Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 34200 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 34200 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Vastaukset 25
Vanhimmat
EU-sokeus ja EUrohuuma!
Nyt kun persujen Timo Soini on tosiasialliseesti hallituskiimassaan tullut kuohituksi
[ks.
"Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini sanoo, että Britannian mahdollinen ero Euroopan unionista olisi kohtalokas isku koko unionille.
- - "Jos jonain päivänä Suomen etu vaatii muuta ratkaisua kuin euron, se on oltava mahdollista. On hyvä, että euron ongelmista ja valuvioista keskustellaan." - -"
http://www.hs.fi/politiikka/a1439084604885 ]
ja muu puoluejohto aiemmin niin terhakkaasti eurokriisiä polemisoinutta eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhoa myöten
[ ks. "Sampo Terho: Perussuomalaiset ovat sitoutuneet puolustamaan euron vakautta - -
- - Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhon mukaan puolue ei ole siirtymässä eurokriittisempään suuntaan, vaikka puoluekokous valitsi lauantaina puolueen puheenjohtajistoon Suomen euroeroa ajavan Sebastian Tynkkysen. Puolue on eurokriittisyydestä huolimatta sitoutunut noudattamaan hallitusohjelmaa ja omia ohjelmiaan, Terho sanoo. ”Tällä hetkellä olemme sitoutuneet hallituksessa työskentelemään euron vakauden puolesta.- -"
http://www.hs.fi/hstv/uutiset/v1439084580536 ]
on ministeriautoin maasutettu hampaattomasti "tukemaan EUron vakautta" ja vain persujen kolmanneksi varapauheenjohtajaksi noussut BB-mies Sebastian Tynkkynen tuntuu säilyttäneen tosiasioihin pohjautuvan otteen suhteessa Kreikan eli euron kriisin ja euroalueen valtaosaalle sen kansalaisista aiheuttamista vaikeuksista
on entistäkin tähdellisempää,
että Suomen eduskunta joutuu mitä pikimmin europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 vireille paneman kansalaisaloitteen pohjalta keskustelemaan Suomelle, sen kansataloudelle ja kansalaisille euroalueeseen kuulumisesta aiheutuneista ja aiheutuvista haitoista ja ongelmista!
JK.
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 34300 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
liittovaltiokehityksen vastustus kasvaa, kun kansalle selviää Kreikan eli oikeastaan euron kriisin koko kauheus. Ja silloin todella saa hokea koko hallituskautensa ajan "pessimisti ei pety" pääministeri Sipilä, näköjään ymmärtämättä vielä juuri mitään siitä, mistä Kreikan, s.o. oikeastaan euron kriisissä, on kysymys!
Ja valtiovarainministeri Stubb saa viitata ja/tai twiitata vielä kymmeniä kertoa "eurohuippareihinsa" - ja siltikään ei akuutista Kreikan kriisistä tulla selviämään
ilman velkajärjestelyjä, tehdään ne sitten millä kiertoilmaisulla tahansa.
Suomen kannalta on peräti murheellista, että SSS-kolmikko on tosiasiallisesti aivan pihalla kaikista keskeisistä poliittisista, kansainvälisistä ja oikeudellisista asioista, joista itse asiassa nyt kansalaisten mieliä kuohuttava Kreikan kuin sen kautta koko euroalueen ongelmllinen tilanne on syntynyt ja johtuu.
Sen enempää Kreikan ja Suomen kuin euronkaan tilannetta ei yhtään paranna sekään, että entiset valtiovarainministerit Jutta Urpilainen ja Antti Rinne joutuvat tavallaan pakon edessä eli kasvonsa säilyttääkseen liputtamaan Suomen nykykomennon Kreikka-politiikan puolesta...
Ks. "IMF ei osallistu Kreikan pelastuspakettiin, ellei velkoja järjestellä uudelleen"
Tämä voitaisiin tehdä myöntämällä lyhennysvapaita, pidentämällä maksuaikataulua ja alentamalla korkoja, pääjohtaja Christine Lagarde sanoi Europe 1 -radiokanavalla.
Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei aio osallistua Kreikan kolmanteen pelastuspakettiin, ellei siihen sisälly Kreikan velkojen uudelleenjärjestely. Lagarde sanoi ranskalaisen Europe 1 -radiokanavan haastattelussa, ettei usko pelastuspaketin olevan toteuttamiskelpoinen ilman velkajärjestelyä.
Lagarden mukaan tämä voitaisiin tehdä lyhennysvapaiden myöntämisen, maksuaikataulun pidentämisen ja korkojen alentamisen avulla.
IMF ja Lagarde ovat toistaneet useita kertoja, että Kreikan pelastaminen talouskriisin syövereistä vaatii lainojen järjestelemistä uudelleen."
Yle Uutiset 17.7.2015
http://yle.fi/uutiset/imf_ei_osallistu_kreikan_pelastuspakettiin_ellei_velkoja_jarjestella_uudelleen/8163238
Yle Uutiset 25.7.2015
http://yle.fi/uutiset/imf_sai_kreikalta_virallisen_lainapyynnon/8180709
Ollaan Kreikan tukemisesta - sehän on oikeastaan vain saksalaisten ja ranskalaisten pankkien tukemista ja tosiasiassa Kreikan kansalaisten kurittamista eli epätoivoinen yritys perustaa alunperin epäonnistunut euro - mitä mieltä tahansa, europarlamentaarikko Paavo Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa on vankkoine perusteluineen on tarpeen ja täyttä asiaa!
Nyt jos koskaan on paikallaan käydä kriittistä keskustelua siitä, mitä euro on merkinnyt euroalueen kansoille kokonaisuudessaan, ennen muuta juuri troikan paraikaa kovasti kurittamalle Kreikalle mutta aivan erityisesti myös Suomelle ja suomalaisille.
Nyt onkin suomalaisilla mahdollisuus kansalaisaloitteella puolustaa sekä omaa itsenäisyyttään että antaa tukea kaikille itsemääräämisoikeuttaan varjelemaan pyrkiville kansoille!
Kansalaisaloitteelle on mahdollisuus saada tarvittava tuki kokoon suhtkoht sukkelaan, sillä16.7.2015 tehdyssä aloitteessa on 10.8.2015 mennessä allekirjoittajina jo yli 34300 kansalaista
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Vrt. ”Velkahelpotuksista käydään vielä kova vääntö”
Toisen lakiuudistuspaketin hyväksyminen Kreikan parlamentissa viime yönä takasi ainakin hetkeksi neuvottelurauhan Kreikan kolmannesta lainaohjelmasta, arvioi Aktian pääekonomisti Anssi Rantala STT:lle.
Neuvottelujen vaikein osuus tulee Rantalan arvion mukaan olemaan sovun löytäminen Kreikan velkajärjestelyjen mallista. Kreikan velkojat ovat keskenään erimielisiä siitä, tulisiko Kreikan velkataakkaa leikata ja miten se tapahtuisi.
Rantalan mukaan on kuitenkin välttämätöntä, että Kreikalle myönnetään velkahelpotuksia muodossa tai toisessa. Todennäköistä on, että Kreikan nykyisiä laina-aikoja pidennetään ja uudet lainat myönnetään jo valmiiksi pitkinä, Rantala sanoo.
– Kreikan velkoja pidennetään todennäköisesti vielä kymmenillä vuosilla.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on vaatinut, että Kreikalle laaditaan velkajärjestelyjä. Muuten valuuttarahasto ei voi katsoa maata kelpoiseksi saamaan lisärahoitusta. Erityisesti Saksa on vastustanut ajatusta velkahelpotusten myöntämisestä Kreikalle. Toisaalta Saksa tahtoo, että IMF on mukana Kreikan kolmannessa lainaohjelmassa, Rantala huomauttaa.
– Uskon, että ymmärrys on vahvistumassa siitä, että Kreikan velkalastille ja maksurasitukselle on tehtävä jotain. Kun kompromissia haetaan, on kaikkien osapuolten tultava vastaan, ja näin on jo tapahtunutkin.
On välttämätöntä, että Kreikalle myönnetään velkahelpotuksia muodossa tai toisessa. - -
http://demokraatti.fi/aanestys-oli-tsiprasille-pieni-voitto-ekonomisti-velkahelpotuksista-kaydaan-viela-kova-vaanto/
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Nyt ei enää vähemmällä selvitä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Koska v. 1998 tehtiin virheratkaisu
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
tarvitaan v. 2015 virheen korjaamista
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Joka tapauksessa veronmaksajat maksavat niin Kreikan kuin Suomenkin kriisin, siis EUron kriisin!
"Viis hinnasta, Kreikka-draama jatkuu
Kreikan kolmas "pelastuspaketti" on kuin kaksi edellistä: se paisuttaa Kreikan velkataakkaa ja pahentaa maan talousahdinkoa eikä ratkaise kriisiä. Samoin Suomen Kreikka-riski kasvaa eikä kutistu. Sata miljardia sinne tai tänne, kunhan Kreikka-draama jatkuu.
Tiistaina näytti yhä varmemmalta, että Kreikka voi piakkoin saada kolmannen suuren "pelastuspaketin". Alustavien arvioiden mukaan Kreikka voi saada lähemmäs sata miljardia euroa pääasiassa Suomen ja muiden eurovaltioiden takaamia uusia tukiluottoja.
Todennäköisimmin uusi "pelastuspaketti" toimii kuin kaksi edellistäkin: se ei pelasta Kreikkaa tai muitakaan kriisiin osallisia euromaita kriisistä vaan pitkittää ja pahimmillaan jopa pahentaa kriisiä.
Toki uusikin rahoitusohjelma estää Kreikkaa uhkaavan maksukyvyttömyyden ja Kreikan rahoittajia uhkaavat välittömät luottotappiot. Samalla se kuitenkin ennemmin kasvattaa kuin kutistaa Kreikan ennestäänkin railakkaasti liian raskasta velkataakkaa.
"Kreikka-kolmonen" lykkää totuuden hetkeä, mutta tuskin estää sitä. Samalla se lykkää mutta ei estä niitä tappioita, joita Suomikin aikanaan joutuu tästä kriisistä ja Kreikan "pelastamisesta" tunnustamaan.
