovallalla. Nyt nähdään sortuuko systeemi, Kuisma uskoo.
Yle 16.7.2015
http://yle.fi/uutiset/professori_euroalueesta_suomi_on_saksan_jaloissa_raksyttava_pikkukoira/8156758
Paneeko miettimään, millaisia vaihtoehtoja Suomessa kannattaisi pikaisestikin harkita, jotta parhaiten voitaisiin turvata Suomen kansalliset - ja siis myös tavallisten Suomen kansalaisten - edut?
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
myöhään kuin ei silloinkaan!
Soraääni hallituksesta: Perussuomalaisten Turunen haluaa Kreikka-paketin
Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps) vaatii Kreikan kolmatta tukipakettia koko eduskunnan käsittelyyn.
- Pelkästään suuren valiokunnan käsittely ei riitä, enkä ymmärrä, miten Suomen kantaa voitaisiin edes muodostaa, jos ei ole tiedossa, mitä IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto) aikoo tehdä, Turunen perustelee tiedotteessaan.
Turunen toteaa myös, että eurojärjestelmään liittyminen on Suomelle sodan jälkeisen historian suurin virhe.
- Suomi on menettänyt kilpailukykynsä nimenomaan yhteisvaluutan vuoksi. Suomen virhettä liittyä euroon käyttää kilpailijamme tietenkin hyväkseen, Turunen sanoo.
Turusen mukaan tässä tilanteessa olisi viisainta viheltää peli poikki ja jäädä Kreikan kolmannen tukipaketin ulkopuolelle.
STT
Iltalehti 12.8.2015
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015081120163168_uu.shtml
JK.
"Eurojäsenyydestä 10 prosentin hyvinvointitappio!
Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen on turhautunut Suomen keskustelukulttuuriin.
Kanniaisen johtama 12-jäseninen asiantuntijaryhmä perää avointa keskustelua eurojäsenyyden aiheuttamista haitoista Suomen taloudelle ja tulevaisuudelle.
Kanniaisen perustama EuroThinkTank-ryhmä julkaisi tänään kirjan: Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot.
- Viime elokuussa valaistuin. Olin niin turhautunut suomalaiseen eurokeskusteluun, että päätin perustaa ryhmän, joka kriittisesti ja analyyttisesti pohtisi, mikä on euron tulevaisuus ja onko Suomen järkeä kuulua euroalueeseen, Kanniainen sanoo Iltalehdelle.
Tuoreessa euron tulevaisuutta pohtivassa kirjassa todetaan, että rahaliiton jäsenyys on aiheuttanut keskimäärin 10 prosentin hyvinvointitappion euroalueen jäsenmaille. Summa on laskennallinen keskiarvo euromaiden hyvinvointitappiosta, kun niitä on verrattu hypoteettisiin hyvinvointiodotteisiin, jos euroaluetta ei oltaisi perustettu. - -
- Suomen pitää avoimesti punnita, mikä vaihtoehto on sille paras, jos talouskasvu halutaan säilyttää.
Kanniainen muistuttaa, että kruunumaa Ruotsi hyötyi omasta valuutastaan vuoden 2009 kysyntäsokin aikana. Kruunu heikkeni 20 prosenttia ja maan vienti elpyi nopeasti. Euron jäsenenä Suomen vientisektorin kustannusrakenteen, esimerkiksi työvoimakustannusten, olisi pitänyt joustaa yhtä reilusti alaspäin, jotta Suomen kilpailukyky olisi säilynyt yhtä hyvänä kuin Ruotsin.
Kanniaisen mukaan Suomella on kolme tulevaisuusvaihtoehtoa:
1) Ajopuuvaihtoehdossa Suomi pysyttelisi mukana liittovaltiokehityksessä ja hyväksyisi suurten jäsenmaiden saneleman politiikan. Tämä veisi Suomen pikkuhiljaa osaksi vahvaa liittovaltiota.
2) Peesausvaihtoehdossa Suomi irtaantuisi liittovaltiokehityksestä ja palaisi yksipuolisesti noudattamaan Maastrichtin sopimusta. Se tarkoittaisi option auki jättämistä mahdolliselle myöhemmälle eurosta eroamiselle. Tähän vaihtoehtoon liittyisi luopuminen pyrkimyksestä kuulua niin sanottuun EU:n ytimeen.
3) Kolmantena vaihtoehtona nähdään eurosta eroaminen eli fixit. Se ei Kanniaisen asiantuntijaryhmän mukaan johtaisi merkittäviin häiriöihin rahoitusmarkkinoilla. Poliittisesti fixit-vaihtoehto tarkoittaisi päätymistä EU:n ulkokehiin.
Kanniainen ei halua kertoa, mikä kolmesta vaihtoehdosta on hänen suosikkinsa.
- Toivoisin, että nyt voisi alkaa avoin keskustelu Suomen tulevaisuudesta.
KREETA KARVALA
Iltalehti 7.5.2014
http://www.iltalehti.fi/talous/2014050718269889_ta.shtml
Vrt.
Katso ja muistele!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
miten kalliiksi Suomen vuonna 1998 tekemä EMU-ratkaisu on tullut - ja vielä tuleva!
Eduskunnan EMU-käsittelystä eli ko. tiedonantokeskustelusta vuodelta 1998
on olemassa oivallinen viiden minuutin mittainen juutuubi!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole EMU-ratkaisua puolustellessaan myöskäään tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö...
Paavo Lipposen hallitus vei eurohurmiossaan Suomen tuskien tielle eli yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta toisin kuin oli aikanaan EY/EU-jäsenyyshakemuskäsittelyn aikoihin luvattu eli annettu ymmärtää.
Kreikan kriisin yhteydessä on demarien piirissä ollut ilmeisiä vaikeuksia orientoitua
euron mukanaan tuomiin ongelmiin - ainakaan uudella, luovalla tavalla.
Kansanvallan ja demokratian toimivuuden kannalta on aika lailla omituista, että Suomessa euroalueeseen kuulumista koskeva (eduskunta)keskustelu tarvitsee synnyttäjäkseen ja sytyttäjäkseen - europarlamentaarikon!
Ks. Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa 12.8.2015 iltapäivään mennessä jo yli 34500 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Turhaan sinä Väyrysen ja kepun nuoleskelija niitä Väyrysen manifesteja naulaat kepupalstan seinälle. Ei niistä ole kenellekään mitään iloa, eikä varsinkaan hyötyä. Sitä paitsi on erittäin ajattelematonta pönkittää narsistin itsetuntoa allekirjoittamalla täysin huuhaa-aloitetta.
Suomenkin kansan simputtaminen käsittämättömin kiristys- ja kyykytystoimin on järjetöntä, kirjoittaa yhdysvaltalainen taloustieteen nobelisti ja Maailman pankin entinen pääekonomisti Joseph E. Stiglitz ns. troikan Kreikan kriisin hoidosta!
"Nobel-palkittu taloustieteilijä arvostelee troikan eli Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n, Euroopan keskuspankin EKP:n ja Euroopan komission toimia Kreikan kriisin hoidossa.
Kreikan uuden lainapaketin ehdoissa ei ole mitään järkeä Kreikan eikä sen velkojien kannalta. Tätä mieltä on yhdysvaltalainen taloustieteen nobelisti ja Maailman pankin entinen pääekonomisti Joseph E. Stiglitz.
– Toteutetaan ehdot hyvin tai ei, se johtaa Kreikan kestämättömään velkaantumiseen, Stiglitz sanoo mielipidekirjoituksessaan New York Times -lehdessä.
Hänen mukaansa troikan vaatimukset ajavat Kreikan entistä syvempään taantumaan. Stiglitz huomauttaa, että sen vuoksi Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde pitää välttämättömänä Kreikan velkojen leikkaamista. Saksa kuitenkin vastustaa Kreikan velkahelpotuksia.
IMF on sanonut, ettei se osallistu Kreikan jatkorahoitukseen, jos maan velkoja ei leikata.
Stiglitz huomauttaa, että jos Kreikka ei pysty täyttämään troikan sille asettamia ehtoja - ja näin lähes varmasti käy - talouskurivaatimuksia tiukennetaan entisestään. Hän näkee, että tiukka talouskuri on pääsyy Kreikan nykysille talousvaikeuksille.
Stiglitz muistuttaa myös, että mitä syvemmälle taantumaan Kreikka vajoaa, sitä epätodennäköisempää on, että se pystyy lyhentämään velkojaan.
Asiasta kirjoitti Suomessa ensimmäisenä Uusi Suomi.- -"
http://m.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/07/26/talousnobelisti-lyttaa-kreikka-ehdot-ei-mitaan-jarkea/20159423/12
Ks.
Talousnobelistin jäätävä arvio Kreikasta: ”Ei mitään järkeä”
Talousnobelisti Joseph Stiglitz (oik.) tapasi Kreikan valtiovarainministeri Euclid Tsakalotosin noin viikko sitten Ateenassa.
Amerikkalainen talousnobelisti ja Maailmanpankin entinen pääekonomisti Joseph E. Stiglitz arvostelee kovin sanoin troikan, eli Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n, Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin EKP:n toimia Kreikan kriisin hoitamiseksi. Stiglitz suomii erityisesti Kreikalle muutama viikko sitten esitettyjä ehtoja, jotka sen on täytettävä uuden lainapaketin saamiseksi.
-Uusissa ehdoissa ei ole mitään järkeä Kreikan, mutta ei myöskään sen velkojien kannalta. Toteutti Kreikka ehdot hyvin tai huonosti, sen velkataakka kasvaa kestämättömäksi, hän sanoo mielipidekirjoituksessaan The New York Timesissa.
Stiglitzin mukaan juuri tästä syystä niin IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde kuin EKP:n pääjohtaja Mario Draghikin pitävät Kreikan velkojen leikkaamista välttömänä. Saksan kuitenkin vastustaa velkaleikkuria. Lagarden mukaan IMF ei osallistu Kreikan lainoittamiseen, jos velkaleikkuria ei toteuteta.
Stiglitz on samaa mieltä niiden ekonomistikollegoidensa kanssa, joiden mukaan tiukka talouskuri on pääsyy Kreikan nykyisille vaikeuksille. Muun muassa toinen talousnobelisti Paul Krugman on kuvaillut Kreikalle esitettyjä uusia vaatimuksia ”hulluiksi”.
-Uudet ehdot lisäävät painetta entisestään. Ja koska Kreikka todennäköisesti ei pysty toteuttamaan sille asetettuja mahdottomia ehtoja, talouskurivaatimuksia tiukennetaan entisestään. Troikka ei kuitenkaan tunnu olevan tyytyväinen siihen tahtiin, jolla kreikkalaisten elintasoa pudotetaan, Stiglitz kirjoittaa.
Hän muistuttaa samalla, että mitä syvemmälle taantumaan Kreikka vajoaa, sitä epätodennäköisempää on, että se pystyy lyhentämään velkojaan.
-Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, mutta jos niitä vaaditaan liian paljon, ei itse asiassa puututa Kreikan todellisiin ongelmiin lainkaan.
Kreikka anoi uutta hätälainaa IMF:ltä perjantaina. Maa jatkaa neuvotteluja troikan kanssa tiistaina.
http://www.uusisuomi.fi/raha/93839-talousnobelistin-jaatava-arvio-kreikasta-ei-mitaan-jarkea
JK.
Ollaan Kreikan tukemisesta - sehän on oikeastaan vain saksalaisten ja ranskalaisten pankkien tukemista ja tosiasiassa Kreikan kansalaisten kurittamista eli epätoivoinen yritys perustaa alunperin epäonnistunut euro - mitä mieltä tahansa, europarlamentaarikko Paavo Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa on vankkoine perusteluineen on tarpeen ja täyttä asiaa!
Nyt jos koskaan on paikallaan käydä kriittistä keskustelua siitä, mitä euro on merkinnyt euroalueen kansoille kokonaisuudessaan, ennen muuta juuri troikan paraikaa kovasti kurittamalle Kreikalle mutta aivan erityisesti myös Suomelle ja suomalaisille.
Nyt onkin suomalaisilla mahdollisuus kansalaisaloitteella puolustaa sekä omaa itsenäisyyttään että antaa tukea kaikille itsemääräämisoikeuttaan varjelemaan pyrkiville kansoille!
Kansat itsenäisiksi - pois EUroalueen ytimistä ja satimista!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
on erittäin ajattelematonta pönkittää narsistin itsetuntoa allekirjoittamalla täysin huuhaa-aloitetta.
myöhään kuin ei silloinkaan!
ja suomalaisten kansallisista eduista eikä mistään narsismista!
Nyt kun Timo Soini porukoineen on mustanautonkiimassaan tehnyt U-käännöksen euro-orientoitumisissaan, aloite on tosi tarpeeseen!
Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps) vaatii Kreikan kolmatta tukipakettia koko eduskunnan käsittelyyn.
- Pelkästään suuren valiokunnan käsittely ei riitä, enkä ymmärrä, miten Suomen kantaa voitaisiin edes muodostaa, jos ei ole tiedossa, mitä IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto) aikoo tehdä, Turunen perustelee tiedotteessaan.
Turunen toteaa myös, että eurojärjestelmään liittyminen on Suomelle sodan jälkeisen historian suurin virhe.
- Suomi on menettänyt kilpailukykynsä nimenomaan yhteisvaluutan vuoksi. Suomen virhettä liittyä euroon käyttää kilpailijamme tietenkin hyväkseen, Turunen sanoo.
Turusen mukaan tässä tilanteessa olisi viisainta viheltää peli poikki ja jäädä Kreikan kolmannen tukipaketin ulkopuolelle.
