huonosti, jos pysymme eurossa, perustelee Paavo Väyrynen kansalaisaloitettaan.
Konkaripoliitikko Paavo Väyrynen (kesk.) yllätti heinäkuussa laittamalla vireille kansalaisaloitteen.
Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa on kerännyt alle kuukaudessa yli 34 000 allekirjoitusta.
Europarlamentaarikko, kahdeksan hallituksen ministeri, kolminkertainen presidenttiehdokas ja keskustan kunniapuheenjohtaja kertoo, ettei näe kansalaisaloitteen tekemisessä mitään ristiriitaa.
– En näe ristiriitaa siinä mielessä, että minulla ei ole Suomen valtiollisessa päätöksenteossa mitään asemaa. Olen vain kansalainen, ja minusta on aivan oikein, että näin voi toimia, hän perustelee.
Ne jotka eivät pidä ajamastani asiasta arvostelevat menettelytapaani.”
Väyrynen tähdentää, ettei hänen olisi sen sijaan sopivaa istuvana europarlamentaarikkona tehdä eurooppalaista kansalaisaloitetta, samoin kuin istuvan kansanedustajan ei olisi sopivaa tehdä kansalaisaloitetta Suomessa.
Väyrynen kylläkin valittiin kevään vaaleissa eduskuntaan, mutta ulkoministerin salkkua tavoitellut poliitikko päätti rivikansanedustajan pestiin tyytymisen sijaan jäädä europarlamenttiin.
– Ne jotka eivät pidä ajamastani asiasta arvostelevat menettelytapaani. Kyllähän on täysin hyväksyttyä ja sallittua, että näin toimii, hän vakuuttaa.
Varmasti kansalaisaktivismia aina arvostetaan.”
Väyrynen korostaa, ettei kyseessä ole keskustan hanke, vaan hänen oma kansalaisaktiivisuutensa. Kansalaisaloite ei edustakaan puolueen virallista linjaa. Keskustan puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän kanssa Väyrynen ei ole keskustellut aloitteesta.
– En tiedä mitä puoluejohdossa ajatellaan, en ole puhunut asiasta Sipilän kanssa. Varmasti kansalaisaktivismia aina arvostetaan, hän muotoilee.
Väyrynen on tunnettu EU-kriittisestä linjastaan. Hän ehti kampanjoida meppinä jo vuonna 1998 Euroopan talous- ja rahaliittoon liittymistä vastaan, johon Paavo Lipposen hallitus vei Suomen eduskunnalle esittämänsä tiedonannon seurauksena.
Tällöinkään Väyrysen linja ei ollut sopusoinnussa keskustan puoluejohdon kanssa, mutta hän vaikutti kampanjoinnillaan siihen, että puolueen silloinen kelkka kääntyi euroa vastaan.
– Tämä on nyt vähän samantapainen ilmiö kuin se vuoden 1998 prosessi, Väyrynen arvioi uutta kampanjaansa.
Kansanäänestystä eurosta ei keväällä 1998 järjestetty, vaan suomalaisten kannan katsottiin tulleen selväksi jo aiemmassa EU-kansanäänestyksessä. Väyrynen pitää yhä silloisen hallituksen toimintaa perustuslain vastaisena ja uskoo, että viimeistään nyt on kansanäänestyksen paikka.
– Suomi on selvästi kärsinyt eurosta, meillä on koko alueen surkein taloudellinen kehitys. Ne jotka ajoivat Suomen tähän tilanteeseen sanovat, ettei se johdu eurosta, mutta kyllä se johtuu, Väyrynen huomauttaa.
Meidän käy varmuudella huonosti jos pysymme eurossa.”
Mutta jos kansanäänestys toteutuisi ja Suomi äänestäisikin euroa vastaan, alkaisiko paatunut EU-kriitikko seuraavaksi ajaa eroamista koko unionista?
– En, en aja sitä. Sellainenkin aloite on olemassa, se on saanut vain reilut 6 000 kannattajaa, enkä minä sitä kannata. Se mikä nyt on pääkysymys ja ajankohtainen kysymys Suomen kannalta on euroalue, josta pitäisi päästä eroon niin pian kuin suinkin mahdollista.
Puoliksi tuusulalainen Väyrynen aikoo elokuun aikana järjestää kampanjaa puoltavan yleisötilaisuuden jokaisessa maakunnassa. Keski-Uudellamaalla tilaisuutta ei Väyrysen mukaan todennäköisesti järjestetä, vaan lähin pidettäneen Helsingissä.