Tappioiden lykkäämistä – ja paisuttamista – selittänee lähinnä europäättäjien haluttomuus tai kyvyttömyys aiempien virheiden tunnustamiseen. Väliäkö siitä, että näin todennäköisesti kriisin loppulasku paisuu entistä suuremmaksi.
Veronmaksajat kyllä maksavat, maksoi mitä maksoi.
Tukiehdot heikentävät taloutta
Alustavien kaavailujen mukaan Kreikan valtio tarvitsee ja todennäköisesti myös saa ainakin 86 miljardia euroa uusia tukiluottoja. Niiden turvin kriisivaltion on tarkoitus selvitä vanhojen velkojensa lyhennyksistä ja koroista muutama vuosi eteenpäin.
Osa uusista luotoista varattaneen maan kriisipankkien pääomittamiseen.
Näillä näkymin valmisteilla oleva kolmas "pelastuspaketti" paisuttaa Kreikalle kriisin mittaan myönnettyjen tukiluottojen kokonaismäärän pitkälle yli 300 miljardiin euroon. Samalla valtion velkaisuuden suhdeluku kohonnee 200 prosenttiin vuotuisen kokonaistuotannon arvosta.
Lohduttomaan kokonaiskuvaan kuuluu, että uusienkin tukiluottojen ehdot pakottavat Kreikan jatkamaan ja jopa voimistamaan julkisen talouden vyönkiristyksiä – ja osaltaan heikentämään ennestäänkin surkeaan jamaan lamaantunutta taloutta. Rahaliikenteen rajoitukset osaltaan pahentavat talouden ahdinkoa.
Itsekin Kreikan "pelastustoimiin" tähän asti osallistunut Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on jo varsin avoimestitunnustanut aiempien tukiohjelmien perustuneen keskeisiltä osin tyystin virheelliseen toiveajatteluun Kreikan velkakestävyyden ja talouden pikaisesta kohenemisesta.
IMF:n taloustutkijat ovat sisäisissä velkakestävyysarvioissaan peittelemättä todenneet, ettei Kreikan valtio selviä veloistaan ilman tuntuvia vanhojen velkojen leikkauksia tai vastaavia helpotuksia. IMF onkin todennut, ettei se voi jatkaa Kreikan rahoittamista ennen kuin maan velkataakka kevenee leikkauksin.
Tästä huolimatta muut euromaat valmistelevat Kreikan velkamäärän kasvattamista, joten toistaiseksi IMF:n osallistuminen uuteen tukiohjelmaan on epävarmaa.
Tappioriskit piiloon mutta ei pois
Saksan, Suomen tai muidenkaan euromaiden päättäjät eivät ole suostuneet keskustelemaan Kreikan velkavastuiden leikkaamisesta, sillä kyse olisi niiden omien saatavien leikkauksista. Tämä taas ei käy euromaiden päättäjille, joiden mukaan vasta tukiluottojen leikkaukset olisivat toisen jäsenmaan kiellettyä rahoitustukea.
IMF:n esittämät ja Kreikan hallituksen havittelemat velkaleikkaukset ovat useimmissa euromaissa poliittinen kuuma peruna, sillä muiden eurovaltioiden lisäksi Kreikalla ei ole muita huomattavan suuria velkojia jäljellä kuin IMF ja euromaiden keskuspankki EKP. Nekään eivät suostu tinkimään omista saatavistaan, vaan vaativat joka ikisen Kreikalle lainaamansa euron takaisin.
Käytännössä EKP toimii eurovaltioiden riskillä ja niiden lukuun, joten toki senkin vastaanottamat tappiot koituisivat mutkan kautta eurovaltioiden tappioiksi. Toistaiseksi EKP on silti tinkimättä pitänyt kiinni omista saatavistaan, ja yksi syy "Kreikka-kolmosen" hoppuun onkin lähes koominen:
Euromaiden pitäisi lainata Kreikalle pian lisää rahaa, jotta tällä olisi varaa maksaa ensi viikon torstaina erääntyvä runsaan kolmen miljardin euron lainaerä EKP:lle. Näin EKP säästyisi luottotappiolta ja todennäköisen tappion riski siirtyisi jopa vuosien ajaksi piiloon eurovaltioiden takausvastuisiin.
Todennäköisten tappioiden piilottaminen ja lykkääminen on eri asia kuin tappioiden pienentäminen tai varsinkaan niiden pyyhkiminen pois päiviltä.- -"
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/08/12/viis-hinnasta-kreikka-draama-jatkuu/201510170/12
Siksikin!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
se kuuluisa Sokea Reettakin tajuaa, miten kalliiksi Suomen vuonna 1998 tekemä EMU-ratkaisu on tullut - ja vielä tuleva!
Eduskunnan EMU-käsittelystä eli ko. tiedonantokeskustelusta vuodelta 1998
on olemassa oivallinen viiden minuutin mittainen juutuubi!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole EMU-ratkaisua puolustellessaan myöskäään tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö...
Paavo Lipposen hallitus vei eurohurmiossaan Suomen tuskien tielle eli yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta toisin kuin oli aikanaan EY/EU-jäsenyyshakemuskäsittelyn aikoihin luvattu eli annettu ymmärtää.
Kreikan kriisin yhteydessä on demarien piirissä ollut ilmeisiä vaikeuksia orientoitua
euron mukanaan tuomiin ongelmiin - ainakaan uudella, luovalla tavalla.
Kansanvallan ja demokratian toimivuuden kannalta on aika lailla omituista, että Suomessa euroalueeseen kuulumista koskeva (eduskunta)keskustelu tarvitsee synnyttäjäkseen ja sytyttäjäkseen - europarlamentaarikon!
Ks. Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa 12.8.2015 iltapäivään mennessä jo yli 34500 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
päästävä ulos itsenäiseen ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon - ja se tie voi käydä vain objektiivisen ja perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun kautta!
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Nyt ei enää vähemmällä selvitä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
analyysi Perussuomalaisten puoluekokouksen tiimoilta ilmestyi Iltalehdessä otsikolla "Timo Soini ja Kreikan piikki".
"Timo Soini laittoi puoluekokouksessa Kreikalle piikin auki", kirjoittaa Juha Keskinen kolumnissaan.
Puheenjohtaja Timo Soinin kuviot Kreikka-asioissa ovat niin liukkaita, että perussuomalaisten kenttäväki ei osannut pistää edes kunnolla kampoihin.
Kreikan tukemisen ja lainaohjelmien vastustuksella oppositiossa ratsastanut puheenjohtaja Timo Soini käänsi perussuomalaisten juhlakokouksessa kelkkansa suunnan päinvastaiseksi. Ennen vaaleja Soini keräsi kannatusta vaatimalla Kreikan piikkiä kiinni, nyt Kreikan piikki onkin auki. Muutama kuukausi ulkoministerinä on opettanut realiteetit perussuomalaisten puoluejohtajalle.
Virallinen mantra on etteivät Suomen vastuut nouse. Nyt tehty Kreikan uusi tukiohjelma maksetaan Euroopan vakausmekanismin (EVM) puitteissa. EVM:n lainakapasiteetti on 500 miljardia euroa ja Suomen pääomaosuus 1,44 miljardia euroa.
Lainakapasiteetista otetaan nyt käyttöön Kreikan uudessa lainaohjelmassa noin 86 miljardia euroa. Käytännössä Suomen vastuut nousevat, sillä Suomen laskennallinen osuus annetusta luotosta on noin 1,6 miljardia euroa.
Kun muistetaan aiemmat noin 4 miljardin euron luotot Kreikalle, nousevat Suomen Kreikka-vastuut yli 5,5 miljardiin euroon. Summassa ei ole huomioitu vielä Kreikalle myönnettyä ns. siltarahoitusta.
Yllättävän rempseästi narahti hallitukselta Kreikan piikki auki. Kiusallisinta tämä on Soinin ja perussuomalaisten osalta. Muut puolueet kun ovat olleet Kreikkaa rahoittamassa aiemminkin. Kovin säyseästi perussuomalainen väki kuitenkin puoluekokouksessa johtoaan kohteli. Puhuttiin mukavia ja oltiin ministereistä ylpeitä.
Soini sai salakuljetettua uuden Kreikka-linja perussuomalaisille ilman, että kenttäväki edes huomasi rajua linjanmuutosta. Luodut viholliskuvat ja Immos-keskustelu veivät huomion keskeisestä poliittisesta sisällöstä.
Perussuomalaisten muuttunut kanta Kreikan tukemiseen saattaa olla aivan fiksu näkemys. Hiuksia nostattavaa sen sijaan on se, miten nopeasti ja kuinka kevyillä perusteilla kannan muutos tehtiin.
Soinin oppikirjasta näyttää löytyvän kappale aitoa opportunismia. Vaalien voittaminen vaatii eri linjaa kuin hallituksessa pysyminen. Ja 180 asteen kurssimuutoksissakin perussuomalaiset näyttävät pysyvän ministeriensä tukena."
JUHA KESKINEN
Iltalehti 12.8.2015
Lähdelinkki: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015081220170075_uu.shtml
JK. Siinä samalla kun ns. Kreikan kriisin - siis oikeastaan euron ja euroalueen krsiin - tiimoilla uusia eliittijoukkoja muodostetaan rahavallan komentokeskuksen eli ns. troikan ympärille, siinä samalla tarve saada edes Suomessa syntymään tosiasioihin perustuvaa keskustelua Suomen euroalueeseen kuulumiseen liittyvistä eduista ja haitoista.
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Tähän tarvitaan
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Euroopan Unioni ja ennen muuta EUroalue on muuttunut - ja peräti niin syvällisesti, että viimeistään nyt niiden oikeutus on pantava uuteen pohdintaan!
"- -Kuusi vuotta kestänyt talouskriisi on muuttanut olennaisesti Euroopan unionia. Kriisitoimilla on ollut syvällisiä vaikutuksia demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen EU:ssa.Näin väittävät professori Kaarlo Tuori ja hänen veljenpoikansa, tutkija Klaus Tuori kirjassaan The Eurozone Crisis, A Constitutional Analysis.