STT
Iltalehti 12.8.2015
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015081120163168_uu.shtml
JK.
"Eurojäsenyydestä 10 prosentin hyvinvointitappio!
Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen on turhautunut Suomen keskustelukulttuuriin.
Kanniaisen johtama 12-jäseninen asiantuntijaryhmä perää avointa keskustelua eurojäsenyyden aiheuttamista haitoista Suomen taloudelle ja tulevaisuudelle.
Kanniaisen perustama EuroThinkTank-ryhmä julkaisi tänään kirjan: Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot.
- Viime elokuussa valaistuin. Olin niin turhautunut suomalaiseen eurokeskusteluun, että päätin perustaa ryhmän, joka kriittisesti ja analyyttisesti pohtisi, mikä on euron tulevaisuus ja onko Suomen järkeä kuulua euroalueeseen, Kanniainen sanoo Iltalehdelle.
Tuoreessa euron tulevaisuutta pohtivassa kirjassa todetaan, että rahaliiton jäsenyys on aiheuttanut keskimäärin 10 prosentin hyvinvointitappion euroalueen jäsenmaille. Summa on laskennallinen keskiarvo euromaiden hyvinvointitappiosta, kun niitä on verrattu hypoteettisiin hyvinvointiodotteisiin, jos euroaluetta ei oltaisi perustettu. - -
- Suomen pitää avoimesti punnita, mikä vaihtoehto on sille paras, jos talouskasvu halutaan säilyttää.
Kanniainen muistuttaa, että kruunumaa Ruotsi hyötyi omasta valuutastaan vuoden 2009 kysyntäsokin aikana. Kruunu heikkeni 20 prosenttia ja maan vienti elpyi nopeasti. Euron jäsenenä Suomen vientisektorin kustannusrakenteen, esimerkiksi työvoimakustannusten, olisi pitänyt joustaa yhtä reilusti alaspäin, jotta Suomen kilpailukyky olisi säilynyt yhtä hyvänä kuin Ruotsin.
Kanniaisen mukaan Suomella on kolme tulevaisuusvaihtoehtoa:
1) Ajopuuvaihtoehdossa Suomi pysyttelisi mukana liittovaltiokehityksessä ja hyväksyisi suurten jäsenmaiden saneleman politiikan. Tämä veisi Suomen pikkuhiljaa osaksi vahvaa liittovaltiota.
2) Peesausvaihtoehdossa Suomi irtaantuisi liittovaltiokehityksestä ja palaisi yksipuolisesti noudattamaan Maastrichtin sopimusta. Se tarkoittaisi option auki jättämistä mahdolliselle myöhemmälle eurosta eroamiselle. Tähän vaihtoehtoon liittyisi luopuminen pyrkimyksestä kuulua niin sanottuun EU:n ytimeen.
3) Kolmantena vaihtoehtona nähdään eurosta eroaminen eli fixit. Se ei Kanniaisen asiantuntijaryhmän mukaan johtaisi merkittäviin häiriöihin rahoitusmarkkinoilla. Poliittisesti fixit-vaihtoehto tarkoittaisi päätymistä EU:n ulkokehiin.
Kanniainen ei halua kertoa, mikä kolmesta vaihtoehdosta on hänen suosikkinsa.
- Toivoisin, että nyt voisi alkaa avoin keskustelu Suomen tulevaisuudesta.
KREETA KARVALA
Iltalehti 7.5.2014
http://www.iltalehti.fi/talous/2014050718269889_ta.shtml
Vrt.
Katso ja muistele!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Väyrynen ei mainitse mibkö valuutan hän haluaa Suomeen, Ruplan?
Rupla ei olisi kansallinen valuutta, kun on jo käytössä Venäjällä.
Oma nimiehdotukseni on neuro.
Minun ehdotus on väyro.
Perussuomalaisten puoluekokouksen tiimoilta analyysi, joka ilmestyi Iltalehdessä otsikolla "Timo Soini ja Kreikan piikki".
"Timo Soini laittoi puoluekokouksessa Kreikalle piikin auki", kirjoittaa Juha Keskinen kolumnissaan.
Puheenjohtaja Timo Soinin kuviot Kreikka-asioissa ovat niin liukkaita, että perussuomalaisten kenttäväki ei osannut pistää edes kunnolla kampoihin.
Kreikan tukemisen ja lainaohjelmien vastustuksella oppositiossa ratsastanut puheenjohtaja Timo Soini käänsi perussuomalaisten juhlakokouksessa kelkkansa suunnan päinvastaiseksi. Ennen vaaleja Soini keräsi kannatusta vaatimalla Kreikan piikkiä kiinni, nyt Kreikan piikki onkin auki. Muutama kuukausi ulkoministerinä on opettanut realiteetit perussuomalaisten puoluejohtajalle.
Virallinen mantra on etteivät Suomen vastuut nouse. Nyt tehty Kreikan uusi tukiohjelma maksetaan Euroopan vakausmekanismin (EVM) puitteissa. EVM:n lainakapasiteetti on 500 miljardia euroa ja Suomen pääomaosuus 1,44 miljardia euroa.
Lainakapasiteetista otetaan nyt käyttöön Kreikan uudessa lainaohjelmassa noin 86 miljardia euroa. Käytännössä Suomen vastuut nousevat, sillä Suomen laskennallinen osuus annetusta luotosta on noin 1,6 miljardia euroa.
Kun muistetaan aiemmat noin 4 miljardin euron luotot Kreikalle, nousevat Suomen Kreikka-vastuut yli 5,5 miljardiin euroon. Summassa ei ole huomioitu vielä Kreikalle myönnettyä ns. siltarahoitusta.
Yllättävän rempseästi narahti hallitukselta Kreikan piikki auki. Kiusallisinta tämä on Soinin ja perussuomalaisten osalta. Muut puolueet kun ovat olleet Kreikkaa rahoittamassa aiemminkin. Kovin säyseästi perussuomalainen väki kuitenkin puoluekokouksessa johtoaan kohteli. Puhuttiin mukavia ja oltiin ministereistä ylpeitä.
Soini sai salakuljetettua uuden Kreikka-linja perussuomalaisille ilman, että kenttäväki edes huomasi rajua linjanmuutosta. Luodut viholliskuvat ja Immos-keskustelu veivät huomion keskeisestä poliittisesta sisällöstä.
Perussuomalaisten muuttunut kanta Kreikan tukemiseen saattaa olla aivan fiksu näkemys. Hiuksia nostattavaa sen sijaan on se, miten nopeasti ja kuinka kevyillä perusteilla kannan muutos tehtiin.
Soinin oppikirjasta näyttää löytyvän kappale aitoa opportunismia. Vaalien voittaminen vaatii eri linjaa kuin hallituksessa pysyminen. Ja 180 asteen kurssimuutoksissakin perussuomalaiset näyttävät pysyvän ministeriensä tukena."
JUHA KESKINEN
Iltalehti 12.8.2015
Lähdelinkki: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015081220170075_uu.shtml
JK. Siinä samalla kun ns. Kreikan kriisin - siis oikeastaan euron ja euroalueen kiirsiin - tiimoilla uusia eliittijoukkoja muodostetaan rahavallan komentokeskuksen eli ns. troikan ympärille, siinä samalla kasvaa tarve saada edes Suomessa syntymään tosiasioihin perustuvaa keskustelua Suomen euroalueeseen kuulumiseen liittyvistä eduista ja haitoista.
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Tähän tarvitaan
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
kriisistä ja etenkin sen ratkaisuvaihtoehdoista kiinnostuneen on syytä
kuunnella
Yle Areenasta tänäinen 13.8.2015
"Ykkösaamu
Kreikalle velkahelpotuksia?"
http://areena.yle.fi/1-2869547
Siinä professori Pertti Haaparanta analysoi viileästi Kreikan kriisin ympärillä tapahtuvaa kähmyilyä, joka ei ole koitumassa sen enempää Kreikan ja kreikkalaisten kuin muidenkaan EUroalueen tavallisten kansalaisten hyödyksi!
Professori Haaparannan huomiot rahavallan ja eliittien kasvun ylivoimasta on syytä ottaa vakavasti, Siksikin Suomessa on syytä varmistaa se, että objektiivinen valtio-opillinen ja kansantaloudellinen keskustelu saadaan käyntiin mitä pikimmin.
Siihen valmistauduttaessa on syytä palata liki parinkymmenen vuoden takaisiin tilanteisiin:
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa sen vuoksi videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 34600 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin kansanvallan kannalta sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
EU:ta - ja peräti niin syvällisesti, että viimeistään nyt sen oikeutus on pantava uuteen pohdintaan!
"- -Kuusi vuotta kestänyt talouskriisi on muuttanut olennaisesti Euroopan unionia. Kriisitoimilla on ollut syvällisiä vaikutuksia demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen EU:ssa.Näin väittävät professori Kaarlo Tuori ja hänen veljenpoikansa, tutkija Klaus Tuori kirjassaan The Eurozone Crisis, A Constitutional Analysis.
Taloudellista ja oikeudellista analyysia yhdistämällä Tuorit muodostavat kokonaiskuvaa, mitä vaikutuksia talouskriisillä ja sen torjuntatoimilla on ollut unionin oikeudellisiin perusteisiin.
Kirjan julkistustilaisuudessa torstaina näkemyksiään esittivät kirjoittajien lisäksi komissaari Olli Rehn, EU-tuomioistuimen julkisasiamies Niilo Jääskinen ja professori Sixten Korkman.
Talousvakauden nimissä lisätty EU-tason kontrolli on kaventanut jäsenvaltioiden finanssi- ja budjettipoliittista autonomiaa. Näin on Kaarlo Tuorin mukaan tapahtunut erityisesti tukipaketteja vastaanottaneissa valtioissa, mutta myös tukipaketteja myöntäneissä valtioissa.
Ytimessä Euroopan keskuspankki
Muutoksen ytimessä on Tuorien näkemyksen mukaan Euroopan keskuspankki EKP. Sen rooli on muuttunut olennaisesti kriisin myötä.
Euroopan keskuspankki EKP perustettiin Maastrichtin sopimuksella teknokraattiseksi asiantuntijaorganisaatioksi. Sen tehtäväksi annettiin hintavakauden ylläpitäminen eli inflaation torjunta.
Kriisin edetessä EKP:n tehtävät ovat laajentuneet merkittävästi. Talouskriisin torjunta ja taloudellisen vakauden ylläpitäminen sekä talous- ja rahaliiton hajoamisen torjuminen eivät EU:n perussopimuksen mukaan lainkaan kuulu EKP:n tehtäviin.
– EKP on kriisin myötä ottanut, tai joutunut ottamaan, selvästi suuremman roolin, kuin riippumattomalle asiantuntijaorganisaatiolle kuuluisi, Kaarlo Tuori sanoo.
Asiantuntijaorganisaationa EKP:n vahva riippumattomuus perustuu Kaarlo Tuorin mukaan siihen, että se ei tee arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Kuusi vuotta jatkuneen kriisin aikana EKP on kuitenkin entistä enemmän vedetty tekemään poliittisia päätöksiä.
Sama koskee Kaarlo Tuorin mielestä myös EU-komissiota ja erityisesti talouskomissaari Olli Rehnin johtamaa yksikköä.
– Kriisipäätöksistä käydään vilkasta talouspoliittista keskustelua. Jo tämä osoittaa, etteivät ratkaisut ole olleet niin vaihtoehdottomia, kuin on väitetty.
Klaus Tuorin mukaan EKP:n roolin kasvu ja kriisintorjunnassa käytetyt menetelmät juontuvat siitä Maastrichtin sopimuksesta. Sen perusoletukset pettivät, kun kriisi talouskriisi iski Eurooppaan.
Maastrichtin oletusten perusteella tällaista kriisiä ei pitänyt lainkaan tulla. Kun se kuitenkin tuli, ei ollut menetelmiä sen käsittelemiseksi.
Rehn: ”Eksistentiaalinen kriisi”
Komissaari Olli Rehnin näkemys EKP:n roolin muuttumisesta mahtuu EU:n perussopimuksen raameihin. Niin kauan kun EKP suorittaa perustehtäväänsä, hintavakauden ylläpitämistä, mikään ei estä sitä asettamasta myös muita tavoitteita, komisaari järkeilee.
Muita tehtäviä voivat Rehnin mukaan olla kestävä kasvu, työllisyys ja vakauden ylläpitäminen.
Rehnin mielestä myös euroalueen hajoamisen estäminen voidaan nähdä hintavakauden turvaamisena.
Komissaari katsoo, ettei kyseessä ole eurokriisi vaan koko EU:n ”eksistentiaalinen”, olemassaoloon liittyvä kriisi.
Rehnin mukaan kriisitoimilla on estetty suuri romahdus. Vaikka tie on hidas ja pitkä, se toimii. "
Kansan Tahto 31.1.2014
Lähde: http://www.kansantahto.fi/2014/01/talouskriisi-on-muuttanut-euta/
JK.
Katso ja muistele vuoden 1998 EMU-keskustelua eduskunnasta!!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Pakkomielteesi eli saman paskan loputon jauhaminen palstalla on jo huomioitu. Seuraava etappisi on lääkäri.
Kreikan - eli itse asiassa euron ja euroalueen - kriisin myötä se, että Suomen on päästävä ulos itsenäiseen ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon - ja se tie voi käydä vain objektiivisen ja perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun kautta!
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Nyt ei enää vähemmällä selvitä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
olis tarvittu jo liki parikymmentä vuotta sitten, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan!