Kunhan eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 nimeä tulee täyteen, Väyrynen suunnittelee jo kutsuvansa koolle suuremman seminaarin, jossa asiantuntijat ottaisivat kantaa siihen, miten euroalueesta eroaminen käytännössä tapahtuisi.
– On tärkeää, että Suomessa keskustellaan asiasta. Eurosta eroaminen on mahdollista, vaikkakin hankalaa. Meidän käy varmuudella huonosti jos pysymme eurossa, joten kannattaa mieluummin ottaa vastaan lyhyemmän aikavälin riskit, hän sanoo.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/307989-suomen-kay-varmuudella-huonosti-nain-paavo-vayrynen-perustelee-euro-aloitettaan
JK.
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Konkaripoliitikko Paavo Väyrynen (kesk.) yllätti heinäkuussa laittamalla vireille kansalaisaloitteen.
Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa on kerännyt alle kuukaudessa yli 34 000 allekirjoitusta.
Europarlamentaarikko, kahdeksan hallituksen ministeri, kolminkertainen presidenttiehdokas ja keskustan kunniapuheenjohtaja kertoo, ettei näe kansalaisaloitteen tekemisessä mitään ristiriitaa.
– En näe ristiriitaa siinä mielessä, että minulla ei ole Suomen valtiollisessa päätöksenteossa mitään asemaa. Olen vain kansalainen, ja minusta on aivan oikein, että näin voi toimia, hän perustelee.
Ne jotka eivät pidä ajamastani asiasta arvostelevat menettelytapaani.”
Väyrynen tähdentää, ettei hänen olisi sen sijaan sopivaa istuvana europarlamentaarikkona tehdä eurooppalaista kansalaisaloitetta, samoin kuin istuvan kansanedustajan ei olisi sopivaa tehdä kansalaisaloitetta Suomessa.
Väyrynen kylläkin valittiin kevään vaaleissa eduskuntaan, mutta ulkoministerin salkkua tavoitellut poliitikko päätti rivikansanedustajan pestiin tyytymisen sijaan jäädä europarlamenttiin.
– Ne jotka eivät pidä ajamastani asiasta arvostelevat menettelytapaani. Kyllähän on täysin hyväksyttyä ja sallittua, että näin toimii, hän vakuuttaa.
Varmasti kansalaisaktivismia aina arvostetaan.”
Väyrynen korostaa, ettei kyseessä ole keskustan hanke, vaan hänen oma kansalaisaktiivisuutensa. Kansalaisaloite ei edustakaan puolueen virallista linjaa. Keskustan puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän kanssa Väyrynen ei ole keskustellut aloitteesta.
– En tiedä mitä puoluejohdossa ajatellaan, en ole puhunut asiasta Sipilän kanssa. Varmasti kansalaisaktivismia aina arvostetaan, hän muotoilee.
Väyrynen on tunnettu EU-kriittisestä linjastaan. Hän ehti kampanjoida meppinä jo vuonna 1998 Euroopan talous- ja rahaliittoon liittymistä vastaan, johon Paavo Lipposen hallitus vei Suomen eduskunnalle esittämänsä tiedonannon seurauksena.
Tällöinkään Väyrysen linja ei ollut sopusoinnussa keskustan puoluejohdon kanssa, mutta hän vaikutti kampanjoinnillaan siihen, että puolueen silloinen kelkka kääntyi euroa vastaan.
– Tämä on nyt vähän samantapainen ilmiö kuin se vuoden 1998 prosessi, Väyrynen arvioi uutta kampanjaansa.
Kansanäänestystä eurosta ei keväällä 1998 järjestetty, vaan suomalaisten kannan katsottiin tulleen selväksi jo aiemmassa EU-kansanäänestyksessä. Väyrynen pitää yhä silloisen hallituksen toimintaa perustuslain vastaisena ja uskoo, että viimeistään nyt on kansanäänestyksen paikka.
– Suomi on selvästi kärsinyt eurosta, meillä on koko alueen surkein taloudellinen kehitys. Ne jotka ajoivat Suomen tähän tilanteeseen sanovat, ettei se johdu eurosta, mutta kyllä se johtuu, Väyrynen huomauttaa.
Meidän käy varmuudella huonosti jos pysymme eurossa.”