Taloudellista ja oikeudellista analyysia yhdistämällä Tuorit muodostavat kokonaiskuvaa, mitä vaikutuksia talouskriisillä ja sen torjuntatoimilla on ollut unionin oikeudellisiin perusteisiin.
Kirjan julkistustilaisuudessa torstaina näkemyksiään esittivät kirjoittajien lisäksi komissaari Olli Rehn, EU-tuomioistuimen julkisasiamies Niilo Jääskinen ja professori Sixten Korkman.
Talousvakauden nimissä lisätty EU-tason kontrolli on kaventanut jäsenvaltioiden finanssi- ja budjettipoliittista autonomiaa. Näin on Kaarlo Tuorin mukaan tapahtunut erityisesti tukipaketteja vastaanottaneissa valtioissa, mutta myös tukipaketteja myöntäneissä valtioissa.
Ytimessä Euroopan keskuspankki
Muutoksen ytimessä on Tuorien näkemyksen mukaan Euroopan keskuspankki EKP. Sen rooli on muuttunut olennaisesti kriisin myötä.
Euroopan keskuspankki EKP perustettiin Maastrichtin sopimuksella teknokraattiseksi asiantuntijaorganisaatioksi. Sen tehtäväksi annettiin hintavakauden ylläpitäminen eli inflaation torjunta.
Kriisin edetessä EKP:n tehtävät ovat laajentuneet merkittävästi. Talouskriisin torjunta ja taloudellisen vakauden ylläpitäminen sekä talous- ja rahaliiton hajoamisen torjuminen eivät EU:n perussopimuksen mukaan lainkaan kuulu EKP:n tehtäviin.
– EKP on kriisin myötä ottanut, tai joutunut ottamaan, selvästi suuremman roolin, kuin riippumattomalle asiantuntijaorganisaatiolle kuuluisi, Kaarlo Tuori sanoo.
Asiantuntijaorganisaationa EKP:n vahva riippumattomuus perustuu Kaarlo Tuorin mukaan siihen, että se ei tee arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Kuusi vuotta jatkuneen kriisin aikana EKP on kuitenkin entistä enemmän vedetty tekemään poliittisia päätöksiä.
Sama koskee Kaarlo Tuorin mielestä myös EU-komissiota ja erityisesti talouskomissaari Olli Rehnin johtamaa yksikköä.
– Kriisipäätöksistä käydään vilkasta talouspoliittista keskustelua. Jo tämä osoittaa, etteivät ratkaisut ole olleet niin vaihtoehdottomia, kuin on väitetty.
Klaus Tuorin mukaan EKP:n roolin kasvu ja kriisintorjunnassa käytetyt menetelmät juontuvat siitä Maastrichtin sopimuksesta. Sen perusoletukset pettivät, kun kriisi talouskriisi iski Eurooppaan.
Maastrichtin oletusten perusteella tällaista kriisiä ei pitänyt lainkaan tulla. Kun se kuitenkin tuli, ei ollut menetelmiä sen käsittelemiseksi.
Rehn: ”Eksistentiaalinen kriisi”
Komissaari Olli Rehnin näkemys EKP:n roolin muuttumisesta mahtuu EU:n perussopimuksen raameihin. Niin kauan kun EKP suorittaa perustehtäväänsä, hintavakauden ylläpitämistä, mikään ei estä sitä asettamasta myös muita tavoitteita, komisaari järkeilee.
Muita tehtäviä voivat Rehnin mukaan olla kestävä kasvu, työllisyys ja vakauden ylläpitäminen.
Rehnin mielestä myös euroalueen hajoamisen estäminen voidaan nähdä hintavakauden turvaamisena.
Komissaari katsoo, ettei kyseessä ole eurokriisi vaan koko EU:n ”eksistentiaalinen”, olemassaoloon liittyvä kriisi.
Rehnin mukaan kriisitoimilla on estetty suuri romahdus. Vaikka tie on hidas ja pitkä, se toimii. "
Kansan Tahto 31.1.2014
Lähde: http://www.kansantahto.fi/2014/01/talouskriisi-on-muuttanut-euta/
JK.
Katso ja muistele vuoden 1998 EMU-keskustelua eduskunnasta!!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Kreikan - eli itse asiassa euron ja euroalueen - kriisin myötä se, että Suomen on päästävä ulos itsenäiseen ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon - ja se tie voi käydä vain objektiivisen ja perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun kautta!
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Nyt ei enää vähemmällä selvitä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
tosi rankasti vaalien alla Kreikasta – "vain yksi neljän suuren puolueen puheenjohtajista oli rehellinen", kirjoittaa Mika Koskinen tänään 14.8.2015 Ilta-Sanomissa!
"Suomalainen äänestäjä voi tänään hyvällä omallatunnolla kysyä kuluttajansuojansa perään, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen.
Euroryhmä eli euromaiden valtiovarainministerit kokoontuvat tänään iltapäivällä Brysseliin käsittelemään Kreikan kolmatta, arviolta 82–86 miljardin euron lainaohjelmaa.
Eduskunnan suuri valiokunta antoi eilen hyväksyntänsä Kreikka III:lle. Myös perussuomalaiset seisoivat yksimielisesti tukipaketin takana.
Suomalainen äänestäjä voi tänään hyvällä omallatunnolla kysyä kuluttajansuojansa perään. Katso ISTV:n yllä olevalta videolta, miten neljän suurimman puolueen puheenjohtajat vastasivat vaalien alla, kun heiltä kysyttiin, ovatko he valmiita osallistumaan Kreikan 3. tukipakettiin? Moni talouden asiantuntija piti silloin Kreikan kolmatta tukipakettia vain ajan kysymyksenä.
Kokoomuksen puheenjohtaja, silloinen pääministeri Alexander Stubb kiersi kysymystä kuin kissa kuumaa puuroa. ”Tohon ei tässä vaiheessa pysty antamaan vastausta, koska me keskitymme Kreikan 2. tukipakettiin ja sen 5. väliarvioon”, Stubb sanoi. Hän perusteli kiemurtelemistaan sillä, että kyseessä on ”markkinasensitiivinen” kysymys.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, silloinen oppositiojohtaja Timo Soini kiersi Kreikka-kysymyksen mm. korostamalla olleensa ainoana oikeassa Kreikan tilanteesta. ”Mitä ihmettä, onko se vain ajan kysymys, olenko minä ollut kaikki 4-5 vuotta täysin oikeassa?” Soini lasketteli.
Aikaisemmin hän oli todennut mm. Ilta-Sanomien haastattelussa, että perussuomalaiset vastustaa uusia tukipaketteja.
Keskustan puheenjohtaja, nykyinen pääministeri Juha Sipilä söi hänkin sanansa. Vaaligrillissä Sipilä sanoi ensin, että ”Kreikan 3. kolmas apupaketti tai edes puhuminen siitä on täysin turhaa,” koska kreikkalaiset eivät ole pyytäneet apua.
Kun häneltä tiukattiin, mikä on keskustan kanta, jos 3. tukipaketti tulee, Sipilä totesi, että ”Missään tapauksessa Suomen vastuut eivät saa kasvaa eurokriisissä” ja myönsi heti perään, että uudessa lainapaketissa vastuut kasvavat.
Suuri valiokunta yhtyi eilen äänin 18-4 (1 tyhjä) Sipilän perusporvarihallituksen toimintalinjaan Kreikan 3. lainaohjelman hyväksymisestä.
Pääoppositiopuolue Sdp:n edustajat vastustivat ohjelmaa yhdessä kristillisdemokraattien kanssa. Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne oli neljän suuren puolueen puheenjohtajista ainoa, jonka Vaaligrilli-puheet kestävät päivänvalon vaalien jälkeen. Rinne sanoi, ettei Suomen vastuita pidä enää ”missään kohtaa lisätä” ja että ”Sdp:n näkökulmasta lisävastuuta Suomelle ei voi tulla Kreikan tukemisesta”.
Historia tuomitkoon. "
Mika Koskinen
Ilta-Sanomat 14.8.2015
JK.
Kreikan - eli itse asiassa euron ja euroalueen - kriisin myötä lienee selvinnyt se, että Suomen on päästävä ulos itsenäiseen ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon - ja se tie voi käydä vain objektiivisen ja perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun kautta!
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Nyt ei enää vähemmällä selvitä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
"Vaikka Paavo Väyrysen kansalaisaloite euro-kansanäänestyksestä on kerännyt 35 000 nimeä, ei keskustelua vaihtoehdoista ole syntynyt", sanoi Ylen Ykkösaamun kolumnisti tänään 14.8.2015 otsikolla "Pitkillä vain lyhyillä valoilla".
"Jos joku viime viikonvaihteessa vakavissaan odotti uutisia Turusta Perussuomalaisten puoluekokouksesta, joutui pettymään. Pientä oppositiota lukuun ottamatta ei uusia räväköitä aloitteita Kreikasta, eurosta tai yleensä EU:sta ei tullut. Persut ovat muuttumassa tavalliseksi hallituspuolueeksi - tosin kasvukipujen kanssa.
Kun nykyisillä oppositiopuolueilla on vielä entisen hallituksen vastuun varjo niin Kreikka- kuin muistakin euro-päätöksistä ja hallituksella uusi tukipakettipäätös edessä, seisoo keskustelu euron tulevaisuudesta. Pankkipiireissä, ministeriöissä ja tutkimuslaitoksissa taustatyötä vaihtoehdoista on tehty, mutta poliitikot kiertävät aihetta. Vaikka Paavo Väyrysen kansalaisaloite euro-kansanäänestyksestä on kerännyt 35 000 nimeä, ei keskustelua vaihtoehdoista ole syntynyt.
Aihe on kieltämättä vaikea ja monimutkainen.
Keskustelun lähtökohta on: talous- ja rahaliitto ei toimi nykyisellään. Tästä Suomessakin ollaan samaa mieltä. Mutta seuraavat kysymykset ovat pahoja: mitkä ovat vaihtoehdot, mitä niistä seuraa ja mitä pitäisi tehdä? Poliittinen viisaus neuvoo olemaan mieluiten hiljaa, kuin pohtimaan vaihtoehtoja ääneen. Mielipiteet jäävät usein tunnetasolle.