Nyt kun Timo Soini porukoineen on mustanautonkiimassaan tehnyt U-käännöksen euro-orientoitumisissaan, aloite on tosi tarpeeseen!
Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps) vaatii Kreikan kolmatta tukipakettia koko eduskunnan käsittelyyn.
- Pelkästään suuren valiokunnan käsittely ei riitä, enkä ymmärrä, miten Suomen kantaa voitaisiin edes muodostaa, jos ei ole tiedossa, mitä IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto) aikoo tehdä, Turunen perustelee tiedotteessaan.
Turunen toteaa myös, että eurojärjestelmään liittyminen on Suomelle sodan jälkeisen historian suurin virhe.
- Suomi on menettänyt kilpailukykynsä nimenomaan yhteisvaluutan vuoksi. Suomen virhettä liittyä euroon käyttää kilpailijamme tietenkin hyväkseen, Turunen sanoo.
Turusen mukaan tässä tilanteessa olisi viisainta viheltää peli poikki ja jäädä Kreikan kolmannen tukipaketin ulkopuolelle.
STT
Iltalehti 12.8.2015
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015081120163168_uu.shtml
JK.
"Eurojäsenyydestä 10 prosentin hyvinvointitappio!
Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen on turhautunut Suomen keskustelukulttuuriin.
Kanniaisen johtama 12-jäseninen asiantuntijaryhmä perää avointa keskustelua eurojäsenyyden aiheuttamista haitoista Suomen taloudelle ja tulevaisuudelle.
Kanniaisen perustama EuroThinkTank-ryhmä julkaisi tänään kirjan: Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot.
- Viime elokuussa valaistuin. Olin niin turhautunut suomalaiseen eurokeskusteluun, että päätin perustaa ryhmän, joka kriittisesti ja analyyttisesti pohtisi, mikä on euron tulevaisuus ja onko Suomen järkeä kuulua euroalueeseen, Kanniainen sanoo Iltalehdelle.
Tuoreessa euron tulevaisuutta pohtivassa kirjassa todetaan, että rahaliiton jäsenyys on aiheuttanut keskimäärin 10 prosentin hyvinvointitappion euroalueen jäsenmaille. Summa on laskennallinen keskiarvo euromaiden hyvinvointitappiosta, kun niitä on verrattu hypoteettisiin hyvinvointiodotteisiin, jos euroaluetta ei oltaisi perustettu. - -
- Suomen pitää avoimesti punnita, mikä vaihtoehto on sille paras, jos talouskasvu halutaan säilyttää.
Kanniainen muistuttaa, että kruunumaa Ruotsi hyötyi omasta valuutastaan vuoden 2009 kysyntäsokin aikana. Kruunu heikkeni 20 prosenttia ja maan vienti elpyi nopeasti. Euron jäsenenä Suomen vientisektorin kustannusrakenteen, esimerkiksi työvoimakustannusten, olisi pitänyt joustaa yhtä reilusti alaspäin, jotta Suomen kilpailukyky olisi säilynyt yhtä hyvänä kuin Ruotsin.
Kanniaisen mukaan Suomella on kolme tulevaisuusvaihtoehtoa:
1) Ajopuuvaihtoehdossa Suomi pysyttelisi mukana liittovaltiokehityksessä ja hyväksyisi suurten jäsenmaiden saneleman politiikan. Tämä veisi Suomen pikkuhiljaa osaksi vahvaa liittovaltiota.
2) Peesausvaihtoehdossa Suomi irtaantuisi liittovaltiokehityksestä ja palaisi yksipuolisesti noudattamaan Maastrichtin sopimusta. Se tarkoittaisi option auki jättämistä mahdolliselle myöhemmälle eurosta eroamiselle. Tähän vaihtoehtoon liittyisi luopuminen pyrkimyksestä kuulua niin sanottuun EU:n ytimeen.
3) Kolmantena vaihtoehtona nähdään eurosta eroaminen eli fixit. Se ei Kanniaisen asiantuntijaryhmän mukaan johtaisi merkittäviin häiriöihin rahoitusmarkkinoilla. Poliittisesti fixit-vaihtoehto tarkoittaisi päätymistä EU:n ulkokehiin.
Kanniainen ei halua kertoa, mikä kolmesta vaihtoehdosta on hänen suosikkinsa.
- Toivoisin, että nyt voisi alkaa avoin keskustelu Suomen tulevaisuudesta.
KREETA KARVALA
Iltalehti 7.5.2014
http://www.iltalehti.fi/talous/2014050718269889_ta.shtml
Vrt.
Katso ja muistele!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen kuukaudessa jo 34 970 nimeä saanut kansalaisaloite !
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
nopeimman takinkäännöksen persujen EU-ja europolitiikassa selvinnee
Kreikan - eli itse asiassa euron ja euroalueen - kriisin myötä kenelle tahansa se, että Suomen on päästävä ulos itsenäiseen ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon - ja se tie voi käydä vain objektiivisen ja perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun kautta!
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Nyt ei enää vähemmällä selvitä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
sumutettiin vaalien alla Kreikasta – "vain yksi neljän suuren puolueen puheenjohtajista oli rehellinen", kirjoittaa Mika Koskinen tänään 14.8.2015 Ilta-Sanomissa!
"Suomalainen äänestäjä voi tänään hyvällä omallatunnolla kysyä kuluttajansuojansa perään, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen.
Euroryhmä eli euromaiden valtiovarainministerit kokoontuvat tänään iltapäivällä Brysseliin käsittelemään Kreikan kolmatta, arviolta 82–86 miljardin euron lainaohjelmaa.
Eduskunnan suuri valiokunta antoi eilen hyväksyntänsä Kreikka III:lle. Myös perussuomalaiset seisoivat yksimielisesti tukipaketin takana.
Suomalainen äänestäjä voi tänään hyvällä omallatunnolla kysyä kuluttajansuojansa perään. Katso ISTV:n yllä olevalta videolta, miten neljän suurimman puolueen puheenjohtajat vastasivat vaalien alla, kun heiltä kysyttiin, ovatko he valmiita osallistumaan Kreikan 3. tukipakettiin? Moni talouden asiantuntija piti silloin Kreikan kolmatta tukipakettia vain ajan kysymyksenä.
Kokoomuksen puheenjohtaja, silloinen pääministeri Alexander Stubb kiersi kysymystä kuin kissa kuumaa puuroa. ”Tohon ei tässä vaiheessa pysty antamaan vastausta, koska me keskitymme Kreikan 2. tukipakettiin ja sen 5. väliarvioon”, Stubb sanoi. Hän perusteli kiemurtelemistaan sillä, että kyseessä on ”markkinasensitiivinen” kysymys.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, silloinen oppositiojohtaja Timo Soini kiersi Kreikka-kysymyksen mm. korostamalla olleensa ainoana oikeassa Kreikan tilanteesta. ”Mitä ihmettä, onko se vain ajan kysymys, olenko minä ollut kaikki 4-5 vuotta täysin oikeassa?” Soini lasketteli.
Aikaisemmin hän oli todennut mm. Ilta-Sanomien haastattelussa, että perussuomalaiset vastustaa uusia tukipaketteja.
Keskustan puheenjohtaja, nykyinen pääministeri Juha Sipilä söi hänkin sanansa. Vaaligrillissä Sipilä sanoi ensin, että ”Kreikan 3. kolmas apupaketti tai edes puhuminen siitä on täysin turhaa,” koska kreikkalaiset eivät ole pyytäneet apua.
Kun häneltä tiukattiin, mikä on keskustan kanta, jos 3. tukipaketti tulee, Sipilä totesi, että ”Missään tapauksessa Suomen vastuut eivät saa kasvaa eurokriisissä” ja myönsi heti perään, että uudessa lainapaketissa vastuut kasvavat.
Suuri valiokunta yhtyi eilen äänin 18-4 (1 tyhjä) Sipilän perusporvarihallituksen toimintalinjaan Kreikan 3. lainaohjelman hyväksymisestä.
Pääoppositiopuolue Sdp:n edustajat vastustivat ohjelmaa yhdessä kristillisdemokraattien kanssa. Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne oli neljän suuren puolueen puheenjohtajista ainoa, jonka Vaaligrilli-puheet kestävät päivänvalon vaalien jälkeen. Rinne sanoi, ettei Suomen vastuita pidä enää ”missään kohtaa lisätä” ja että ”Sdp:n näkökulmasta lisävastuuta Suomelle ei voi tulla Kreikan tukemisesta”.
Historia tuomitkoon. "
Mika Koskinen
Ilta-Sanomat 14.8.2015
JK.
Kreikan - eli itse asiassa euron ja euroalueen - kriisin myötä lienee selvinnyt se, että Suomen on päästävä ulos itsenäiseen ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon - ja se tie voi käydä vain objektiivisen ja perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun kautta!
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Nyt ei enää vähemmällä selvitä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
kolmikko sumutti äänestäjiä tosi rankasti vaalien alla Kreikasta – "vain yksi neljän suuren puolueen puheenjohtajista oli rehellinen", kirjoittaa Mika Koskinen tänään 14.8.2015 Ilta-Sanomissa!
"Suomalainen äänestäjä voi tänään hyvällä omallatunnolla kysyä kuluttajansuojansa perään, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen.
Euroryhmä eli euromaiden valtiovarainministerit kokoontuvat tänään iltapäivällä Brysseliin käsittelemään Kreikan kolmatta, arviolta 82–86 miljardin euron lainaohjelmaa.
Eduskunnan suuri valiokunta antoi eilen hyväksyntänsä Kreikka III:lle. Myös perussuomalaiset seisoivat yksimielisesti tukipaketin takana.
Suomalainen äänestäjä voi tänään hyvällä omallatunnolla kysyä kuluttajansuojansa perään. Katso ISTV:n yllä olevalta videolta, miten neljän suurimman puolueen puheenjohtajat vastasivat vaalien alla, kun heiltä kysyttiin, ovatko he valmiita osallistumaan Kreikan 3. tukipakettiin? Moni talouden asiantuntija piti silloin Kreikan kolmatta tukipakettia vain ajan kysymyksenä.
Kokoomuksen puheenjohtaja, silloinen pääministeri Alexander Stubb kiersi kysymystä kuin kissa kuumaa puuroa. ”Tohon ei tässä vaiheessa pysty antamaan vastausta, koska me keskitymme Kreikan 2. tukipakettiin ja sen 5. väliarvioon”, Stubb sanoi. Hän perusteli kiemurtelemistaan sillä, että kyseessä on ”markkinasensitiivinen” kysymys.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, silloinen oppositiojohtaja Timo Soini kiersi Kreikka-kysymyksen mm. korostamalla olleensa ainoana oikeassa Kreikan tilanteesta. ”Mitä ihmettä, onko se vain ajan kysymys, olenko minä ollut kaikki 4-5 vuotta täysin oikeassa?” Soini lasketteli.
Aikaisemmin hän oli todennut mm. Ilta-Sanomien haastattelussa, että perussuomalaiset vastustaa uusia tukipaketteja.
Keskustan puheenjohtaja, nykyinen pääministeri Juha Sipilä söi hänkin sanansa. Vaaligrillissä Sipilä sanoi ensin, että ”Kreikan 3. kolmas apupaketti tai edes puhuminen siitä on täysin turhaa,” koska kreikkalaiset eivät ole pyytäneet apua.
Kun häneltä tiukattiin, mikä on keskustan kanta, jos 3. tukipaketti tulee, Sipilä totesi, että ”Missään tapauksessa Suomen vastuut eivät saa kasvaa eurokriisissä” ja myönsi heti perään, että uudessa lainapaketissa vastuut kasvavat.
Suuri valiokunta yhtyi eilen äänin 18-4 (1 tyhjä) Sipilän perusporvarihallituksen toimintalinjaan Kreikan 3. lainaohjelman hyväksymisestä.
Pääoppositiopuolue Sdp:n edustajat vastustivat ohjelmaa yhdessä kristillisdemokraattien kanssa. Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne oli neljän suuren puolueen puheenjohtajista ainoa, jonka Vaaligrilli-puheet kestävät päivänvalon vaalien jälkeen. Rinne sanoi, ettei Suomen vastuita pidä enää ”missään kohtaa lisätä” ja että ”Sdp:n näkökulmasta lisävastuuta Suomelle ei voi tulla Kreikan tukemisesta”.
Historia tuomitkoon. "
Mika Koskinen
Ilta-Sanomat 14.8.2015
JK.
Kreikan - eli itse asiassa euron ja euroalueen - kriisin myötä lienee selvinnyt se, että Suomen on päästävä ulos itsenäiseen ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon - ja se tie voi käydä vain objektiivisen ja perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun kautta!
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Nyt ei enää vähemmällä selvitä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
"Vaikka Paavo Väyrysen kansalaisaloite euro-kansanäänestyksestä on kerännyt 35 000 nimeä, ei keskustelua vaihtoehdoista ole syntynyt", sanoi Ylen Ykkösaamun kolumnisti tänään 14.8.2015 otsikolla "Pitkillä vain lyhyillä valoilla".
"Jos joku viime viikonvaihteessa vakavissaan odotti uutisia Turusta Perussuomalaisten puoluekokouksesta, joutui pettymään. Pientä oppositiota lukuun ottamatta ei uusia räväköitä aloitteita Kreikasta, eurosta tai yleensä EU:sta ei tullut. Persut ovat muuttumassa tavalliseksi hallituspuolueeksi - tosin kasvukipujen kanssa.