Mutta jos kansanäänestys toteutuisi ja Suomi äänestäisikin euroa vastaan, alkaisiko paatunut EU-kriitikko seuraavaksi ajaa eroamista koko unionista?
– En, en aja sitä. Sellainenkin aloite on olemassa, se on saanut vain reilut 6 000 kannattajaa, enkä minä sitä kannata. Se mikä nyt on pääkysymys ja ajankohtainen kysymys Suomen kannalta on euroalue, josta pitäisi päästä eroon niin pian kuin suinkin mahdollista.
Puoliksi tuusulalainen Väyrynen aikoo elokuun aikana järjestää kampanjaa puoltavan yleisötilaisuuden jokaisessa maakunnassa. Keski-Uudellamaalla tilaisuutta ei Väyrysen mukaan todennäköisesti järjestetä, vaan lähin pidettäneen Helsingissä.
Kunhan eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 nimeä tulee täyteen, Väyrynen suunnittelee jo kutsuvansa koolle suuremman seminaarin, jossa asiantuntijat ottaisivat kantaa siihen, miten euroalueesta eroaminen käytännössä tapahtuisi.
– On tärkeää, että Suomessa keskustellaan asiasta. Eurosta eroaminen on mahdollista, vaikkakin hankalaa. Meidän käy varmuudella huonosti jos pysymme eurossa, joten kannattaa mieluummin ottaa vastaan lyhyemmän aikavälin riskit, hän sanoo.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/307989-suomen-kay-varmuudella-huonosti-nain-paavo-vayrynen-perustelee-euro-aloitettaan
JK.
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Vastaukset 8
Vanhimmat
kuin Saksa kärsinyt Kreikan kriisistä - mitäpä muuta Saksan jaloissa räksyttävänä pikkukoirana olemisesta olisi Suomelle - taaskaan - voinut seurata!
[Ks. prof. Markku Kuisman luonnehdinta Suomen, ennen muuta A Stubbin, politiikasta :
"– Tässä perheessä vahvimmat jäsenet käyttävät heikompia hyväkseen, ovat väkivaltaisia ja hallitsevat julmuudella, Kuisma sanoo.
Yle 16.7.2015
http://yle.fi/uutiset/professori_euroalueesta_suomi_on_saksan_jaloissa_raksyttava_pikkukoira/8156758
]
"Tutkimus: Saksa on hyötynyt Kreikan kriisistä 100 miljardilla eurolla
Tuoreen tutkimuksena mukaan Saksa on hyötynyt Kreikan kriisistä 100 miljardin euron verran, kertoo kreikkalaislehti Kathimerini. Summa vastaa kolmea prosenttia maan bruttokansantuotteesta ja perustuu säästöihin, jotka Saksa on tehnyt matalien korkokustannusten avulla.
Epävarmoilla markkinoilla sijoittajat ovat etsineet rahoilleen turvallisia sijoituskohteita, mikä on vaikuttanut Saksan liikkeelle laskemien velkakirjojen kysyntään. Tämä taas on vaikuttanut maan maksamiin korkokuluihin, Leibnizin taloustutkimuksen instituutin tekemässä tutkimuksessa todetaan.
Joka kerta, kun markkinat ovat viime vuosina kuulleet Kreikasta kielteisiä uutisia, Saksan velkakirjojen korot ovat laskeneet. Vastaavasti hyvien uutisten ansiosta korot ovat nousseet, tutkimuksessa sanotaan.
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on vastustanut Kreikan lainojen alaskirjausta ratkaisua haettaessa ja esitellyt Saksan tasapainoista budjettia, joihin tutkimuksen mukaan maan säästämillä korkokuluilla on merkittävä vaikutus.
Vaikka Kreikka ei maksaisi takaisin lainojaan, Saksan valtion kassa hyötyy taloudellisesti kriisistä, tutkimuksessa todetaan.
Talouselämä 10.8.2015
http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus saksa on hyotynyt kreikan kriisista 100 miljardilla eurolla/a2318237
Ks.
"Germany gained 100 bn euros from Greece crisis, study finds
Germany, which has taken a tough line on Greece, has profited from the country's crisis to the tune of 100 billion euros ($109 billion), according to a new study Monday.
The sum represents money Germany saved through lower interest payments on funds the government borrowed amid investor “flights to safety”, the study said.