Muualla juna menee. Se menee suuntaan, mikä selittää suomalaisen hiljaisuuden. Pääraiteita on kaksi tai kolme: joko talous- ja rahaliittoa EMU:a on vahvistettava tai siitä on erottava, tai se on kokonaan lopetettava. Jälkimmäistä vaihtoehtoa ei kukaan euromaiden hallituksessa- tai vallassaolija - ole ehdottanut. Sitäkin innokkaammin sen kannalla ovat populistit, jotka elävät ongelmista, kunnes pääsevät valtaan.
Kesän keskustelusta voi tällä hetkellä erottaa jakolinjat, jotka eivät yllätä. Ensinnäkin pohjoinen - etelä-akseli. Pohjoiset maat, joihin luetaan Saksa, Hollanti, Baltian maat ja Suomi, edustavat talouskuria ja järjestystä sekä kovaa työtä. Etelän maat, joiden johtoon Ranska on jälleen asettumassa, voidaan katsoa pyrkivät esityksillään tiivistämään EMU:a siten, että syntyy todellinen talousliitto, finanssiunioni, fiskaaliunioni tai valtioliitto - miten vain. - -
Pohjoinen - etelä-jakoa on selitetty jopa uskontojen perusteella: pohjoisessa säännöistä kiinni pitävät protestantit - vastaan etelän solidaarisuuteen vetoavat katoliset. Saksalaislehdestä olen lukenut, etteivät ortodoksit sovi kumpaankaan ryhmään. Vaikea arvata, ketä tällä tarkoitetaan.
Kun me suomalaiset olimme heinäkuussa ansaituilla pitkillä lomilla, väännettiin Brysselissä huippukokouksessa kättä Kreikan pysymisestä eurossa. Kreikka saanee uuden tukipaketin. Ero ei ainakaan vielä toteudu. Voittajana tästä kokouksesta astui ulos Ranskan presidentti Francois Hollande. Hän otti kunnian Kreikan puolustamisesta. Hollande oli lähettänyt omia virkamiehiään Ateenaan auttamaan kreikkalaisia valmistautumaan neuvotteluihin. Siitä huolimatta - tai sen takia - että Ranskan oma talous on kuralla, esittää Hollande suuria visioita talous- ja rahaliiton syventämisestä. Euroalueen tulee saada oma finanssiministeri ja - ministeriö sekä oma parlamentti. Jo EMU:n perustamisvaiheessa pyrki Ranska järjestelmän, jossa sääntöjen ohella politiikka olisi ollut mukana joustamassa, kun suhdanteet muuttuvat.
Italiassa Ranskan ajatukset saavat vastakaikua. Italian valtiovarainministeri Pier Carlo Paoloan sanoi Kreikka-hätäkokouksen jälkeen, että euron pelastaminen edellyttää poliittista unionia. Tätä varten tarvitaan valmis pankkiunioni, euroalueen yhteinen budjetti ja mm. suunnitelma työttömyysvakuutusjärjestelmäksi. Myös yhteinen yhteisöverokanta on ollut keskustelussa mukana.
Juuri ennen juhannusta julkaistiin ns. viiden presidentin raportti. Myös tässä komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncerin johdolla laaditussa raportissa esitetään, että nykyisen rahaliiton rinnalle luotaisiin täydellinen talousliitto. Siihen kuuluisi pankkiunioni, valtiovarainministeri ja budjetti. Yksi näitä presidenteistä ja raportin laatijoista on EKP:n pääjohtaja Mario Dragi. Jo viime marraskuussa, puhuessaan Helsingissä, hän kysyi, tulisiko euroalueella vahvistaa maiden kykyä käyttää finanssipolitiikkaa suhdannekehityksen tasoittajana. Tämä edellyttäisi askelta kohti finanssiunionia, sanoi Dragi.
En huomannut, että yksikään suomalainen poliitikko olisi tarttunut keskusteluun. Vaalit olivat edessä. - - Liittokansleri on monesta asiasta eri mieltä valtiovarainministerinsä kanssa. Merkel ei hyväksy ajatusta Kreikan euro-erosta. Hän kannattaa edelleen EU:ssa hallitusten välistä päätöksentekoa. Tämä edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä. Euroalueen kehittyminen jonkinlaiseksi omaksi valtioliitoksi jakaisi EU:ta. - -"
http://areena.yle.fi/1-2967359
Siksikin!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
ja kokonaisuudessaan Saksan Merkelin jaloissa pyöriville - tyystin politiikan perusolemuksesta kokemattomille -puudeleille sekä pohtimista että selittelemistä vielä ennen lumentuloa , kun konkaripoliitikko Mauri Pekkarisenkin järki tosiasioiden tunnustamisen suuntaan tuntuu palavan edes pätkittäin:
"Kreikka saattaisi selviytyä, jos velat puolitetaan", näkyy Mauri Pekkarinen todenneen 14.8.2015 Iltalehdelle.
"Keskustan konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen on erittäin skeptinen Kreikan selviytymisen suhteen, vaikka kannattaakin tukipakettipäätöstä.
Pekkarinen muistuttaa, että Kreikan heittäminen euron ulkopuolelle tarkoittaisi sitä , että lähes kaikki maan velat jäisivät maksamatta.
– Mikäli kaavailtu 86 miljardin euron Kreikka-tukipaketti toteutuu, se nostaa maan velkataakan lähes 400 miljardiin euroon. Kreikan kansantuote on noin 175 miljardia euroa. Runsaan 50 miljardin euron vuosibudjetissa sellaisen perusylijäämän aikaansaaminen, joka mahdollistaa velan joskus takaisin maksamisen, on mahdoton asia, Pekkarinen sanoo.
Hänen mukaansa velan vähentäminen alle 100 miljardin euron antaisi jo toivoa.
– Teoriassa se voisi tapahtua vain, jos maan taloudessa toteutuisi pitkä ennätyskasvu ja samalla perusylijäämä – valtion tulojen ja menojen ero, kun velkojen korkomenot on vähennetty – pystyttäisiin nostamaan miltei koko vuosisadaksi yli 5 prosentin suuruiseksi.
Pekkarinen sanoo, että ”tämänkaltaiset utopiat” eivät onnistu miltään maalta.
– Joku päivä mekin kannamme vastuun sekä suoraan että takauksillamme myönnetyistä Kreikka-luotoista. Milloin ja paljonko syliin tulee, on asia, josta Kreikka III -neuvottelut antavat viitteitä. Sanotusta huolimatta Suomen päätös lähteä tunnetuin ehdoin Kreikka-neuvotteluihin oli mielestäni oikea. Yksin ei kannata jäädä, hän sanoo.
Uusi paketti
Pekkarinen sanoo, että jos lisäpaketti myönnetään ja Kreikka pidetään eurossa velkaa leikkaamatta, siitä seuraa 4. tukipaketti.
– Mikäli velkoja leikattaisiin puoleen, maa saattaisi selviytyä. Meillekin tulisi maksuun miljardien lasku nopeasti. 900 miljoonan euron vakuuksille kävisi heikosti eikä moinen sopisi kovin hyvin yhteen hallitusohjelmankaan kanssa. Pelkkä maksuaikojen jatkaminen ja koronlasku ei auta. Puolet Kreikka-luotoista on jo nollakorkoisia. Toinen puoli noin 0,5 prosentin hintaisia. Takaisin maksun siirto 30 vuodella vuodesta 2022 tarkoittaisi maan elämistä koko vuosisadan muiden piikkiin, ilman varmuutta velkojen takaisin maksusta.
Han muistuttaa, että Kreikan heittäminen euron ulkopuolelle, määräaikaisestikin, tarkoittaisi sitä , että maan lähes kaikki velat jäisivät maksamatta.
– Maa ajautuisi rauhattomuuteen ja köyhyyteen. Euroopan geopoliittinen asetelma heilahtaisi muutaman piirun. Toisaalta omassa valuutassaan Kreikka voisi aloittaa uuden nousun.
TIIA-MARIA TAPONEN
Iltalehti 14.8.2015
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2015081420180893_uu.shtml
JK.
Sietää niin Lipposen ja S. Niinistön kuin myös Sipilän, Soinin ja Stubbinkin palauttaa mieliin, mistä "tähän on tultu"!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä. - -
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen vajaassa kuukaudessa nyt 15.8.2015 jo 35200 nimeä saanut kansalaisaloite !
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
tulossa kaikille niille, jotka ovat viettäneet aikaansa "alun alkaen kritiikittömästi "EU:hun suhtautuen - tai peräti EUro-hurmiossa!
"Paljon täytyy tapahtua" ja "pessimisti ei pety" ja kaikkea muuta yhtä mitäänsanomatonta saa hokea vielä viikkotolkulla pääministeri Sipilä, näköjään ymmärtämättä juuri mitään siitä, mistä Kreikan, s.o. oikeastaan euron kriisissä, on kysymys!
Ja valtiovarainministeri Stubb saa viitata ja/tai twiitata vielä kymmeniä kertoa "eurohuippareihinsa" - ja siltikään ei akuutista Kreikan kriisistä tulla selviämään
ilman velkajärjestelyjä, tehdään ne sitten millä kiertoilmaisulla tahansa.
Suomen kannalta on peräti murheellista, että SSS-kolmikko on tosiasiallisesti aivan pihalla kaikista keskeisistä poliittisista, kansainvälisistä ja oikeudellisista asioista, joista itse asiassa nyt kansalaisten mieliä kuohuttava Kreikan kuin sen kautta koko euroalueen ongelmallinen tilanne on syntynyt ja johtuu.
Sen enempää Kreikan ja Suomen kuin euronkaan tilannetta ei yhtään paranna sekään, että entiset valtiovarainministerit Jutta Urpilainen ja Antti Rinne joutuvat tavallaan pakon edessä eli kasvonsa säilyttääkseen liputtamaan Suomen nykykomennon Kreikka-politiikan puolesta...
KS. "IMF ei osallistu Kreikan pelastuspakettiin, ellei velkoja järjestellä uudelleen"
Tämä voitaisiin tehdä myöntämällä lyhennysvapaita, pidentämällä maksuaikataulua ja alentamalla korkoja, pääjohtaja Christine Lagarde sanoi Europe 1 -radiokanavalla.
Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei aio osallistua Kreikan kolmanteen pelastuspakettiin, ellei siihen sisälly Kreikan velkojen uudelleenjärjestely. Lagarde sanoi ranskalaisen Europe 1 -radiokanavan haastattelussa, ettei usko pelastuspaketin olevan toteuttamiskelpoinen ilman velkajärjestelyä.
Lagarden mukaan tämä voitaisiin tehdä lyhennysvapaiden myöntämisen, maksuaikataulun pidentämisen ja korkojen alentamisen avulla.
IMF ja Lagarde ovat toistaneet useita kertoja, että Kreikan pelastaminen talouskriisin syövereistä vaatii lainojen järjestelemistä uudelleen."
Jussi Nurminen
Yle Uutiset
Kreikan kriisi 17.7.2015
http://yle.fi/uutiset/imf_ei_osallistu_kreikan_pelastuspakettiin_ellei_velkoja_jarjestella_uudelleen/8163238
Ollaan Kreikan tukemisesta - sehän on oikeastaan vain saksalaisten ja ranskalaisten pankkien tukemista ja tosiasiassa Kreikan kansalaisten kurittamista eli epätoivoinen yritys perustaa alunperin epäonnistunut euro - mitä mieltä tahansa, europarlamentaarikko Paavo Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa on vankkoine perusteluineen on tarpeen ja täyttä asiaa!
Nyt jos koskaan on paikallaan käydä kriittistä keskustelua siitä, mitä euro on merkinnyt euroalueen kansoille kokonaisuudessaan, ennen muuta juuri troikan paraikaa kovasti kurittamalle Kreikalle mutta aivan erityisesti myös Suomelle ja suomalaisille.
Nyt onkin suomalaisilla mahdollisuus kansalaisaloitteella puolustaa sekä omaa itsenäisyyttään että antaa tukea kaikille itsemääräämisoikeuttaan varjelemaan pyrkiville kansoille!
Kansalaisaloitteelle on mahdollisuus saada tarvittavat 50.000 allekirjoitusta kokoon varsin nopeasti , sillä 16.8.2015 aamuun mennessä liki 35400 kansalaista on käynyt allekirjoittamassa aloitteen osoitteessa
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Vrt. ”Velkahelpotuksista käydään vielä kova vääntö”
Toisen lakiuudistuspaketin hyväksyminen Kreikan parlamentissa viime yönä takasi ainakin hetkeksi neuvottelurauhan Kreikan kolmannesta lainaohjelmasta, arvioi Aktian pääekonomisti Anssi Rantala STT:lle.
Neuvottelujen vaikein osuus tulee Rantalan arvion mukaan olemaan sovun löytäminen Kreikan velkajärjestelyjen mallista. Kreikan velkojat ovat keskenään erimielisiä siitä, tulisiko Kreikan velkataakkaa leikata ja miten se tapahtuisi.
Rantalan mukaan on kuitenkin välttämätöntä, että Kreikalle myönnetään velkahelpotuksia muodossa tai toisessa. Todennäköistä on, että Kreikan nykyisiä laina-aikoja pidennetään ja uudet lainat myönnetään jo valmiiksi pitkinä, Rantala sanoo.
– Kreikan velkoja pidennetään todennäköisesti vielä kymmenillä vuosilla.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on vaatinut, että Kreikalle laaditaan velkajärjestelyjä. Muuten valuuttarahasto ei voi katsoa maata kelpoiseksi saamaan lisärahoitusta. Erityisesti Saksa on vastustanut ajatusta velkahelpotusten myöntämisestä Kreikalle. Toisaalta Saksa tahtoo, että IMF on mukana Kreikan kolmannessa lainaohjelmassa, Rantala huomauttaa.
– Uskon, että ymmärrys on vahvistumassa siitä, että Kreikan velkalastille ja maksurasitukselle on tehtävä jotain. Kun kompromissia haetaan, on kaikkien osapuolten tultava vastaan, ja näin on jo tapahtunutkin.
On välttämätöntä, että Kreikalle myönnetään velkahelpotuksia muodossa tai toisessa. - -
http://demokraatti.fi/aanestys-oli-tsiprasille-pieni-voitto-ekonomisti-velkahelpotuksista-kaydaan-viela-kova-vaanto/
Suomi ja eritoten sen kansalaiset ovat kärsineet Kreikan (siis oikeastaan Euron ja euroalueen) kriisistä !
Mitäpä muuta Saksan jaloissa räksyttävänä pikkukoirana olemisesta olisi Suomelle - taaskaan - voinut seurata!
[Ks. prof. Markku Kuisman luonnehdinta Suomen, ennen muuta A Stubbin, politiikasta :
"– Tässä perheessä vahvimmat jäsenet käyttävät heikompia hyväkseen, ovat väkivaltaisia ja hallitsevat julmuudella, Kuisma sanoo.
Yle 16.7.2015
http://yle.fi/uutiset/professori_euroalueesta_suomi_on_saksan_jaloissa_raksyttava_pikkukoira/8156758
]
"Tutkimus: Saksa on hyötynyt Kreikan kriisistä 100 miljardilla eurolla
Tuoreen tutkimuksena mukaan Saksa on hyötynyt Kreikan kriisistä 100 miljardin euron verran, kertoo kreikkalaislehti Kathimerini. Summa vastaa kolmea prosenttia maan bruttokansantuotteesta ja perustuu säästöihin, jotka Saksa on tehnyt matalien korkokustannusten avulla.
Epävarmoilla markkinoilla sijoittajat ovat etsineet rahoilleen turvallisia sijoituskohteita, mikä on vaikuttanut Saksan liikkeelle laskemien velkakirjojen kysyntään. Tämä taas on vaikuttanut maan maksamiin korkokuluihin, Leibnizin taloustutkimuksen instituutin tekemässä tutkimuksessa todetaan.
Joka kerta, kun markkinat ovat viime vuosina kuulleet Kreikasta kielteisiä uutisia, Saksan velkakirjojen korot ovat laskeneet. Vastaavasti hyvien uutisten ansiosta korot ovat nousseet, tutkimuksessa sanotaan.
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on vastustanut Kreikan lainojen alaskirjausta ratkaisua haettaessa ja esitellyt Saksan tasapainoista budjettia, joihin tutkimuksen mukaan maan säästämillä korkokuluilla on merkittävä vaikutus.
Vaikka Kreikka ei maksaisi takaisin lainojaan, Saksan valtion kassa hyötyy taloudellisesti kriisistä, tutkimuksessa todetaan.
Talouselämä 10.8.2015
http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus saksa on hyotynyt kreikan kriisista 100 miljardilla eurolla/a2318237
Ks.
"Germany gained 100 bn euros from Greece crisis, study finds
Germany, which has taken a tough line on Greece, has profited from the country's crisis to the tune of 100 billion euros ($109 billion), according to a new study Monday.
The sum represents money Germany saved through lower interest payments on funds the government borrowed amid investor “flights to safety”, the study said.
“These savings exceed the costs of the crisis - even if Greece were to default on its entire debt,” said the private, non-profit Leibniz Institute of Economic Research in its paper.
“Germany has clearly benefited from the Greek crisis.”
When investors are faced with turmoil, they typically seek a safe haven for their money, and export champion Germany “disproportionately benefited” from that during the debt crisis, it said.
“Every time financial markets faced negative news on Greece in recent years, interest rates on German government bonds fell, and every time there was good news, they rose.”
Germany, the eurozones effective paymaster, has demanded fiscal discipline and tough economic reforms in Greece in return for consenting to new aid from international creditors
.
Finance Minister Wolfgang Schaeuble has opposed a Greek debt write-down while pointing to his own government's balanced budget.
The institute, however, argued that the balanced budget was possible in large part only because of Germany's interest savings amid the Greek debt crisis.
The estimated 100 billion euros Germany had saved since 2010 accounted for over three percent of GDP, said the institute based in the eastern city of Halle.
The bonds of other countries -- including the United States, France and the Netherlands -- had also benefited, but “to a much smaller extent”.
Germany's share of the international rescue packages for Greece, including a new loan being negotiated now, came to around 90 billion euros, said the institute.
“Even if Greece doesn't pay back a single cent, the German public purse has benefited financially from the crisis,” said the paper.
[AFP]
http://www.ekathimerini.com/200422/article/ekathimerini/business/germany-gained-100-bn-euros-from-greece-crisis-study-finds
JK.
– Tässä perheessä vahvimmat jäsenet käyttävät heikompia hyväkseen, ovat väkivaltaisia ja hallitsevat julmuudella, professori Markku Kuisma sanoo.
– Vaikea kuvitella, että tämän päivän Euroopassa pystyttäisiin kovin pitkään rakentamaan rahajärjestelmää sen varaan, että ne jotka eivät pärjää, pakotetaan siihen mukaan. Eihän sellainen voi kestää kuin pakkovallalla. Nyt nähdään sortuuko systeemi, Kuisma uskoo.
Yle 16.7.2015
http://yle.fi/uutiset/professori_euroalueesta_suomi_on_saksan_jaloissa_raksyttava_pikkukoira/8156758
Paneeko miettimään, millaisia vaihtoehtoja Suomessa kannattaisi pikaisestikin harkita, jotta parhaiten voitaisiin turvata Suomen kansalliset - ja siis myös tavallisten Suomen kansalaisten - edut?
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
kärjen eli Sipilän & Soinin & Stubbin on syytä mitä pikimmin ja viimeistäään ennen seuraavia EUroryhmän kokoontumisia
kuunnella Yle Areenasta tänäisen
"Ykkösaamu 13.8.2015
Kreikalle velkahelpotuksia?"
http://areena.yle.fi/1-2869547
Siinä professori Pertti Haaparanta analysoi viileästi Kreikan kriisin ympärillä tapahtuvaa kähmyilyä, joka ei ole koitumassa sen enempää Kreikan ja kreikkalaisten kuin muidenkaan tavallisten kansalaisten hyödyksi koko euroalueella!
Professori Haaparannan huomiot rahavallan ja eliittien kasvun ylivoimasta on syytä ottaa vakavasti, Siksikin Suomessa on syytä varmistaa se, että objektiivinen valtio-opillinen ja kansantaloudellinen keskustelu saadaan käyntiin mitä pikimmin.