Kun nykyisillä oppositiopuolueilla on vielä entisen hallituksen vastuun varjo niin Kreikka- kuin muistakin euro-päätöksistä ja hallituksella uusi tukipakettipäätös edessä, seisoo keskustelu euron tulevaisuudesta. Pankkipiireissä, ministeriöissä ja tutkimuslaitoksissa taustatyötä vaihtoehdoista on tehty, mutta poliitikot kiertävät aihetta. Vaikka Paavo Väyrysen kansalaisaloite euro-kansanäänestyksestä on kerännyt 35 000 nimeä, ei keskustelua vaihtoehdoista ole syntynyt.
Aihe on kieltämättä vaikea ja monimutkainen.
Keskustelun lähtökohta on: talous- ja rahaliitto ei toimi nykyisellään. Tästä Suomessakin ollaan samaa mieltä. Mutta seuraavat kysymykset ovat pahoja: mitkä ovat vaihtoehdot, mitä niistä seuraa ja mitä pitäisi tehdä? Poliittinen viisaus neuvoo olemaan mieluiten hiljaa, kuin pohtimaan vaihtoehtoja ääneen. Mielipiteet jäävät usein tunnetasolle.
Muualla juna menee. Se menee suuntaan, mikä selittää suomalaisen hiljaisuuden. Pääraiteita on kaksi tai kolme: joko talous- ja rahaliittoa EMU:a on vahvistettava tai siitä on erottava, tai se on kokonaan lopetettava. Jälkimmäistä vaihtoehtoa ei kukaan euromaiden hallituksessa- tai vallassaolija - ole ehdottanut. Sitäkin innokkaammin sen kannalla ovat populistit, jotka elävät ongelmista, kunnes pääsevät valtaan.
Kesän keskustelusta voi tällä hetkellä erottaa jakolinjat, jotka eivät yllätä. Ensinnäkin pohjoinen - etelä-akseli. Pohjoiset maat, joihin luetaan Saksa, Hollanti, Baltian maat ja Suomi, edustavat talouskuria ja järjestystä sekä kovaa työtä. Etelän maat, joiden johtoon Ranska on jälleen asettumassa, voidaan katsoa pyrkivät esityksillään tiivistämään EMU:a siten, että syntyy todellinen talousliitto, finanssiunioni, fiskaaliunioni tai valtioliitto - miten vain. - -
Pohjoinen - etelä-jakoa on selitetty jopa uskontojen perusteella: pohjoisessa säännöistä kiinni pitävät protestantit - vastaan etelän solidaarisuuteen vetoavat katoliset. Saksalaislehdestä olen lukenut, etteivät ortodoksit sovi kumpaankaan ryhmään. Vaikea arvata, ketä tällä tarkoitetaan.
Kun me suomalaiset olimme heinäkuussa ansaituilla pitkillä lomilla, väännettiin Brysselissä huippukokouksessa kättä Kreikan pysymisestä eurossa. Kreikka saanee uuden tukipaketin. Ero ei ainakaan vielä toteudu. Voittajana tästä kokouksesta astui ulos Ranskan presidentti Francois Hollande. Hän otti kunnian Kreikan puolustamisesta. Hollande oli lähettänyt omia virkamiehiään Ateenaan auttamaan kreikkalaisia valmistautumaan neuvotteluihin. Siitä huolimatta - tai sen takia - että Ranskan oma talous on kuralla, esittää Hollande suuria visioita talous- ja rahaliiton syventämisestä. Euroalueen tulee saada oma finanssiministeri ja - ministeriö sekä oma parlamentti. Jo EMU:n perustamisvaiheessa pyrki Ranska järjestelmän, jossa sääntöjen ohella politiikka olisi ollut mukana joustamassa, kun suhdanteet muuttuvat.
Italiassa Ranskan ajatukset saavat vastakaikua. Italian valtiovarainministeri Pier Carlo Paoloan sanoi Kreikka-hätäkokouksen jälkeen, että euron pelastaminen edellyttää poliittista unionia. Tätä varten tarvitaan valmis pankkiunioni, euroalueen yhteinen budjetti ja mm. suunnitelma työttömyysvakuutusjärjestelmäksi. Myös yhteinen yhteisöverokanta on ollut keskustelussa mukana.
Juuri ennen juhannusta julkaistiin ns. viiden presidentin raportti. Myös tässä komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncerin johdolla laaditussa raportissa esitetään, että nykyisen rahaliiton rinnalle luotaisiin täydellinen talousliitto. Siihen kuuluisi pankkiunioni, valtiovarainministeri ja budjetti. Yksi näitä presidenteistä ja raportin laatijoista on EKP:n pääjohtaja Mario Dragi. Jo viime marraskuussa, puhuessaan Helsingissä, hän kysyi, tulisiko euroalueella vahvistaa maiden kykyä käyttää finanssipolitiikkaa suhdannekehityksen tasoittajana. Tämä edellyttäisi askelta kohti finanssiunionia, sanoi Dragi.
En huomannut, että yksikään suomalainen poliitikko olisi tarttunut keskusteluun. Vaalit olivat edessä. - - Liittokansleri on monesta asiasta eri mieltä valtiovarainministerinsä kanssa. Merkel ei hyväksy ajatusta Kreikan euro-erosta. Hän kannattaa edelleen EU:ssa hallitusten välistä päätöksentekoa. Tämä edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä. Euroalueen kehittyminen jonkinlaiseksi omaksi valtioliitoksi jakaisi EU:ta. - -"
http://areena.yle.fi/1-2967359
Siksikin!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Euroopan Unioni ja ennen muuta EUroalue on muuttunut - ja peräti niin syvällisesti, että viimeistään nyt niiden oikeutus on pantava uuteen pohdintaan!
"- -Kuusi vuotta kestänyt talouskriisi on muuttanut olennaisesti Euroopan unionia. Kriisitoimilla on ollut syvällisiä vaikutuksia demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen EU:ssa.Näin väittävät professori Kaarlo Tuori ja hänen veljenpoikansa, tutkija Klaus Tuori kirjassaan The Eurozone Crisis, A Constitutional Analysis.
Taloudellista ja oikeudellista analyysia yhdistämällä Tuorit muodostavat kokonaiskuvaa, mitä vaikutuksia talouskriisillä ja sen torjuntatoimilla on ollut unionin oikeudellisiin perusteisiin.
Kirjan julkistustilaisuudessa torstaina näkemyksiään esittivät kirjoittajien lisäksi komissaari Olli Rehn, EU-tuomioistuimen julkisasiamies Niilo Jääskinen ja professori Sixten Korkman.
Talousvakauden nimissä lisätty EU-tason kontrolli on kaventanut jäsenvaltioiden finanssi- ja budjettipoliittista autonomiaa. Näin on Kaarlo Tuorin mukaan tapahtunut erityisesti tukipaketteja vastaanottaneissa valtioissa, mutta myös tukipaketteja myöntäneissä valtioissa.
Ytimessä Euroopan keskuspankki
Muutoksen ytimessä on Tuorien näkemyksen mukaan Euroopan keskuspankki EKP. Sen rooli on muuttunut olennaisesti kriisin myötä.
Euroopan keskuspankki EKP perustettiin Maastrichtin sopimuksella teknokraattiseksi asiantuntijaorganisaatioksi. Sen tehtäväksi annettiin hintavakauden ylläpitäminen eli inflaation torjunta.
Kriisin edetessä EKP:n tehtävät ovat laajentuneet merkittävästi. Talouskriisin torjunta ja taloudellisen vakauden ylläpitäminen sekä talous- ja rahaliiton hajoamisen torjuminen eivät EU:n perussopimuksen mukaan lainkaan kuulu EKP:n tehtäviin.
– EKP on kriisin myötä ottanut, tai joutunut ottamaan, selvästi suuremman roolin, kuin riippumattomalle asiantuntijaorganisaatiolle kuuluisi, Kaarlo Tuori sanoo.
Asiantuntijaorganisaationa EKP:n vahva riippumattomuus perustuu Kaarlo Tuorin mukaan siihen, että se ei tee arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Kuusi vuotta jatkuneen kriisin aikana EKP on kuitenkin entistä enemmän vedetty tekemään poliittisia päätöksiä.
Sama koskee Kaarlo Tuorin mielestä myös EU-komissiota ja erityisesti talouskomissaari Olli Rehnin johtamaa yksikköä.
– Kriisipäätöksistä käydään vilkasta talouspoliittista keskustelua. Jo tämä osoittaa, etteivät ratkaisut ole olleet niin vaihtoehdottomia, kuin on väitetty.
Klaus Tuorin mukaan EKP:n roolin kasvu ja kriisintorjunnassa käytetyt menetelmät juontuvat siitä Maastrichtin sopimuksesta. Sen perusoletukset pettivät, kun kriisi talouskriisi iski Eurooppaan.
Maastrichtin oletusten perusteella tällaista kriisiä ei pitänyt lainkaan tulla. Kun se kuitenkin tuli, ei ollut menetelmiä sen käsittelemiseksi.
Rehn: ”Eksistentiaalinen kriisi”
Komissaari Olli Rehnin näkemys EKP:n roolin muuttumisesta mahtuu EU:n perussopimuksen raameihin. Niin kauan kun EKP suorittaa perustehtäväänsä, hintavakauden ylläpitämistä, mikään ei estä sitä asettamasta myös muita tavoitteita, komisaari järkeilee.
Muita tehtäviä voivat Rehnin mukaan olla kestävä kasvu, työllisyys ja vakauden ylläpitäminen.
Rehnin mielestä myös euroalueen hajoamisen estäminen voidaan nähdä hintavakauden turvaamisena.
Komissaari katsoo, ettei kyseessä ole eurokriisi vaan koko EU:n ”eksistentiaalinen”, olemassaoloon liittyvä kriisi.
Rehnin mukaan kriisitoimilla on estetty suuri romahdus. Vaikka tie on hidas ja pitkä, se toimii. "
Kansan Tahto 31.1.2014
Lähde: http://www.kansantahto.fi/2014/01/talouskriisi-on-muuttanut-euta/
JK.
Katso ja muistele vuoden 1998 EMU-keskustelua eduskunnasta!!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Pahaksi on päässyt EU-sokeus ja EUrohuuma!
Nyt kun persujen Timo Soini on tosiasialliseesti hallituskiimassaan tullut kuohituksi
[ks.
"Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini sanoo, että Britannian mahdollinen ero Euroopan unionista olisi kohtalokas isku koko unionille.
- - "Jos jonain päivänä Suomen etu vaatii muuta ratkaisua kuin euron, se on oltava mahdollista. On hyvä, että euron ongelmista ja valuvioista keskustellaan." - -"
http://www.hs.fi/politiikka/a1439084604885 ]
ja muu puoluejohto aiemmin niin terhakkaasti eurokriisiä polemisoinutta eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhoa myöten
[ ks. "Sampo Terho: Perussuomalaiset ovat sitoutuneet puolustamaan euron vakautta - -
- - Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhon mukaan puolue ei ole siirtymässä eurokriittisempään suuntaan, vaikka puoluekokous valitsi lauantaina puolueen puheenjohtajistoon Suomen euroeroa ajavan Sebastian Tynkkysen. Puolue on eurokriittisyydestä huolimatta sitoutunut noudattamaan hallitusohjelmaa ja omia ohjelmiaan, Terho sanoo. ”Tällä hetkellä olemme sitoutuneet hallituksessa työskentelemään euron vakauden puolesta.- -"
http://www.hs.fi/hstv/uutiset/v1439084580536 ]
on ministeriautoin maasutettu hampaattomasti "tukemaan EUron vakautta" ja vain persujen kolmanneksi varapauheenjohtajaksi noussut BB-mies Sebastian Tynkkynen tuntuu säilyttäneen tosiasioihin pohjautuvan otteen suhteessa Kreikan eli euron kriisin ja euroalueen valtaosaalle sen kansalaisista aiheuttamista vaikeuksista
on entistäkin tähdellisempää,
että Suomen eduskunta joutuu mitä pikimmin europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 vireille paneman kansalaisaloitteen pohjalta keskustelemaan Suomelle, sen kansataloudelle ja kansalaisille euroalueeseen kuulumisesta aiheutuneista ja aiheutuvista haitoista ja ongelmista!
JK.
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo liki 35400 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
aina neljänteen ja viidenteen pakettiin, koska euroalue ei voi toimia!
"Lisää velkaa, lisää vyönkiristystä ja rakenneuudistuksia. Siinä Kreikan kolmannenkin "pelastuspaketin" eväät – ja siinä kolme syytä, miksi kriisi jatkuu ja lasku kasvaa. Toimiviakin pelastuskeinoja olisi, mutta ne ovat poliittisesti vaikeampia kuin kriisin pitkittäminen troikan tapaan", kirjoittaa Jan Hurri osuvasti.
Kreikan kolmas "pelastuspaketti" perustuu keskeisiltä osin aivan samoihin keinoihin, joilla maan "pelastajat" ovat jo yli viisi vuotta turhaan yrittäneet saada kriisiä päättymään. Keskeisiä keinoja on kolme:
1) Lisää velkaa ennestään liian suuren velkamäärän päälle.
2) Lisää vyönkiristyksiä ennestään laman runtelemaan talouteen.
3) Lisää rakenneuudistuksia ennestään epävarmojen perään.
Pääpiirteissään samanlaiset keinot eivät ole tähän mennessä tepsineet, vaan Kreikka on jo kuudetta vuotta painunut yhä syvempään kriisiin.
Eikä samojen keinojen toistaminen tuottane tälläkään kertaa toivottuja ja luvattuja tuloksia, vaikka Suomen valtiovarainministeri Alexander Stubb ja muut europäättäjät kuinka kehuisivat toimiaan.