“These savings exceed the costs of the crisis - even if Greece were to default on its entire debt,” said the private, non-profit Leibniz Institute of Economic Research in its paper.
“Germany has clearly benefited from the Greek crisis.”
When investors are faced with turmoil, they typically seek a safe haven for their money, and export champion Germany “disproportionately benefited” from that during the debt crisis, it said.
“Every time financial markets faced negative news on Greece in recent years, interest rates on German government bonds fell, and every time there was good news, they rose.”
Germany, the eurozones effective paymaster, has demanded fiscal discipline and tough economic reforms in Greece in return for consenting to new aid from international creditors
.
Finance Minister Wolfgang Schaeuble has opposed a Greek debt write-down while pointing to his own government's balanced budget.
The institute, however, argued that the balanced budget was possible in large part only because of Germany's interest savings amid the Greek debt crisis.
The estimated 100 billion euros Germany had saved since 2010 accounted for over three percent of GDP, said the institute based in the eastern city of Halle.
The bonds of other countries -- including the United States, France and the Netherlands -- had also benefited, but “to a much smaller extent”.
Germany's share of the international rescue packages for Greece, including a new loan being negotiated now, came to around 90 billion euros, said the institute.
“Even if Greece doesn't pay back a single cent, the German public purse has benefited financially from the crisis,” said the paper.
[AFP]
http://www.ekathimerini.com/200422/article/ekathimerini/business/germany-gained-100-bn-euros-from-greece-crisis-study-finds
JK.
– Tässä perheessä vahvimmat jäsenet käyttävät heikompia hyväkseen, ovat väkivaltaisia ja hallitsevat julmuudella, professori Markku Kuisma sanoo.
– Vaikea kuvitella, että tämän päivän Euroopassa pystyttäisiin kovin pitkään rakentamaan rahajärjestelmää sen varaan, että ne jotka eivät pärjää, pakotetaan siihen mukaan. Eihän sellainen voi kestää kuin pakkovallalla. Nyt nähdään sortuuko systeemi, Kuisma uskoo.
Yle 16.7.2015
http://yle.fi/uutiset/professori_euroalueesta_suomi_on_saksan_jaloissa_raksyttava_pikkukoira/8156758
Paneeko miettimään, millaisia vaihtoehtoja Suomessa kannattaisi pikaisestikin harkita, jotta parhaiten voitaisiin turvata Suomen kansalliset - ja siis myös tavallisten Suomen kansalaisten - edut?
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Eduskunnan EMU-käsittelystä eli ko. tiedonantokeskustelusta vuodelta 1998
on olemassa oivallinen viiden minuutin mittainen juutuubi!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole EMU-ratkaisua puolustellessaan myöskäään tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö...
Paavo Lipposen hallitus vei eurohurmiossaan Suomen tuskien tielle eli yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta toisin kuin oli aikanaan EY/EU-jäsenyyshakemuskäsittelyn aikoihin luvattu eli annettu ymmärtää.
Kreikan kriisin yhteydessä on demarien piirissä ollut ilmeisiä vaikeuksia orientoitua
euron mukanaan tuomiin ongelmiin - ainakaan uudella, luovalla tavalla.
Kansanvallan ja demokratian toimivuuden kannalta on aika lailla omituista, että Suomessa euroalueeseen kuulumista koskeva (eduskunta)keskustelu tarvitsee synnyttäjäkseen ja sytyttäjäkseen - europarlamentaarikon!
Ks. Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa 11.8.2015 iltapäivään mennessä jo yli 34400 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Sairaat, eläkeläiset, perheelliset - näin leikkaukset iskevät arkeen
IL esittelee etukäteen kymmenen säästökohdetta.
Valtiovarainministeriö esittelee perjantaina ehdotuksensa ensi vuoden talousarvioksi. Hallituksen leikkauslistalla on myös päivähoito.
HALLITUS VÄLÄYTELLYT LISÄSÄÄSTÖJÄ
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus pyrkii panemaan toimeen vaalikauden loppuun mennessä yli neljän miljardin euron säästöt. Ensi vuoden säästöjen osuudeksi on arvioitu 1,4 miljardia euroa.
Mikäli hallituksen tavoittelema yhteiskuntasopimus ei synny, hallitus aikoo säästää vielä miljardin lisää. Ehdollisten lisätoimien listalla on lisäksi lähes puolen miljardin edestä veronkorotuksia.