Siihen valmistauduttaessa on syytä palata liki parinkymmenen vuoden takaisiin tilanteisiin:
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa sen vuoksi videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on 14.8.2015 käynnistänyt euroaluetta koskevan keskustelukierroksen Rovaniemeltä ja on mm. tänään 17.8.2015 illalla Osatrobotnialla ja huomenna 18.8.2015 Hämeenlinnassa ja Tamperella.
ks. https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10152880084496853
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on muuten verkossa nyt jo yli 35500 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada kaikki tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin kansanvallan kannalta sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Kannattaa huomioida ennen suurempaa intoilua, miksi Suurempi osa Suomen kansasta päätti EU kyllä. Kyseessä oli ainakin vanhemmilla kansalaisilla turvallisuuspoliittinen näkökanta, kuten Balttian maiden asukkaillakin
EU on erinomainen turva uhittelevaa naapuriamme vastaan. Yli 500 miljoonan yhteisö EU on myös mahtava sotilasmahti, sekä valtava kooltaan myös taloudeltaan.
On myös häpeäksi lähteä käpälämäkeen heti ensimmäisten ongelmien syntyessä ja käyttäytyä ylimielisesti heikompiaan kohtaan.
kokemuksesta, että "Tarvitaan sekä rinnakkaisvaluutta että yhteiskuntasopimus"!
Suomen talouden tila on surkea. Talouskehitys on ollut ja on heikompaa kuin missään muussa EU-maassa. Julkisen talouden alijäämä on yksi suurimmista.
Moni asiantuntija on todennut, että vaihtoehtomme ovat yhteiskuntasopimus tai ero euroalueesta.
Yhteiskuntasopimuksen tulisi palauttaa nopeasti Suomen kilpailukyky Ruotsin ja Saksan tasolle. Vireillä oleva sopimus korjaisi kilpailukykyämme kuitenkin liian vähän ja liian hitaasti. Siksi tarvitaan sekä yhteiskuntasopimus että rinnakkaisvaluutta.
Jos oma valuuttamme markka devalvoituisi, vienti lähtisi nousuun ja talous kasvuun. Työttömyys vähenisi ja julkinen talous alkaisi tasapainottua. Kun palkat ja eläkkeet maksettaisiin markoissa ja kun tavarat ja palvelut ostettaisiin markoilla, kuluttajien asema olisi turvattu. Tuontitavaroiden suhteellinen hinta hieman nousisi, mikä siirtäisi kulutusta kotimaisiin tuotteisiin. Tämäkin parantaisi työllisyystilannetta ja tervehdyttäisi taloutta.
Myös lainat ja talletukset muuttuisivat markkamääräisiksi, joten lainojen hoitaminen ei vaikeutuisi. Kelluvan markan korkotaso olisi alhainen, kuten Ruotsin esimerkki osoittaa.
Valtion ja yritysten ulkomaisissa valuutoissa ottamien lainojen valuuttamääräinen arvo säilyisi ennallaan. Jos markka devalvoituisi, niiden lyhennyksiin ja korkoihin tarvittaisiin enemmän markkoja, mutta velanhoito helpottuisi, kun talous kasvaisi ja verotulot lisääntyisivät.
Markan kurssikehitys riippuisi Suomen omasta talous- ja tulopolitiikasta. Oma valuutta toisi vastuullisuutta myös työmarkkinoille. Kelluvan markan devalvoitumista voitaisiin hillitä yhteiskuntasopimuksen avulla. Myöhemmin markka voisi myös revalvoitua, jos taloutemme tila sitä edellyttäisi, kuten Ruotsissa on tapahtunut.
Suomen ero euroalueesta voisi toteutua eduskunnalle annettavalla tiedonannolla eli samalla tavalla kuin euroalueeseen liittymisestä aikanaan päätettiin. Talouden tervehdyttyä yhtenäisvaluuttaan voitaisiin ehkä joskus myöhemmin palata, jos kansan enemmistö sitä kansanäänestyksessä kannattaisi.
Jos irrottautuisimme euroalueesta, joutuisimme varmaankin vastaamaan sen puitteissa tekemistämme sitoumuksista, mutta emme joutuisi nykyistä suurempaan vastuuseen toisten maiden veloista. Taloudellinen ja myös valtiollinen itsenäisyytemme vahvistuisi.
Suomen eroaminen euroalueesta saattaisi helpottaa Kreikan irrottautumista, mikä olisi eduksi sekä sille itselleen että koko Euroopalle. Kolmas tukipaketti näyttää toteutuvan vain siten, että hyväksytään joko lainojen leikkaaminen tai IMF:n jääminen ulkopuolelle. Kumpaakaan Suomen ei tule suostua.
http://www.paavovayrynen.fi/2015/08/17/tarvitaan-seka-rinnakkaisvaluutta-etta-yhteiskuntasopimus/
JK.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on 14.8.2015 käynnistänyt euroaluetta koskevan keskustelukierroksen Rovaniemeltä ja on mm. tänään 17.8.2015 illalla Osatrobotnialla ja huomenna 18.8.2015 Hämeenlinnassa ja Tamperella.
ks. https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10152880084496853
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on muuten verkossa nyt jo yli 35600 nimeä
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
johtavat poliitikot menneistä Kataisen - Urpilaisen ja Stubbin - Rinteen hallituksista aina nyt iteroivaan ja vatuloivaan SSS-hallitukseen jaksavat bunkkeroitua oman epärealistisen - Saksan jaloissa pyörivän -"tiukka linja" -intäntään , siinä
taloustieteen professori Pertti Haaparanta toteaa:
"Velkahelpotukset avainasemassa
Pertti Haaparanta muistuttaa, että kasvun kannalta mm. inhimillinen pääoma ja tutkimus- ja kehitystoiminta ovat tärkeässä roolissa.
Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta suhtautuu epäillen Kreikan uuden tukiohjelman mahdollisuuksiin ilman velkahelpotuksia.
Hän totesi torstaina Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa, että politiikka, jota Kreikalta vaaditaan kolmannessa tukipaketissa, on täysin samaa kuin tähänkin asti.
– On vaikea kuvitella, että mikään muuttuisi Kreikassa. Siinä mielessä velkahelpotukset, millä tavalla ne tehdäänkin, ovat aivan keskeisessä asemassa.
[ http://areena.yle.fi/1-2869547 ]
Haaparanta korostaa, että taloustieteellinen tutkimus tukee näkemystä, että inhimillinen pääoma sekä tutkimus- ja kehitystoiminta ovat kasvun keskeisiä elementtejä lisätessään talouden kokonaistuottavuutta.
– Nyt kaikki tämä on unohdettu, kun puhutaan rakennepoliittisista uudistuksista Kreikan osalta, Haaparanta sanoi Ykkösaamussa.
Kreikka on päässyt lainoittajiensa kanssa sopuun kolmannen tukipaketin päälinjoista ja tulevien vuosien talouskasvu- ja budjettitavoitteista.
Suomen kantaa Kreikan kolmanteen lainaohjelmaan pohditaan torstaina eduskunnassa, jossa suuri valiokunta ohjeistaa valtiovarainministeri Alexander Stubbia perjantaista ylimääräistä EU:n valtiovarainministerin huippukokousta varten.
Mikko Naalisvaara
Yle Uutiset 13.8.2015
http://yle.fi/uutiset/taloustieteen_professori_haaparanta_kreikasta_velkahelpotukset_avainasemassa/8223838
JK.
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa myös videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 35700 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin kansanvallan kannalta sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
kriisi on paljastanut Euroopan Unionista ja ennen muuta EUroalueesta sen, että viipymättä nyt niiden oikeutus on pantava uuteen pohdintaan!
"- -Kuusi vuotta kestänyt talouskriisi on muuttanut olennaisesti Euroopan unionia. Kriisitoimilla on ollut syvällisiä vaikutuksia demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen EU:ssa.Näin väittävät professori Kaarlo Tuori ja hänen veljenpoikansa, tutkija Klaus Tuori kirjassaan The Eurozone Crisis, A Constitutional Analysis.
Taloudellista ja oikeudellista analyysia yhdistämällä Tuorit muodostavat kokonaiskuvaa, mitä vaikutuksia talouskriisillä ja sen torjuntatoimilla on ollut unionin oikeudellisiin perusteisiin.
Kirjan julkistustilaisuudessa torstaina näkemyksiään esittivät kirjoittajien lisäksi komissaari Olli Rehn, EU-tuomioistuimen julkisasiamies Niilo Jääskinen ja professori Sixten Korkman.
Talousvakauden nimissä lisätty EU-tason kontrolli on kaventanut jäsenvaltioiden finanssi- ja budjettipoliittista autonomiaa. Näin on Kaarlo Tuorin mukaan tapahtunut erityisesti tukipaketteja vastaanottaneissa valtioissa, mutta myös tukipaketteja myöntäneissä valtioissa.
Ytimessä Euroopan keskuspankki
Muutoksen ytimessä on Tuorien näkemyksen mukaan Euroopan keskuspankki EKP. Sen rooli on muuttunut olennaisesti kriisin myötä.
Euroopan keskuspankki EKP perustettiin Maastrichtin sopimuksella teknokraattiseksi asiantuntijaorganisaatioksi. Sen tehtäväksi annettiin hintavakauden ylläpitäminen eli inflaation torjunta.
Kriisin edetessä EKP:n tehtävät ovat laajentuneet merkittävästi. Talouskriisin torjunta ja taloudellisen vakauden ylläpitäminen sekä talous- ja rahaliiton hajoamisen torjuminen eivät EU:n perussopimuksen mukaan lainkaan kuulu EKP:n tehtäviin.
– EKP on kriisin myötä ottanut, tai joutunut ottamaan, selvästi suuremman roolin, kuin riippumattomalle asiantuntijaorganisaatiolle kuuluisi, Kaarlo Tuori sanoo.
Asiantuntijaorganisaationa EKP:n vahva riippumattomuus perustuu Kaarlo Tuorin mukaan siihen, että se ei tee arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Kuusi vuotta jatkuneen kriisin aikana EKP on kuitenkin entistä enemmän vedetty tekemään poliittisia päätöksiä.