Siksi kriisi jatkuu ja lopullinen lasku kasvaa.
Juuri niin kuin suuri joukko kansainvälisesti arvostettuja taloustieteilijöitä ja eurotalouteen erikoistuneita ekonomisteja on varoittanut käyvän suunnilleen kriisin alusta asti. Ainakin lievästi kriittiseen joukkoon on viime aikoina liittynyt kriisitoimiin itsekin osallisen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ekonomisteja.
Toki IMF:n edustajat ovat toistaiseksi myöntäneet kriisitoimien virheitä varsin diplomaattisella tavalla, joka ei suoraan osoita sormella syyllisiä kriisin pitkittämiseen.
Samaa ei voi sanoa kesän kiperimpien Kreikka-neuvottelujen aikaan julkaistusta kirjoituksesta, jossa IMF:n tutkimusosaston ja Eurooppa-toimintojen entinen johtaja suorasukaisesti vertaa aiempia ja nyt valmisteilla olevaa "Kreikka-pakettia" hengenvaaralliseksi hoitovirheeksi.
Kolme keinoa ja kolme virhettä
Taloustieteen tohtori Ashoka Mody työskentelee parhaillaan kansainvälisen talouspolitiikan vierailevana professorina Yhdysvaltain Princetonin yliopistossa, mutta eurokriisin alkuvuosien aikaan hän työskenteli IMF:n taloustutkimuksen ja Euroopan osastojen johtotehtävissä.
Siksi hänen tulkintansa eurokriisin vaiheista ja kriisitoimien laadusta on tavallista kiinnostavampi. Etenkin, kun hän perustaa kritiikkinsä pitkälti IMF:n kriisivuosien tutkimushavaintoihin ja johtopäätöksiin, mutta täräyttää ne ilman diplomaattisia kääreitä.
Mody osoittaa kaikki kolme "Kreikka-pakettien" keskeistä keinoa vääriksi ja vahingollisiksi.
Ensin kyytiä saa ylivelkaisen kriisivaltion painaminen yhä raskaampiin velkoihin.
Modyn ja hänen viittaamiensa IMF-tutkimusten mukaan velkamäärän kasvaminen liian suureksi on ongelma, sillä liian raskaiksi käyvät velanhoitokulut tukahduttavat talouskasvua. Kreikka on jo kaukana siedettävän velkakuorman tuolla puolen, joten ennestään liian suurta velkamäärää kasvattavat kriisitoimet vain pahentavat kriisiä.
Toiseksi kyytiä saavat tukiluottojen ehtoina Kreikalta vaaditut ja taas vaadittavat julkisen talouden vyönkiristykset.
Modyn mukaan kesken velka- ja talouskriisin toteen pannut talouden vyönkiristykset ovat enemmän heikentäneet Kreikan taloutta kuin hidastaneet valtion velkaantumista. Kreikan velanhoitokyky on toisin sanoen heikentynyt mutta velkamäärä kasvanut.
Kolmanneksi kyytiä saavat europäättäjien patistelemat niin sanotut rakenteelliset uudistukset, kuten työmarkkinoiden joustojen lisääminen ja kilpailua rajoittavan sääntelyn purkaminen.
Modyn ja IMF:n tutkimusten mukaan rakenneuudistukset voivat onnistuessaan kohentaa talouden pitkäaikaista kasvuvoimaa, mutta niiden lyhytaikaiset vaikutukset ovat etenkin talouskriisin oloissa epävarmoja tai haitallisia.
Haittavaikutusta on Kreikassa korostanut Modyn mielestä se, että kriisitoimien vaatimat rakenneuudistukset ovat useimmiten olleet lähinnä keinoja palkkojen alentamiseen tai työsuhdeturvan heikennyksiin.
Rakenneuudistusten tavoittelemat edut ovat epävarmoja ja toteutuvat ehkä vuosien tai vuosikymmenten kuluttua, mutta palkkojen alennukset ja työttömyyden kasvu ovat heti heikentäneet kansantalouden ja julkisen talouden kuntoa.
Ei hoitoa vaan hoitovirheitä
Sitä professori Mody ei edes yritä kiistää, että Kreikka on itsekin osallinen alkuperäisten velka- ja talousongelmiensa syntymiseen. Mutta tämä ei hänen mukaansa muuta sitä seikkaa, että kriisin puhjettua kriisiä ovat pitkittäneet ja pahentaneet enemmän kriisitoimet ja niitä johtanut troikka kuin Kreikka.
Troikka on puolivirallinen iskuryhmä, jossa on Euroopan unionin (EU) komission, euroalueen keskuspankin EKP:n ja IMF:n asiantuntijoita ja muita virkailijoita. - -"
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/08/16/kolme-syyta-miksi-kreikka-kriisi-jatkuu/201510383/12
Valuvian korjaamiseksi tarvitaan
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
eli epäedukseen poiketen Suomi ja eritoten sen kansalaiset ovat kärsineet Kreikan (siis oikeastaan Euron ja euroalueen) kriisistä !
Mitäpä muuta Saksan jaloissa räksyttävänä pikkukoirana olemisesta olisi Suomelle - taaskaan - voinut seurata!
[Ks. prof. Markku Kuisman luonnehdinta Suomen, ennen muuta A Stubbin, politiikasta :
"– Tässä perheessä vahvimmat jäsenet käyttävät heikompia hyväkseen, ovat väkivaltaisia ja hallitsevat julmuudella, Kuisma sanoo.
Yle 16.7.2015
http://yle.fi/uutiset/professori_euroalueesta_suomi_on_saksan_jaloissa_raksyttava_pikkukoira/8156758
]
"Tutkimus: Saksa on hyötynyt Kreikan kriisistä 100 miljardilla eurolla
Tuoreen tutkimuksena mukaan Saksa on hyötynyt Kreikan kriisistä 100 miljardin euron verran, kertoo kreikkalaislehti Kathimerini. Summa vastaa kolmea prosenttia maan bruttokansantuotteesta ja perustuu säästöihin, jotka Saksa on tehnyt matalien korkokustannusten avulla.
Epävarmoilla markkinoilla sijoittajat ovat etsineet rahoilleen turvallisia sijoituskohteita, mikä on vaikuttanut Saksan liikkeelle laskemien velkakirjojen kysyntään. Tämä taas on vaikuttanut maan maksamiin korkokuluihin, Leibnizin taloustutkimuksen instituutin tekemässä tutkimuksessa todetaan.
Joka kerta, kun markkinat ovat viime vuosina kuulleet Kreikasta kielteisiä uutisia, Saksan velkakirjojen korot ovat laskeneet. Vastaavasti hyvien uutisten ansiosta korot ovat nousseet, tutkimuksessa sanotaan.
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on vastustanut Kreikan lainojen alaskirjausta ratkaisua haettaessa ja esitellyt Saksan tasapainoista budjettia, joihin tutkimuksen mukaan maan säästämillä korkokuluilla on merkittävä vaikutus.
Vaikka Kreikka ei maksaisi takaisin lainojaan, Saksan valtion kassa hyötyy taloudellisesti kriisistä, tutkimuksessa todetaan.
Talouselämä 10.8.2015
http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus saksa on hyotynyt kreikan kriisista 100 miljardilla eurolla/a2318237
Ks.
"Germany gained 100 bn euros from Greece crisis, study finds
Germany, which has taken a tough line on Greece, has profited from the country's crisis to the tune of 100 billion euros ($109 billion), according to a new study Monday.
The sum represents money Germany saved through lower interest payments on funds the government borrowed amid investor “flights to safety”, the study said.
“These savings exceed the costs of the crisis - even if Greece were to default on its entire debt,” said the private, non-profit Leibniz Institute of Economic Research in its paper.
“Germany has clearly benefited from the Greek crisis.”
When investors are faced with turmoil, they typically seek a safe haven for their money, and export champion Germany “disproportionately benefited” from that during the debt crisis, it said.
“Every time financial markets faced negative news on Greece in recent years, interest rates on German government bonds fell, and every time there was good news, they rose.”
Germany, the eurozones effective paymaster, has demanded fiscal discipline and tough economic reforms in Greece in return for consenting to new aid from international creditors
.
Finance Minister Wolfgang Schaeuble has opposed a Greek debt write-down while pointing to his own government's balanced budget.
The institute, however, argued that the balanced budget was possible in large part only because of Germany's interest savings amid the Greek debt crisis.
The estimated 100 billion euros Germany had saved since 2010 accounted for over three percent of GDP, said the institute based in the eastern city of Halle.
The bonds of other countries -- including the United States, France and the Netherlands -- had also benefited, but “to a much smaller extent”.
Germany's share of the international rescue packages for Greece, including a new loan being negotiated now, came to around 90 billion euros, said the institute.
“Even if Greece doesn't pay back a single cent, the German public purse has benefited financially from the crisis,” said the paper.
[AFP]
http://www.ekathimerini.com/200422/article/ekathimerini/business/germany-gained-100-bn-euros-from-greece-crisis-study-finds
JK.
– Tässä perheessä vahvimmat jäsenet käyttävät heikompia hyväkseen, ovat väkivaltaisia ja hallitsevat julmuudella, professori Markku Kuisma sanoo.
– Vaikea kuvitella, että tämän päivän Euroopassa pystyttäisiin kovin pitkään rakentamaan rahajärjestelmää sen varaan, että ne jotka eivät pärjää, pakotetaan siihen mukaan. Eihän sellainen voi kestää kuin pakkovallalla. Nyt nähdään sortuuko systeemi, Kuisma uskoo.
Yle 16.7.2015
http://yle.fi/uutiset/professori_euroalueesta_suomi_on_saksan_jaloissa_raksyttava_pikkukoira/8156758
Paneeko miettimään, millaisia vaihtoehtoja Suomessa kannattaisi harkita, jotta parhaiten voidaan turvata Suomen kansalliset ja siis tavallisten Suomen kansalaisten edut? Jo liki 35500 allekirjoitusta kuukaudessa!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
enemmistö tyrmää euroeron, Väyrynen ei lannisttu
Iltalehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan noin kolmannes suomalaisista, 32 prosenttia, kannattaa Väyrysen kansalaisaloitetta, jossa ehdotetaan kansanäänestyksen järjestämistä Suomen eurojäsenyydestä..
"Tässä on ristiriita. Halutaan pysyä eurossa, mutta ei haluta hyväksyä sitä, mitä se tuo tullessaan", kuityaa europarlamentaarikko Paavo Väyrynen IL-kyselyn tuloksen.
Perussuomalaisten kannattajista 49 prosenttia hyvästelisi euroalueen. Keskustan
Viidennes suomalaisista palaisi markkaan, kolmannes kannattaa kansanäänestystä eurojäsenyydestä.
Euroedustaja Paavo Väyrynen aloitti perjantaina kansalaisaloitetta koskevan kiertueensa.
- Tulos on aika lailla odotettu. Uskon, että prosenttiluku nousee, kun tietoisuus ajatuksesta leviää laajemmalle syksyn mittaan, kansalaisaloitetta koskevan kiertueensa perjantaina aloittanut euroedustaja Paavo Väyrynen kommentoi Iltalehdelle kyselyn tulosta.
Iltalehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan noin kolmannes suomalaisista, 32 prosenttia, kannattaa Väyrysen kansalaisaloitetta, jossa ehdotetaan kansanäänestyksen järjestämistä Suomen eurojäsenyydestä.
Ajatuksen torjui kyselyssä 56 prosenttia kansalaisista. 12 prosenttia ei osannut ottaa kantaa asiaan.
Eniten Väyrysen sukulaissieluja löytyy perussuomalaisten kannattajien keskuudesta, joista peräti 71 prosenttia järjestäisi eurokansanäänestyksen. Väyrysen oman puolueen, keskustan, kannattajista kansanäänestyksen kannalla on 35 prosenttia.
Nihkeimmin kansanäänestykseen suhtautuvat kokoomuksen kannattajat, joista vain 16 prosenttia kannattaa Väyrysen aloitetta.
Miten kommentoitte sitä, että olette oman puolueenne keskuudessa vähemmistössä kansanäänestysesityksenne kanssa?
– Puolue on ollut hyvin kahtiajakautunut Eurooppa-politiikassa. Siinä mielessä keskustalaisten vastaus on hieman yllättävä, puolue kuitenkin vastusti euroalueeseen liittymistä vuonna 1998. Nyt on käynyt juuri kuten ennakoimme.
Väyrynen muistuttaa ennustaneensa itse jo vuonna 1997, että euroalueen jäsenten kesken tulee vakavia ristiriitoja ja taloudellinen kehitys kärsii.
Mielipide ennallaan
IL:n teettämässä kyselyssä, johon vastasi yhteensä 1000 henkilöä, kysyttiin myös suoremmin, tulisiko Suomen erota euroalueesta. Alle viidennes, 19 prosenttia, ilmoitti kannattavansa ajatusta. 68 prosenttia torjui euroeron, 13 prosenttia vastaajista ei osannut ottaa kantaa asiaan.
Perussuomalaisten kannattajista 49 prosenttia hyvästelisi euroalueen. Keskustan kannattajien kohdalla lukema oli 22 prosenttia.
Kun Taloustutkimus kysyi suhtautumisesta euroeroon marraskuussa 2011, tulos oli hämmentävän samankaltainen: 19 prosenttia kannatti euroeroa, 72 prosenttia vastusti ja yhdeksän prosenttia ei ottanut kantaa koko asiaan.