Sama koskee Kaarlo Tuorin mielestä myös EU-komissiota ja erityisesti talouskomissaari Olli Rehnin johtamaa yksikköä.
– Kriisipäätöksistä käydään vilkasta talouspoliittista keskustelua. Jo tämä osoittaa, etteivät ratkaisut ole olleet niin vaihtoehdottomia, kuin on väitetty.
Klaus Tuorin mukaan EKP:n roolin kasvu ja kriisintorjunnassa käytetyt menetelmät juontuvat siitä Maastrichtin sopimuksesta. Sen perusoletukset pettivät, kun kriisi talouskriisi iski Eurooppaan.
Maastrichtin oletusten perusteella tällaista kriisiä ei pitänyt lainkaan tulla. Kun se kuitenkin tuli, ei ollut menetelmiä sen käsittelemiseksi.
Rehn: ”Eksistentiaalinen kriisi”
Komissaari Olli Rehnin näkemys EKP:n roolin muuttumisesta mahtuu EU:n perussopimuksen raameihin. Niin kauan kun EKP suorittaa perustehtäväänsä, hintavakauden ylläpitämistä, mikään ei estä sitä asettamasta myös muita tavoitteita, komisaari järkeilee.
Muita tehtäviä voivat Rehnin mukaan olla kestävä kasvu, työllisyys ja vakauden ylläpitäminen.
Rehnin mielestä myös euroalueen hajoamisen estäminen voidaan nähdä hintavakauden turvaamisena.
Komissaari katsoo, ettei kyseessä ole eurokriisi vaan koko EU:n ”eksistentiaalinen”, olemassaoloon liittyvä kriisi.
Rehnin mukaan kriisitoimilla on estetty suuri romahdus. Vaikka tie on hidas ja pitkä, se toimii. "
Kansan Tahto 31.1.2014
Lähde: http://www.kansantahto.fi/2014/01/talouskriisi-on-muuttanut-euta/
JK.
Katso ja muistele vuoden 1998 EMU-keskustelua eduskunnasta!!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen enää noin 14000 allekirjoitusta!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
kriisi on niin syvä, että MEP Paavo Väyrynen tietää kokemuksesta: "Tarvitaan sekä rinnakkaisvaluutta että yhteiskuntasopimus"!
Suomen talouden tila on surkea. Talouskehitys on ollut ja on heikompaa kuin missään muussa EU-maassa. Julkisen talouden alijäämä on yksi suurimmista.
Moni asiantuntija on todennut, että vaihtoehtomme ovat yhteiskuntasopimus tai ero euroalueesta.
Yhteiskuntasopimuksen tulisi palauttaa nopeasti Suomen kilpailukyky Ruotsin ja Saksan tasolle. Vireillä oleva sopimus korjaisi kilpailukykyämme kuitenkin liian vähän ja liian hitaasti. Siksi tarvitaan sekä yhteiskuntasopimus että rinnakkaisvaluutta.
Jos oma valuuttamme markka devalvoituisi, vienti lähtisi nousuun ja talous kasvuun. Työttömyys vähenisi ja julkinen talous alkaisi tasapainottua. Kun palkat ja eläkkeet maksettaisiin markoissa ja kun tavarat ja palvelut ostettaisiin markoilla, kuluttajien asema olisi turvattu. Tuontitavaroiden suhteellinen hinta hieman nousisi, mikä siirtäisi kulutusta kotimaisiin tuotteisiin. Tämäkin parantaisi työllisyystilannetta ja tervehdyttäisi taloutta.
Myös lainat ja talletukset muuttuisivat markkamääräisiksi, joten lainojen hoitaminen ei vaikeutuisi. Kelluvan markan korkotaso olisi alhainen, kuten Ruotsin esimerkki osoittaa.
Valtion ja yritysten ulkomaisissa valuutoissa ottamien lainojen valuuttamääräinen arvo säilyisi ennallaan. Jos markka devalvoituisi, niiden lyhennyksiin ja korkoihin tarvittaisiin enemmän markkoja, mutta velanhoito helpottuisi, kun talous kasvaisi ja verotulot lisääntyisivät.
Markan kurssikehitys riippuisi Suomen omasta talous- ja tulopolitiikasta. Oma valuutta toisi vastuullisuutta myös työmarkkinoille. Kelluvan markan devalvoitumista voitaisiin hillitä yhteiskuntasopimuksen avulla. Myöhemmin markka voisi myös revalvoitua, jos taloutemme tila sitä edellyttäisi, kuten Ruotsissa on tapahtunut.
Suomen ero euroalueesta voisi toteutua eduskunnalle annettavalla tiedonannolla eli samalla tavalla kuin euroalueeseen liittymisestä aikanaan päätettiin. Talouden tervehdyttyä yhtenäisvaluuttaan voitaisiin ehkä joskus myöhemmin palata, jos kansan enemmistö sitä kansanäänestyksessä kannattaisi.
Jos irrottautuisimme euroalueesta, joutuisimme varmaankin vastaamaan sen puitteissa tekemistämme sitoumuksista, mutta emme joutuisi nykyistä suurempaan vastuuseen toisten maiden veloista. Taloudellinen ja myös valtiollinen itsenäisyytemme vahvistuisi.
Suomen eroaminen euroalueesta saattaisi helpottaa Kreikan irrottautumista, mikä olisi eduksi sekä sille itselleen että koko Euroopalle. Kolmas tukipaketti näyttää toteutuvan vain siten, että hyväksytään joko lainojen leikkaaminen tai IMF:n jääminen ulkopuolelle. Kumpaakaan Suomen ei tule suostua.
http://www.paavovayrynen.fi/2015/08/17/tarvitaan-seka-rinnakkaisvaluutta-etta-yhteiskuntasopimus/
JK.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on 14.8.2015 käynnistänyt euroaluetta koskevan keskustelukierroksen Rovaniemeltä ja on mm. tänään 19.8.2015 illalla klo 18-19 Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa ja huomenna 20.8.2015 klo 18-19 Turun Pääkirjaston Studio Salissa.
ks. https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10152880084496853
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on muuten verkossa nyt jo yli 35800 nimeä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
myös etenkin Soinille ja Stubbille ja kokonaisuudessaan Saksan Merkelin jaloissa pyöriville - tyystin politiikan perusolemuksesta kokemattomille - puudeleille sekä pohtimista että selittelemistä vielä ennen lumentuloa , kun konkaripoliitikko Mauri Pekkarisenkin järki tosiasioiden tunnustamisen suuntaan tuntuu palavan edes pätkittäin:
"Kreikka saattaisi selviytyä, jos velat puolitetaan", näkyy Mauri Pekkarinen todenneen 14.8.2015 Iltalehdelle.
"Keskustan konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen on erittäin skeptinen Kreikan selviytymisen suhteen, vaikka kannattaakin tukipakettipäätöstä.
Pekkarinen muistuttaa, että Kreikan heittäminen euron ulkopuolelle tarkoittaisi sitä , että lähes kaikki maan velat jäisivät maksamatta.
– Mikäli kaavailtu 86 miljardin euron Kreikka-tukipaketti toteutuu, se nostaa maan velkataakan lähes 400 miljardiin euroon. Kreikan kansantuote on noin 175 miljardia euroa. Runsaan 50 miljardin euron vuosibudjetissa sellaisen perusylijäämän aikaansaaminen, joka mahdollistaa velan joskus takaisin maksamisen, on mahdoton asia, Pekkarinen sanoo.
Hänen mukaansa velan vähentäminen alle 100 miljardin euron antaisi jo toivoa.
– Teoriassa se voisi tapahtua vain, jos maan taloudessa toteutuisi pitkä ennätyskasvu ja samalla perusylijäämä – valtion tulojen ja menojen ero, kun velkojen korkomenot on vähennetty – pystyttäisiin nostamaan miltei koko vuosisadaksi yli 5 prosentin suuruiseksi.
Pekkarinen sanoo, että ”tämänkaltaiset utopiat” eivät onnistu miltään maalta.
– Joku päivä mekin kannamme vastuun sekä suoraan että takauksillamme myönnetyistä Kreikka-luotoista. Milloin ja paljonko syliin tulee, on asia, josta Kreikka III -neuvottelut antavat viitteitä. Sanotusta huolimatta Suomen päätös lähteä tunnetuin ehdoin Kreikka-neuvotteluihin oli mielestäni oikea. Yksin ei kannata jäädä, hän sanoo.
Uusi paketti
Pekkarinen sanoo, että jos lisäpaketti myönnetään ja Kreikka pidetään eurossa velkaa leikkaamatta, siitä seuraa 4. tukipaketti.
– Mikäli velkoja leikattaisiin puoleen, maa saattaisi selviytyä. Meillekin tulisi maksuun miljardien lasku nopeasti. 900 miljoonan euron vakuuksille kävisi heikosti eikä moinen sopisi kovin hyvin yhteen hallitusohjelmankaan kanssa. Pelkkä maksuaikojen jatkaminen ja koronlasku ei auta. Puolet Kreikka-luotoista on jo nollakorkoisia. Toinen puoli noin 0,5 prosentin hintaisia. Takaisin maksun siirto 30 vuodella vuodesta 2022 tarkoittaisi maan elämistä koko vuosisadan muiden piikkiin, ilman varmuutta velkojen takaisin maksusta.
Han muistuttaa, että Kreikan heittäminen euron ulkopuolelle, määräaikaisestikin, tarkoittaisi sitä , että maan lähes kaikki velat jäisivät maksamatta.
– Maa ajautuisi rauhattomuuteen ja köyhyyteen. Euroopan geopoliittinen asetelma heilahtaisi muutaman piirun. Toisaalta omassa valuutassaan Kreikka voisi aloittaa uuden nousun.
TIIA-MARIA TAPONEN
Iltalehti 14.8.2015
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2015081420180893_uu.shtml
JK.
Sietää niin Lipposen ja S. Niinistön kuin myös Sipilän, Soinin ja Stubbinkin palauttaa mieliin, mistä "tähän on tultu"!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä. - -
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen vajaassa kuukaudessa nyt 19.8.2015 jo yli 35900 nimeä saanut kansalaisaloite !