Toisaalta, kun Taloustutkimus kysyi tämän vuoden kesäkuussa, että ”jos nyt järjestettäisiin kansanäänestys Suomen eurojäsenyydestä, miten äänestäisitte”, niin ei-linjalla oli 33 prosenttia vastanneista.
Kysymyksen muotoilulla on merkitystä, Väyrynen huomauttaa.
– Jos olisi kysytty, että hyväksyttekö, että euroalueen jäsenvaltioiden taloudellista yhteisvastuuta lisätään ja siirrytään nykyistä enemmän ylikansalliseen päätöksentekoon, ylivoimainen enemmistö olisi vastustanut sitä, Väyrynen näkee ja lisää:
– Tässä on ristiriita. Halutaan pysyä eurossa, mutta ei haluta hyväksyä sitä, mitä se tuo tullessaan.
OLLI WARIS
olli.waris(at)ilmedia.fi
NÄIN TUTKITTIIN
- Tutkimuksen teki Taloustutkimus Iltalehden toimeksiannosta.
- Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa online-kyselynä.
- Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat 15-79-vuotiaat suomalaiset ahvenanmaalaisia lukuun ottamatta. Tutkimuksen otos muodostettiin valtakunnallisesti edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinläänin mukaan.
- Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin 12.-13.8.2015. Tutkimukseen vastasi määräaikaan mennessä yhteensä 1000 vastaajaa. Tutkimuksen virhemarginaali 95 %:n luotettavuustasolla on noin ± 3,2 prosenttiyksikköä.
Il 15.8.2015
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2015081520182926_uu.shtml
JK.
"– Tässä perheessä vahvimmat jäsenet käyttävät heikompia hyväkseen, ovat väkivaltaisia ja hallitsevat julmuudella, professori Markku Kuisma sanoo.
– Vaikea kuvitella, että tämän päivän Euroopassa pystyttäisiin kovin pitkään rakentamaan rahajärjestelmää sen varaan, että ne jotka eivät pärjää, pakotetaan siihen mukaan. Eihän sellainen voi kestää kuin pakkovallalla. Nyt nähdään sortuuko systeemi, Kuisma uskoo.
Yle 16.7.2015
http://yle.fi/uutiset/professori_euroalueesta_suomi_on_saksan_jaloissa_raksyttava_pikkukoira/8156758
Paneeko miettimään, millaisia vaihtoehtoja Suomessa kannattaisi harkita, jotta parhaiten voidaan turvata Suomen kansalliset ja siis tavallisten Suomen kansalaisten edut?
Jo liki 35500 allekirjoittanut verkossa kansalaisaloitteen yhdessä kuukaudessa!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
vaarallista että taloudellisella ja poliittisella eliitillä on EU-sokeus ja EUrohuuma
Nyt kun persujen Timo Soini on tosiasialliseesti hallituskiimassaan tullut kuohituksi
[ks.
"Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini sanoo, että Britannian mahdollinen ero Euroopan unionista olisi kohtalokas isku koko unionille.
- - "Jos jonain päivänä Suomen etu vaatii muuta ratkaisua kuin euron, se on oltava mahdollista. On hyvä, että euron ongelmista ja valuvioista keskustellaan." - -"
http://www.hs.fi/politiikka/a1439084604885 ]
ja muu puoluejohto aiemmin niin terhakkaasti eurokriisiä polemisoinutta eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhoa myöten
[ ks. "Sampo Terho: Perussuomalaiset ovat sitoutuneet puolustamaan euron vakautta - -
- - Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhon mukaan puolue ei ole siirtymässä eurokriittisempään suuntaan, vaikka puoluekokous valitsi lauantaina puolueen puheenjohtajistoon Suomen euroeroa ajavan Sebastian Tynkkysen. Puolue on eurokriittisyydestä huolimatta sitoutunut noudattamaan hallitusohjelmaa ja omia ohjelmiaan, Terho sanoo. ”Tällä hetkellä olemme sitoutuneet hallituksessa työskentelemään euron vakauden puolesta.- -"
http://www.hs.fi/hstv/uutiset/v1439084580536 ]
on ministeriautoin maasutettu hampaattomasti "tukemaan EUron vakautta" ja vain persujen kolmanneksi varapauheenjohtajaksi noussut BB-mies Sebastian Tynkkynen tuntuu säilyttäneen tosiasioihin pohjautuvan otteen suhteessa Kreikan eli euron kriisin ja euroalueen valtaosaalle sen kansalaisista aiheuttamista vaikeuksista
on entistäkin tähdellisempää,
että Suomen eduskunta joutuu mitä pikimmin europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 vireille paneman kansalaisaloitteen pohjalta keskustelemaan Suomelle, sen kansataloudelle ja kansalaisille euroalueeseen kuulumisesta aiheutuneista ja aiheutuvista haitoista ja ongelmista!
JK.
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 35600 nimeä.
Viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
johto menneistä Kataisen - Urpilaisen ja Stubbin - Rinteen hallituksista aina nyt iteroivaan ja vatuloivaan SSS-hallitukseen jaksavat bunkkeroitua oman epärealistisen - Saksan jaloissa pyörivän -"tiukka linja" -intäntään , siinä
taloustieteen professori Pertti Haaparanta toteaa:
"Velkahelpotukset avainasemassa
Pertti Haaparanta muistuttaa, että kasvun kannalta mm. inhimillinen pääoma ja tutkimus- ja kehitystoiminta ovat tärkeässä roolissa.
Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta suhtautuu epäillen Kreikan uuden tukiohjelman mahdollisuuksiin ilman velkahelpotuksia.
Hän totesi torstaina Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa, että politiikka, jota Kreikalta vaaditaan kolmannessa tukipaketissa, on täysin samaa kuin tähänkin asti.
– On vaikea kuvitella, että mikään muuttuisi Kreikassa. Siinä mielessä velkahelpotukset, millä tavalla ne tehdäänkin, ovat aivan keskeisessä asemassa.
[ http://areena.yle.fi/1-2869547 ]
Haaparanta korostaa, että taloustieteellinen tutkimus tukee näkemystä, että inhimillinen pääoma sekä tutkimus- ja kehitystoiminta ovat kasvun keskeisiä elementtejä lisätessään talouden kokonaistuottavuutta.
– Nyt kaikki tämä on unohdettu, kun puhutaan rakennepoliittisista uudistuksista Kreikan osalta, Haaparanta sanoi Ykkösaamussa.
Kreikka on päässyt lainoittajiensa kanssa sopuun kolmannen tukipaketin päälinjoista ja tulevien vuosien talouskasvu- ja budjettitavoitteista.
Suomen kantaa Kreikan kolmanteen lainaohjelmaan pohditaan torstaina eduskunnassa, jossa suuri valiokunta ohjeistaa valtiovarainministeri Alexander Stubbia perjantaista ylimääräistä EU:n valtiovarainministerin huippukokousta varten.
Mikko Naalisvaara
Yle Uutiset 13.8.2015
http://yle.fi/uutiset/taloustieteen_professori_haaparanta_kreikasta_velkahelpotukset_avainasemassa/8223838
JK.
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa myös videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 35700 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin kansanvallan kannalta sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
kriisi on paljastanut Euroopan Unionista ja ennen muuta EUroalueesta sen, että viipymättä nyt niiden oikeutus on pantava uuteen pohdintaan!
"- -Kuusi vuotta kestänyt talouskriisi on muuttanut olennaisesti Euroopan unionia. Kriisitoimilla on ollut syvällisiä vaikutuksia demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen EU:ssa.Näin väittävät professori Kaarlo Tuori ja hänen veljenpoikansa, tutkija Klaus Tuori kirjassaan The Eurozone Crisis, A Constitutional Analysis.
Taloudellista ja oikeudellista analyysia yhdistämällä Tuorit muodostavat kokonaiskuvaa, mitä vaikutuksia talouskriisillä ja sen torjuntatoimilla on ollut unionin oikeudellisiin perusteisiin.
Kirjan julkistustilaisuudessa torstaina näkemyksiään esittivät kirjoittajien lisäksi komissaari Olli Rehn, EU-tuomioistuimen julkisasiamies Niilo Jääskinen ja professori Sixten Korkman.
Talousvakauden nimissä lisätty EU-tason kontrolli on kaventanut jäsenvaltioiden finanssi- ja budjettipoliittista autonomiaa. Näin on Kaarlo Tuorin mukaan tapahtunut erityisesti tukipaketteja vastaanottaneissa valtioissa, mutta myös tukipaketteja myöntäneissä valtioissa.
Ytimessä Euroopan keskuspankki
Muutoksen ytimessä on Tuorien näkemyksen mukaan Euroopan keskuspankki EKP. Sen rooli on muuttunut olennaisesti kriisin myötä.
Euroopan keskuspankki EKP perustettiin Maastrichtin sopimuksella teknokraattiseksi asiantuntijaorganisaatioksi. Sen tehtäväksi annettiin hintavakauden ylläpitäminen eli inflaation torjunta.
Kriisin edetessä EKP:n tehtävät ovat laajentuneet merkittävästi. Talouskriisin torjunta ja taloudellisen vakauden ylläpitäminen sekä talous- ja rahaliiton hajoamisen torjuminen eivät EU:n perussopimuksen mukaan lainkaan kuulu EKP:n tehtäviin.
– EKP on kriisin myötä ottanut, tai joutunut ottamaan, selvästi suuremman roolin, kuin riippumattomalle asiantuntijaorganisaatiolle kuuluisi, Kaarlo Tuori sanoo.
Asiantuntijaorganisaationa EKP:n vahva riippumattomuus perustuu Kaarlo Tuorin mukaan siihen, että se ei tee arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Kuusi vuotta jatkuneen kriisin aikana EKP on kuitenkin entistä enemmän vedetty tekemään poliittisia päätöksiä.
Sama koskee Kaarlo Tuorin mielestä myös EU-komissiota ja erityisesti talouskomissaari Olli Rehnin johtamaa yksikköä.
– Kriisipäätöksistä käydään vilkasta talouspoliittista keskustelua. Jo tämä osoittaa, etteivät ratkaisut ole olleet niin vaihtoehdottomia, kuin on väitetty.
Klaus Tuorin mukaan EKP:n roolin kasvu ja kriisintorjunnassa käytetyt menetelmät juontuvat siitä Maastrichtin sopimuksesta. Sen perusoletukset pettivät, kun kriisi talouskriisi iski Eurooppaan.
Maastrichtin oletusten perusteella tällaista kriisiä ei pitänyt lainkaan tulla. Kun se kuitenkin tuli, ei ollut menetelmiä sen käsittelemiseksi.
Rehn: ”Eksistentiaalinen kriisi”
Komissaari Olli Rehnin näkemys EKP:n roolin muuttumisesta mahtuu EU:n perussopimuksen raameihin. Niin kauan kun EKP suorittaa perustehtäväänsä, hintavakauden ylläpitämistä, mikään ei estä sitä asettamasta myös muita tavoitteita, komisaari järkeilee.
Muita tehtäviä voivat Rehnin mukaan olla kestävä kasvu, työllisyys ja vakauden ylläpitäminen.
Rehnin mielestä myös euroalueen hajoamisen estäminen voidaan nähdä hintavakauden turvaamisena.
Komissaari katsoo, ettei kyseessä ole eurokriisi vaan koko EU:n ”eksistentiaalinen”, olemassaoloon liittyvä kriisi.
Rehnin mukaan kriisitoimilla on estetty suuri romahdus. Vaikka tie on hidas ja pitkä, se toimii. "
Kansan Tahto 31.1.2014
Lähde: http://www.kansantahto.fi/2014/01/talouskriisi-on-muuttanut-euta/
JK.
Katso ja muistele vuoden 1998 EMU-keskustelua eduskunnasta!!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen vielä noin 14000 allekirjoitusta!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
EUron kriisi on niin syvä, että MEP Paavo Väyrynen tietää kokemuksesta: "Tarvitaan sekä rinnakkaisvaluutta että yhteiskuntasopimus"!
Suomen talouden tila on surkea. Talouskehitys on ollut ja on heikompaa kuin missään muussa EU-maassa. Julkisen talouden alijäämä on yksi suurimmista.
Moni asiantuntija on todennut, että vaihtoehtomme ovat yhteiskuntasopimus tai ero euroalueesta.
Yhteiskuntasopimuksen tulisi palauttaa nopeasti Suomen kilpailukyky Ruotsin ja Saksan tasolle. Vireillä oleva sopimus korjaisi kilpailukykyämme kuitenkin liian vähän ja liian hitaasti. Siksi tarvitaan sekä yhteiskuntasopimus että rinnakkaisvaluutta.
Jos oma valuuttamme markka devalvoituisi, vienti lähtisi nousuun ja talous kasvuun. Työttömyys vähenisi ja julkinen talous alkaisi tasapainottua. Kun palkat ja eläkkeet maksettaisiin markoissa ja kun tavarat ja palvelut ostettaisiin markoilla, kuluttajien asema olisi turvattu. Tuontitavaroiden suhteellinen hinta hieman nousisi, mikä siirtäisi kulutusta kotimaisiin tuotteisiin. Tämäkin parantaisi työllisyystilannetta ja tervehdyttäisi taloutta.
Myös lainat ja talletukset muuttuisivat markkamääräisiksi, joten lainojen hoitaminen ei vaikeutuisi. Kelluvan markan korkotaso olisi alhainen, kuten Ruotsin esimerkki osoittaa.
Valtion ja yritysten ulkomaisissa valuutoissa ottamien lainojen valuuttamääräinen arvo säilyisi ennallaan. Jos markka devalvoituisi, niiden lyhennyksiin ja korkoihin tarvittaisiin enemmän markkoja, mutta velanhoito helpottuisi, kun talous kasvaisi ja verotulot lisääntyisivät.
Markan kurssikehitys riippuisi Suomen omasta talous- ja tulopolitiikasta. Oma valuutta toisi vastuullisuutta myös työmarkkinoille. Kelluvan markan devalvoitumista voitaisiin hillitä yhteiskuntasopimuksen avulla. Myöhemmin markka voisi myös revalvoitua, jos taloutemme tila sitä edellyttäisi, kuten Ruotsissa on tapahtunut.
Suomen ero euroalueesta voisi toteutua eduskunnalle annettavalla tiedonannolla eli samalla tavalla kuin euroalueeseen liittymisestä aikanaan päätettiin. Talouden tervehdyttyä yhtenäisvaluuttaan voitaisiin ehkä joskus myöhemmin palata, jos kansan enemmistö sitä kansanäänestyksessä kannattaisi.
Jos irrottautuisimme euroalueesta, joutuisimme varmaankin vastaamaan sen puitteissa tekemistämme sitoumuksista, mutta emme joutuisi nykyistä suurempaan vastuuseen toisten maiden veloista. Taloudellinen ja myös valtiollinen itsenäisyytemme vahvistuisi.
Suomen eroaminen euroalueesta saattaisi helpottaa Kreikan irrottautumista, mikä olisi eduksi sekä sille itselleen että koko Euroopalle. Kolmas tukipaketti näyttää toteutuvan vain siten, että hyväksytään joko lainojen leikkaaminen tai IMF:n jääminen ulkopuolelle. Kumpaakaan Suomen ei tule suostua.
http://www.paavovayrynen.fi/2015/08/17/tarvitaan-seka-rinnakkaisvaluutta-etta-yhteiskuntasopimus/
JK.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on 14.8.2015 käynnistänyt euroaluetta koskevan keskustelukierroksen Rovaniemeltä ja on mm. tänään 19.8.2015 illalla klo 18-19 Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa ja huomenna 20.8.2015 klo 18-19 Turun Pääkirjaston Studio Salissa.
ks. https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10152880084496853
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on muuten verkossa nyt jo yli 35800 nimeä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
ja myös Suomen kriisi on niin syvä, että MEP Paavo Väyrynen tietää kokemuksesta: "Tarvitaan sekä rinnakkaisvaluutta että yhteiskuntasopimus"!
Suomen talouden tila on surkea. Talouskehitys on ollut ja on heikompaa kuin missään muussa EU-maassa. Julkisen talouden alijäämä on yksi suurimmista.
Moni asiantuntija on todennut, että vaihtoehtomme ovat yhteiskuntasopimus tai ero euroalueesta.
Yhteiskuntasopimuksen tulisi palauttaa nopeasti Suomen kilpailukyky Ruotsin ja Saksan tasolle. Vireillä oleva sopimus korjaisi kilpailukykyämme kuitenkin liian vähän ja liian hitaasti. Siksi tarvitaan sekä yhteiskuntasopimus että rinnakkaisvaluutta.
Jos oma valuuttamme markka devalvoituisi, vienti lähtisi nousuun ja talous kasvuun. Työttömyys vähenisi ja julkinen talous alkaisi tasapainottua. Kun palkat ja eläkkeet maksettaisiin markoissa ja kun tavarat ja palvelut ostettaisiin markoilla, kuluttajien asema olisi turvattu. Tuontitavaroiden suhteellinen hinta hieman nousisi, mikä siirtäisi kulutusta kotimaisiin tuotteisiin. Tämäkin parantaisi työllisyystilannetta ja tervehdyttäisi taloutta.
Myös lainat ja talletukset muuttuisivat markkamääräisiksi, joten lainojen hoitaminen ei vaikeutuisi. Kelluvan markan korkotaso olisi alhainen, kuten Ruotsin esimerkki osoittaa.
Valtion ja yritysten ulkomaisissa valuutoissa ottamien lainojen valuuttamääräinen arvo säilyisi ennallaan. Jos markka devalvoituisi, niiden lyhennyksiin ja korkoihin tarvittaisiin enemmän markkoja, mutta velanhoito helpottuisi, kun talous kasvaisi ja verotulot lisääntyisivät.
Markan kurssikehitys riippuisi Suomen omasta talous- ja tulopolitiikasta. Oma valuutta toisi vastuullisuutta myös työmarkkinoille. Kelluvan markan devalvoitumista voitaisiin hillitä yhteiskuntasopimuksen avulla. Myöhemmin markka voisi myös revalvoitua, jos taloutemme tila sitä edellyttäisi, kuten Ruotsissa on tapahtunut.
Suomen ero euroalueesta voisi toteutua eduskunnalle annettavalla tiedonannolla eli samalla tavalla kuin euroalueeseen liittymisestä aikanaan päätettiin. Talouden tervehdyttyä yhtenäisvaluuttaan voitaisiin ehkä joskus myöhemmin palata, jos kansan enemmistö sitä kansanäänestyksessä kannattaisi.
Jos irrottautuisimme euroalueesta, joutuisimme varmaankin vastaamaan sen puitteissa tekemistämme sitoumuksista, mutta emme joutuisi nykyistä suurempaan vastuuseen toisten maiden veloista. Taloudellinen ja myös valtiollinen itsenäisyytemme vahvistuisi.
Suomen eroaminen euroalueesta saattaisi helpottaa Kreikan irrottautumista, mikä olisi eduksi sekä sille itselleen että koko Euroopalle. Kolmas tukipaketti näyttää toteutuvan vain siten, että hyväksytään joko lainojen leikkaaminen tai IMF:n jääminen ulkopuolelle. Kumpaakaan Suomen ei tule suostua.
http://www.paavovayrynen.fi/2015/08/17/tarvitaan-seka-rinnakkaisvaluutta-etta-yhteiskuntasopimus/
JK.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on 14.8.2015 käynnistänyt euroaluetta koskevan keskustelukierroksen Rovaniemeltä ja on mm. tänään 19.8.2015 illalla klo 18-19 Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa ja huomenna 20.8.2015 klo 18-19 Turun Pääkirjaston Studio Salissa.
ks. https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10152880084496853
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on muuten verkossa nyt jo yli 35800 nimeä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Soinille ja Stubbille ja kokonaisuudessaan Saksan Merkelin jaloissa pyöriville - tyystin politiikan perusolemuksesta kokemattomille - puudeleille sekä pohtimista että selittelemistä vielä ennen lumentuloa , kun konkaripoliitikko Mauri Pekkarisenkin järki tosiasioiden tunnustamisen suuntaan tuntuu palavan edes pätkittäin:
"Kreikka saattaisi selviytyä, jos velat puolitetaan", näkyy Mauri Pekkarinen todenneen 14.8.2015 Iltalehdelle.
"Keskustan konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen on erittäin skeptinen Kreikan selviytymisen suhteen, vaikka kannattaakin tukipakettipäätöstä.
Pekkarinen muistuttaa, että Kreikan heittäminen euron ulkopuolelle tarkoittaisi sitä , että lähes kaikki maan velat jäisivät maksamatta.
– Mikäli kaavailtu 86 miljardin euron Kreikka-tukipaketti toteutuu, se nostaa maan velkataakan lähes 400 miljardiin euroon. Kreikan kansantuote on noin 175 miljardia euroa. Runsaan 50 miljardin euron vuosibudjetissa sellaisen perusylijäämän aikaansaaminen, joka mahdollistaa velan joskus takaisin maksamisen, on mahdoton asia, Pekkarinen sanoo.
Hänen mukaansa velan vähentäminen alle 100 miljardin euron antaisi jo toivoa.
– Teoriassa se voisi tapahtua vain, jos maan taloudessa toteutuisi pitkä ennätyskasvu ja samalla perusylijäämä – valtion tulojen ja menojen ero, kun velkojen korkomenot on vähennetty – pystyttäisiin nostamaan miltei koko vuosisadaksi yli 5 prosentin suuruiseksi.
Pekkarinen sanoo, että ”tämänkaltaiset utopiat” eivät onnistu miltään maalta.
– Joku päivä mekin kannamme vastuun sekä suoraan että takauksillamme myönnetyistä Kreikka-luotoista. Milloin ja paljonko syliin tulee, on asia, josta Kreikka III -neuvottelut antavat viitteitä. Sanotusta huolimatta Suomen päätös lähteä tunnetuin ehdoin Kreikka-neuvotteluihin oli mielestäni oikea. Yksin ei kannata jäädä, hän sanoo.
Uusi paketti
Pekkarinen sanoo, että jos lisäpaketti myönnetään ja Kreikka pidetään eurossa velkaa leikkaamatta, siitä seuraa 4. tukipaketti.
– Mikäli velkoja leikattaisiin puoleen, maa saattaisi selviytyä. Meillekin tulisi maksuun miljardien lasku nopeasti. 900 miljoonan euron vakuuksille kävisi heikosti eikä moinen sopisi kovin hyvin yhteen hallitusohjelmankaan kanssa. Pelkkä maksuaikojen jatkaminen ja koronlasku ei auta. Puolet Kreikka-luotoista on jo nollakorkoisia. Toinen puoli noin 0,5 prosentin hintaisia. Takaisin maksun siirto 30 vuodella vuodesta 2022 tarkoittaisi maan elämistä koko vuosisadan muiden piikkiin, ilman varmuutta velkojen takaisin maksusta.
Han muistuttaa, että Kreikan heittäminen euron ulkopuolelle, määräaikaisestikin, tarkoittaisi sitä , että maan lähes kaikki velat jäisivät maksamatta.
– Maa ajautuisi rauhattomuuteen ja köyhyyteen. Euroopan geopoliittinen asetelma heilahtaisi muutaman piirun. Toisaalta omassa valuutassaan Kreikka voisi aloittaa uuden nousun.
TIIA-MARIA TAPONEN
Iltalehti 14.8.2015
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2015081420180893_uu.shtml
JK.
Sietää niin Lipposen ja S. Niinistön kuin myös Sipilän, Soinin ja Stubbinkin palauttaa mieliin, mistä "tähän on tultu"!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä. - -
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen vajaassa kuukaudessa nyt 19.8.2015 jo yli 35900 nimeä saanut kansalaisaloite !
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Lipposella on pyyhkimättä seinät mitä ennusti kepun häpeillen pyyhkivän.
Ei aina Lippos Patellakaan kaikki ennustukset oikein osuneet.
Vois edes ottaa lakin päästä,kumartaa ja pyytää anteeksi kansalta.
Kansa olis ymmärtänyt yhteisvaluutan vaarat ja jos olis annettu mahollisuus
siitä äänestää. Mutta sama koskee kyllä myös Sauli Niinistöä,lakki pois päästä ja anteeksi suomen kansa !!!!!!!
varmaan kummatkin - mikäli siis edes sitä ymmärtävät - esiintymistään eduskunnan EMU-keskustelussa vuonna 1998!?
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 35900 nimeä.
Vielä viisi kuukautta on aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Onpa pojalla pitkäkestoinen ja vailla järkeä oleva parku, mutta niinhän ne tuppaavat pakkomielteisillä olemaan.
Osessio-kompulsio pitää ihan ikiomanaan eli toisin sanoen kaataa vain itselleen!
Mutta mitä pitemmälle kohti syksyä edetään eli koetaan lisää kolmansia, neljänsiä ja viidensiäkin tukipaketteja ja/tai yhteiskuntapakottamisten yrityksiä, sitä varmemmin tämän tasavallan ns. paremmillekin piireille
mukaan lukien koko SSS-miehistön ja sen kiintiönaiset käynee selväksi Kreikan - eli itse asiassa euron ja euroalueen - kriisin myötä se, että Suomen on päästävä ulos itsenäiseen ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon - ja se tie voi käydä vain objektiivisen ja perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun kautta!
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Nyt ei enää vähemmällä selvitä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
ja myös Suomen kriisi on niin syvä, että MEP Paavo Väyrynen tietää kokemuksesta: "Tarvitaan sekä rinnakkaisvaluutta että yhteiskuntasopimus"!
Suomen talouden tila on surkea. Talouskehitys on ollut ja on heikompaa kuin missään muussa EU-maassa. Julkisen talouden alijäämä on yksi suurimmista.
Moni asiantuntija on todennut, että vaihtoehtomme ovat yhteiskuntasopimus tai ero euroalueesta.
Yhteiskuntasopimuksen tulisi palauttaa nopeasti Suomen kilpailukyky Ruotsin ja Saksan tasolle. Vireillä oleva sopimus korjaisi kilpailukykyämme kuitenkin liian vähän ja liian hitaasti. Siksi tarvitaan sekä yhteiskuntasopimus että rinnakkaisvaluutta.
Jos oma valuuttamme markka devalvoituisi, vienti lähtisi nousuun ja talous kasvuun. Työttömyys vähenisi ja julkinen talous alkaisi tasapainottua. Kun palkat ja eläkkeet maksettaisiin markoissa ja kun tavarat ja palvelut ostettaisiin markoilla, kuluttajien asema olisi turvattu. Tuontitavaroiden suhteellinen hinta hieman nousisi, mikä siirtäisi kulutusta kotimaisiin tuotteisiin. Tämäkin parantaisi työllisyystilannetta ja tervehdyttäisi taloutta.
Myös lainat ja talletukset muuttuisivat markkamääräisiksi, joten lainojen hoitaminen ei vaikeutuisi. Kelluvan markan korkotaso olisi alhainen, kuten Ruotsin esimerkki osoittaa.