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
mukaan lukien koko SSS-miehistön ja sen kiintiönaiset käynee selväksi Kreikan - eli itse asiassa euron ja euroalueen - kriisin myötä se, että Suomen on päästävä ulos itsenäiseen ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon - ja se tie voi käydä vain objektiivisen ja perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun kautta!
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Nyt ei enää vähemmällä selvitä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
ja myös Suomen kriisi on niin syvä, että MEP Paavo Väyrynen tietää kokemuksesta: "Tarvitaan sekä rinnakkaisvaluutta että yhteiskuntasopimus"!
Suomen talouden tila on surkea. Talouskehitys on ollut ja on heikompaa kuin missään muussa EU-maassa. Julkisen talouden alijäämä on yksi suurimmista.
Moni asiantuntija on todennut, että vaihtoehtomme ovat yhteiskuntasopimus tai ero euroalueesta.
Yhteiskuntasopimuksen tulisi palauttaa nopeasti Suomen kilpailukyky Ruotsin ja Saksan tasolle. Vireillä oleva sopimus korjaisi kilpailukykyämme kuitenkin liian vähän ja liian hitaasti. Siksi tarvitaan sekä yhteiskuntasopimus että rinnakkaisvaluutta.
Jos oma valuuttamme markka devalvoituisi, vienti lähtisi nousuun ja talous kasvuun. Työttömyys vähenisi ja julkinen talous alkaisi tasapainottua. Kun palkat ja eläkkeet maksettaisiin markoissa ja kun tavarat ja palvelut ostettaisiin markoilla, kuluttajien asema olisi turvattu. Tuontitavaroiden suhteellinen hinta hieman nousisi, mikä siirtäisi kulutusta kotimaisiin tuotteisiin. Tämäkin parantaisi työllisyystilannetta ja tervehdyttäisi taloutta.
Myös lainat ja talletukset muuttuisivat markkamääräisiksi, joten lainojen hoitaminen ei vaikeutuisi. Kelluvan markan korkotaso olisi alhainen, kuten Ruotsin esimerkki osoittaa.
Valtion ja yritysten ulkomaisissa valuutoissa ottamien lainojen valuuttamääräinen arvo säilyisi ennallaan. Jos markka devalvoituisi, niiden lyhennyksiin ja korkoihin tarvittaisiin enemmän markkoja, mutta velanhoito helpottuisi, kun talous kasvaisi ja verotulot lisääntyisivät.
Markan kurssikehitys riippuisi Suomen omasta talous- ja tulopolitiikasta. Oma valuutta toisi vastuullisuutta myös työmarkkinoille. Kelluvan markan devalvoitumista voitaisiin hillitä yhteiskuntasopimuksen avulla. Myöhemmin markka voisi myös revalvoitua, jos taloutemme tila sitä edellyttäisi, kuten Ruotsissa on tapahtunut.
Suomen ero euroalueesta voisi toteutua eduskunnalle annettavalla tiedonannolla eli samalla tavalla kuin euroalueeseen liittymisestä aikanaan päätettiin. Talouden tervehdyttyä yhtenäisvaluuttaan voitaisiin ehkä joskus myöhemmin palata, jos kansan enemmistö sitä kansanäänestyksessä kannattaisi.
Jos irrottautuisimme euroalueesta, joutuisimme varmaankin vastaamaan sen puitteissa tekemistämme sitoumuksista, mutta emme joutuisi nykyistä suurempaan vastuuseen toisten maiden veloista. Taloudellinen ja myös valtiollinen itsenäisyytemme vahvistuisi.
Suomen eroaminen euroalueesta saattaisi helpottaa Kreikan irrottautumista, mikä olisi eduksi sekä sille itselleen että koko Euroopalle. Kolmas tukipaketti näyttää toteutuvan vain siten, että hyväksytään joko lainojen leikkaaminen tai IMF:n jääminen ulkopuolelle. Kumpaakaan Suomen ei tule suostua.
http://www.paavovayrynen.fi/2015/08/17/tarvitaan-seka-rinnakkaisvaluutta-etta-yhteiskuntasopimus/
JK.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on 14.8.2015 käynnistänyt euroaluetta koskevan keskustelukierroksen Rovaniemeltä ja on mm. tänään 19.8.2015 illalla klo 18-19 Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa ja huomenna 20.8.2015 klo 18-19 Turun Pääkirjaston Studio Salissa.
ks. https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10152880084496853
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on muuten verkossa nyt jo pitkälti yli 36000 nimeä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
persujen sekä demarien ja muidenkin porvarien pitäisi ymmärtää, että pääministeri Juha Sipiläkin kaikkine mahdollisine "vakuutuskuorineen" ja muka diakonisine säätiöineen vain kiittää ja - itse tyydytyksellä "100-prosenttisesti tukemansa" ministeri Anne Bernerin kanssa - pokkaa, nimittäin harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvosen seuraavanlaisen arvion johdosta:
"Hallintarekisteri veisi satojen miljoonien eurojen verotulot ulkomaille
Valtiovarainministeriö perustelee kiisteltyä hallintarekisteriä muun muassa sillä, että se haluaa avata arvopaperien säilytystoiminnan kilpailulle.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) kiistää, että hallintarekisteriuudistus tekisi osakeomistusten piilottamisen aiempaa helpommaksi.
Nykyisin Suomessa toimii ainoastaan yksi arvopaperikeskus, josta vastaa Euroclear Finland. Vastedes suomalaiset voisivat käyttää myös muissa EU-maissa toimivien arvopaperikeskusten palveluja.
- EU:ssa ei ole vastaavia säännöksiä julkisten omistajatietojen toimittamisesta kuin Suomessa, sanotaan VM:n artikkelissa.
VM:n uudessa esityksessä suomalainen sijoittaja voisi itse valita, omistaako hän osakkeensa suoraan vai hallintarekisterin välityksellä.
Ministeriön jo pitkään ajama hallintarekisteri on yksi tapa, jolla suomalaiset sijoittajat voisivat salata kotimaisten pörssiyhtiöiden omistuksensa. Vastustajien, kuten poliisin, mielestä se lisäisi siten mahdollisuuksia veronkiertoon ja sisäpiirikauppoihin.
Harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen on arvioinut, että Suomi menettää hallintarekisterin kautta tehtyjen muodollisten omistusjärjestelyjen kautta vuosittain 300-600 miljoonan euron verotulot.
Toimittajajärjestöt vaatineet avoimuutta
Hallintarekisteri on arvo-osuusrekisteri, jossa näkyy osakkeen todellisen omistajan sijasta vain arvo-osuustilin hoitaja. Hoitajat ovat usein ulkomaalaisia pankkeja tai pankkiiriliikkeitä. Pankki voi myös antaa arvopaperit edelleen säilytettäväksi toiselle pankille tai vastaavalle, jolloin säilyttäjiä on ketjussa useita.
Hallintarekisteriä vastustaneiden toimittajajärjestöjen mielestä olennaista on, että suomalaiset yhtiöt velvoitetaan käyttämään sellaista arvopaperikeskusta, joka tarjoaa ajantasaisten osakasluetteloiden ylläpitoa.
- Niistä käy ilmi, kuka tai ketkä ovat yhtiöiden takana todellisia vallankäyttäjiä ja vastuunkantajia, järjestöt linjasivat vuosi sitten elokuussa lausunnossaan.
VM:n mukaan Suomi alkaa saada kansainvälisen yhteistyön ansiosta vuodesta 2017 alkaen automaattisesti tietoa siitä, mitä tuloja ja varoja Suomessa asuvilla henkilöillä on ulkomaisissa pankeissa sekä rahoitus- ja vakuutuslaitoksissa.
Nykyisin osakkeiden hallintarekisteröinti on sallittua vain ulkomaalaisille sijoittajille. Helsingin Sanomien mukaan puolet Helsingin pörssin markkina-arvosta on piilossa hallintarekisteröidyillä tileillä."
STT /
Iltalehti 5.10.2015
http://m.iltalehti.fi/talous/2015100420468492_ta.shtml
JK.
Kuka tahansa, kenties jo jopa SSS-hallituksen Sipilä, Soini ja Stubb ymmärtävät sen, mistä asti ja mistä päätöksistä ja millaisista euron ja EMU:n valuvioista juontuvat sekä
Kreikan kriisin että kokonaisuudessaan euron ja euroalueen kriisin
synnyt. Ja kuten viime vuosilta ovat tavalliset kansalaiset kautta Euroopan nahoissaan tuntea, tosi syvästi ovat juontuneet ja edelleen juontuvatkin!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Videopätkä on sikäli yllätyksellinen, että jopa ent. pääministeri Esko Aho esiintyy siinä edukseen!
Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden rahastoksi perustetun Sitran entisenä
duunarina videopätkässä esiintyvä ex-pääminsteri Aho onkin perusteellisesti itsenäisyyden merkityksen sisäistäneenä varmaankin jo ymmärtänyt käydä allekirjoittamassa puolueensa kunniapuheenjohtajan - siis sen toisen ja toisenlaisen Paavon - tekemän kansalaisaloitteen?
Viisautta - vaikkakin ns. jälkiviisautta - osoittaisi sekin!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Koska tosiasiallinen tilanne Suomessa on tällainen
https://www.youtube.com/watch?v=oCErml3vbFo
tarvitaan viipymättä toimenpiteitä, jotka pysäyttävät SSS-hallituksen kansanvastaiset toimet.
Ja erittäin hyvä keino siinä tarkoituksessa on mitä pikimmin varmistaa se, että europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 aloittama nimienkeruu
"Kansalaisaloitteeseen kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa" tavoittaa mahdollisimman pian 50000 allekirjoittajan rajan.
Maanantaiaamuna 5.10.2015 allekirjoituksia on kertynyt jo 45 270, mikä ennakoi sitä,
että lähikuukausina ministereillä on hallituksessa ja kansanedustajilla eduskunnassa tunnolleen otettavana pohdintaa siitä, mitkä ratkaisut ovat aiheutttaneet niin Suomen kuin koko euroalueen kriisin ongelmat ja vaikeudet. Niitähän SS-hallitus on kolmessa vuorossa kasaamassa tavallan kansan kannettaviksi!
Kannattaa lukea ja kannattaa allekirjoittaa!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372