Valtion ja yritysten ulkomaisissa valuutoissa ottamien lainojen valuuttamääräinen arvo säilyisi ennallaan. Jos markka devalvoituisi, niiden lyhennyksiin ja korkoihin tarvittaisiin enemmän markkoja, mutta velanhoito helpottuisi, kun talous kasvaisi ja verotulot lisääntyisivät.
Markan kurssikehitys riippuisi Suomen omasta talous- ja tulopolitiikasta. Oma valuutta toisi vastuullisuutta myös työmarkkinoille. Kelluvan markan devalvoitumista voitaisiin hillitä yhteiskuntasopimuksen avulla. Myöhemmin markka voisi myös revalvoitua, jos taloutemme tila sitä edellyttäisi, kuten Ruotsissa on tapahtunut.
Suomen ero euroalueesta voisi toteutua eduskunnalle annettavalla tiedonannolla eli samalla tavalla kuin euroalueeseen liittymisestä aikanaan päätettiin. Talouden tervehdyttyä yhtenäisvaluuttaan voitaisiin ehkä joskus myöhemmin palata, jos kansan enemmistö sitä kansanäänestyksessä kannattaisi.
Jos irrottautuisimme euroalueesta, joutuisimme varmaankin vastaamaan sen puitteissa tekemistämme sitoumuksista, mutta emme joutuisi nykyistä suurempaan vastuuseen toisten maiden veloista. Taloudellinen ja myös valtiollinen itsenäisyytemme vahvistuisi.
Suomen eroaminen euroalueesta saattaisi helpottaa Kreikan irrottautumista, mikä olisi eduksi sekä sille itselleen että koko Euroopalle. Kolmas tukipaketti näyttää toteutuvan vain siten, että hyväksytään joko lainojen leikkaaminen tai IMF:n jääminen ulkopuolelle. Kumpaakaan Suomen ei tule suostua.
http://www.paavovayrynen.fi/2015/08/17/tarvitaan-seka-rinnakkaisvaluutta-etta-yhteiskuntasopimus/
JK.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on 14.8.2015 käynnistänyt euroaluetta koskevan keskustelukierroksen Rovaniemeltä ja on mm. tänään 19.8.2015 illalla klo 18-19 Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa ja huomenna 20.8.2015 klo 18-19 Turun Pääkirjaston Studio Salissa.
ks. https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10152880084496853
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on muuten verkossa nyt jo pitkälti yli 36000 nimeä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
siis myös ns. Kreikan eli oikeastaan EUron kriisi on niin syvä, että MEP Paavo Väyrynen tietää kokemuksesta: "Tarvittaisiin sekä rinnakkaisvaluutta että yhteiskuntasopimus"!
Suomen talouden tila on surkea. Talouskehitys on ollut ja on heikompaa kuin missään muussa EU-maassa. Julkisen talouden alijäämä on yksi suurimmista.
Moni asiantuntija on todennut, että vaihtoehtomme ovat yhteiskuntasopimus tai ero euroalueesta.
Yhteiskuntasopimuksen tulisi palauttaa nopeasti Suomen kilpailukyky Ruotsin ja Saksan tasolle. Vireillä oleva sopimus korjaisi kilpailukykyämme kuitenkin liian vähän ja liian hitaasti. Siksi tarvitaan sekä yhteiskuntasopimus että rinnakkaisvaluutta.
Jos oma valuuttamme markka devalvoituisi, vienti lähtisi nousuun ja talous kasvuun. Työttömyys vähenisi ja julkinen talous alkaisi tasapainottua. Kun palkat ja eläkkeet maksettaisiin markoissa ja kun tavarat ja palvelut ostettaisiin markoilla, kuluttajien asema olisi turvattu. Tuontitavaroiden suhteellinen hinta hieman nousisi, mikä siirtäisi kulutusta kotimaisiin tuotteisiin. Tämäkin parantaisi työllisyystilannetta ja tervehdyttäisi taloutta.
Myös lainat ja talletukset muuttuisivat markkamääräisiksi, joten lainojen hoitaminen ei vaikeutuisi. Kelluvan markan korkotaso olisi alhainen, kuten Ruotsin esimerkki osoittaa.
Valtion ja yritysten ulkomaisissa valuutoissa ottamien lainojen valuuttamääräinen arvo säilyisi ennallaan. Jos markka devalvoituisi, niiden lyhennyksiin ja korkoihin tarvittaisiin enemmän markkoja, mutta velanhoito helpottuisi, kun talous kasvaisi ja verotulot lisääntyisivät.
Markan kurssikehitys riippuisi Suomen omasta talous- ja tulopolitiikasta. Oma valuutta toisi vastuullisuutta myös työmarkkinoille. Kelluvan markan devalvoitumista voitaisiin hillitä yhteiskuntasopimuksen avulla. Myöhemmin markka voisi myös revalvoitua, jos taloutemme tila sitä edellyttäisi, kuten Ruotsissa on tapahtunut.
Suomen ero euroalueesta voisi toteutua eduskunnalle annettavalla tiedonannolla eli samalla tavalla kuin euroalueeseen liittymisestä aikanaan päätettiin. Talouden tervehdyttyä yhtenäisvaluuttaan voitaisiin ehkä joskus myöhemmin palata, jos kansan enemmistö sitä kansanäänestyksessä kannattaisi.
Jos irrottautuisimme euroalueesta, joutuisimme varmaankin vastaamaan sen puitteissa tekemistämme sitoumuksista, mutta emme joutuisi nykyistä suurempaan vastuuseen toisten maiden veloista. Taloudellinen ja myös valtiollinen itsenäisyytemme vahvistuisi.
Suomen eroaminen euroalueesta saattaisi helpottaa Kreikan irrottautumista, mikä olisi eduksi sekä sille itselleen että koko Euroopalle. Kolmas tukipaketti näyttää toteutuvan vain siten, että hyväksytään joko lainojen leikkaaminen tai IMF:n jääminen ulkopuolelle. Kumpaakaan Suomen ei tule suostua.
http://www.paavovayrynen.fi/2015/08/17/tarvitaan-seka-rinnakkaisvaluutta-etta-yhteiskuntasopimus/
JK.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on 14.8.2015 käynnistänyt euroaluetta koskevan keskustelukierroksen Rovaniemeltä ja on mm. Kajaanissa ja Iisalmessa ja Kuopiossa tänään 23.8.2015 ja sitten keskiviikkona 26.8.2015 Po.rissa
ks. https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10152880084496853
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa nyt jo yli 37000 nimeä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
ovat EU:n ja EUroalueen satimessa - ja kansa saa maksaa viulut ja huilut!
"Paljon täytyy tapahtua" ja "pessimisti ei pety" ja kaikkea muuta yhtä mitäänsanomatonta saa hokea vielä viikkotolkulla pääministeri Sipilä, näköjään ymmärtämättä juuri mitään siitä, mistä Kreikan, s.o. oikeastaan euron kriisissä, on kysymys!
Ja valtiovarainministeri Stubb saa viitata ja/tai twiitata vielä kymmeniä kertoa "eurohuippareihinsa" - ja siltikään ei akuutista Kreikan kriisistä tulla selviämään
ilman velkajärjestelyjä, tehdään ne sitten millä kiertoilmaisulla tahansa.
Suomen kannalta on peräti murheellista, että SSS-kolmikko on tosiasiallisesti aivan pihalla kaikista keskeisistä poliittisista, kansainvälisistä ja oikeudellisista asioista, joista itse asiassa nyt kansalaisten mieliä kuohuttava Kreikan kuin sen kautta koko euroalueen ongelmllinen tilanne on syntynyt ja johtuu.
Sen enempää Kreikan ja Suomen kuin euronkaan tilannetta ei yhtään paranna sekään, että entiset valtiovarainministerit Jutta Urpilainen ja Antti Rinne joutuvat tavallaan pakon edessä eli kasvonsa säilyttääkseen liputtamaan Suomen nykykomennon Kreikka-politiikan puolesta...
.
KS. "IMF ei osallistu Kreikan pelastuspakettiin, ellei velkoja järjestellä uudelleen"
Tämä voitaisiin tehdä myöntämällä lyhennysvapaita, pidentämällä maksuaikataulua ja alentamalla korkoja, pääjohtaja Christine Lagarde sanoi Europe 1 -radiokanavalla.
Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei aio osallistua Kreikan kolmanteen pelastuspakettiin, ellei siihen sisälly Kreikan velkojen uudelleenjärjestely. Lagarde sanoi ranskalaisen Europe 1 -radiokanavan haastattelussa, ettei usko pelastuspaketin olevan toteuttamiskelpoinen ilman velkajärjestelyä.
Lagarden mukaan tämä voitaisiin tehdä lyhennysvapaiden myöntämisen, maksuaikataulun pidentämisen ja korkojen alentamisen avulla.
IMF ja Lagarde ovat toistaneet useita kertoja, että Kreikan pelastaminen talouskriisin syövereistä vaatii lainojen järjestelemistä uudelleen."
Jussi Nurminen
Yle Uutiset
Kreikan kriisi 17.7.2015
http://yle.fi/uutiset/imf_ei_osallistu_kreikan_pelastuspakettiin_ellei_velkoja_jarjestella_uudelleen/8163238
Ollaan Kreikan tukemisesta - sehän on oikeastaan vain saksalaisten ja ranskalaisten pankkien tukemista ja tosiasiassa Kreikan kansalaisten kurittamista eli epätoivoinen yritys perustaa alunperin epäonnistunut euro - mitä mieltä tahansa, europarlamentaarikko Paavo Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa on vankkoine perusteluineen on tarpeen ja täyttä asiaa!
Nyt jos koskaan on paikallaan käydä kriittistä keskustelua siitä, mitä euro on merkinnyt euroalueen kansoille kokonaisuudessaan, ennen muuta juuri troikan paraikaa kovasti kurittamalle Kreikalle mutta aivan erityisesti myös Suomelle ja suomalaisille.
Nyt onkin suomalaisilla mahdollisuus kansalaisaloitteella puolustaa sekä omaa itsenäisyyttään että antaa tukea kaikille itsemääräämisoikeuttaan varjelemaan pyrkiville kansoille!
Kansalaisaloitteelle on mahdollisuus saada tarvittavat 50.000 allekirjoitusta kokoon varsin lyhyessä ajassa, sillä 25.8.2015 aamupäivään mennessä liki 37300 kansalaista on käynyt allekirjoittamassa aloitteen, joka löytyy osoitteesta
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Vrt. ”Velkahelpotuksista käydään vielä kova vääntö”
Toisen lakiuudistuspaketin hyväksyminen Kreikan parlamentissa viime yönä takasi ainakin hetkeksi neuvottelurauhan Kreikan kolmannesta lainaohjelmasta, arvioi Aktian pääekonomisti Anssi Rantala STT:lle.
Neuvottelujen vaikein osuus tulee Rantalan arvion mukaan olemaan sovun löytäminen Kreikan velkajärjestelyjen mallista. Kreikan velkojat ovat keskenään erimielisiä siitä, tulisiko Kreikan velkataakkaa leikata ja miten se tapahtuisi.
Rantalan mukaan on kuitenkin välttämätöntä, että Kreikalle myönnetään velkahelpotuksia muodossa tai toisessa. Todennäköistä on, että Kreikan nykyisiä laina-aikoja pidennetään ja uudet lainat myönnetään jo valmiiksi pitkinä, Rantala sanoo.
– Kreikan velkoja pidennetään todennäköisesti vielä kymmenillä vuosilla.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on vaatinut, että Kreikalle laaditaan velkajärjestelyjä. Muuten valuuttarahasto ei voi katsoa maata kelpoiseksi saamaan lisärahoitusta. Erityisesti Saksa on vastustanut ajatusta velkahelpotusten myöntämisestä Kreikalle. Toisaalta Saksa tahtoo, että IMF on mukana Kreikan kolmannessa lainaohjelmassa, Rantala huomauttaa.
– Uskon, että ymmärrys on vahvistumassa siitä, että Kreikan velkalastille ja maksurasitukselle on tehtävä jotain. Kun kompromissia haetaan, on kaikkien osapuolten tultava vastaan, ja näin on jo tapahtunutkin.
On välttämätöntä, että Kreikalle myönnetään velkahelpotuksia muodossa tai toisessa. - -
http://demokraatti.fi/aanestys-oli-tsiprasille-pieni-voitto-ekonomisti-velkahelpotuksista-kaydaan-viela-kova-vaanto/
Mitä tabuja sä syöt?
eli toimimme heti nyt ja allekirjoitamme
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372 LISÄÄ AIHEESTA http://www.paavovayrynen.fi/2015/07/16/tiedote-vayrynen-jatti-kansalaisaloitteen-tarkastettavaksi/
http://yle.fi/uutiset/vayrynen_haluaa_markat_frangit_ja_liirat_kayttoon_euron_rinnalle/8167855
http://timosoini.fi/2015/07/kreikkaa-ja-lepoa/ Sitä vaihtoehtoa ei ole enää olemassa, mikä oli tilanne neljä vuotta sitten. Tiesin tuolloin, että pakettipolitiikka alkaa ja että se johtaa erilaisten mekanismien rakentamiseen. En halunnut niitä, koska pidin politiikkaa vääränä. Vein puolueen oppositioon. Tuon neljän vuoden aikana hallitus rynni mukaan tukimekanismeihin ja pääomitti ne. Vastustimme. Hävisimme. Nyt se ovat olemassa ja niihin myönnetyt rahat. Muiden antamana. Tätä muiden antamaa rahaa, ei mitään muuta tai uutta, käytetään jos sopimus tehdään.