Valtiovarainministeriö arvioi elokuun alussa, että hallituksen suunnittelemat lisätoimenpiteet kohdistuisivat eniten työllisiin, eläkeläisiin ja ikääntyneisiin, yrityksiin ja lapsiperheisiin.
LUE MYÖS
Hallituspuolueet: Koulutuksesta ja sosiaaliturvasta vaikeinta säästää
1) Päivähoito-oikeuden rajaaminen
Mistä kyse? Kun toinen vanhemmista hoitaa lasta kotona ollessaan äitiys-, isyys- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella, perheen päiväkodissa olevalla lapsella on jatkossa oikeus vain puolipäiväiseen päivähoitoon.
Ajoitus: mahdollisesti ensi vuoden alusta.
Arvioitu säästövaikutus vuositasolla: 24 miljoonaa.
2) Eläkeläisten asumistuki
Mistä kyse? Pienituloisille eläkeläisille suunnattu tuki, jota saa noin 180 000 henkilöä, "sopeutetaan vastaamaan yleistä asumistukea". Yli 40 000 ihmistä menettää päätöksen takia kuukausituloistaan 100-200 euroa (Uusisuomi.fi 9.6.2015).
Ajoitus: voimaan ensi vuoden alusta sitä mukaan, kun tukipäätöksiä annetaan.
Säästövaikutus: ensi vuonna 40 miljoonaa, loppuvaalikauden aikana vuositasolla 123 miljoonaa.
3) Indeksien jäädytys
Mistä kyse? KEL/KHI-perusteiset (kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien) indeksikorotukset jäädytetään. Jäädytys koskee mm. kansaneläkettä, perhe-eläkettä, rintamalisiä, vammaistukia sekä lapsilisiä.
Ajoitus: ensi vuoden täysjäädytyksen jälkeen korotukset mitoitetaan palkankorotuksiin, joiden ennakoidaan jatkavan äärimaltillista linjaa.
Säästövaikutus: ensi vuonna 20 miljoonaa, vuoteen 2019 mennessä 355 miljoonaa euroa.
4) Ruokavaliokorvaus
Mistä kyse? Poistetaan ruokavaliokorvaus (verottoman korvauksen suuruus tällä hetkellä 23,60 euroa/kk), jota keliakiaa sairastavat ovat voineet saada Kelalta gluteenittoman ruokavalion kustannuksiin.
Ajoitus: ensi vuoden alusta.
Säästövaikutus: 10 miljoonaa vuositasolla.
5) Potilaiden matkakorvaukset
Mistä kyse? Kasvatetaan potilaan tai kuntoutujan matkakohtaista omavastuuosuutta ja vuosittaista kustannuskattoa. Omavastuu yhdensuuntaiselta matkalta on nyt 16-32 euroa, riippuen siitä, onko taksimatka tilattu tilausvälityskeskuksesta vai ei.
Ajoitus: ensi vuoden alusta.
Säästövaikutus: 20 miljoonaa vuositasolla.
6) AURA-kuntoutus
Mistä kyse? Kuormittuneille ja jaksamisvaikeuksista tai sairauksista kärsiville räätälöity AURA-kuntoutusmalli, jonka oli tarkoitus korvata Kelan ASLAK- ja TYK-kuntoutukset, lakkautetaan ennen kuin ohjelmaa ehdittiin edes käynnistää.
Ajoitus: ensi vuoden alusta.
Säästövaikutus: 21 miljoonaa vuositasolla.
7) Tuomioistuinmaksut
Mistä kyse? Oikeudenkäyntimaksuja korotetaan.
Ajoitus: ensi vuoden alusta.
Säästövaikutus: 15 miljoonaa vuositasolla.
8) Kehitysyhteistyö
Mistä kyse? Kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan.
Ajoitus: ensi vuodesta lukien.
Säästövaikutus: 300 miljoonaa euroa vuositasolla.
9) Tekes-avustukset
Mistä kyse? Tekesin myöntämiä t&k-avustuksia vähennetään, ja rahoitusta suunnataan yhä enemmän kasvuhakuisiin yrityksiin ja "radikaaleihin innovaatioihin". Myös Tekesin strategisten huippuosaamisen keskittymien (shok) rahoitus loppuu.
Ajoitus: ensi vuodesta lukien.
Säästövaikutus: sekä t&k-avustusten että shok-rahoituksen leikkaamisen arvioidaan tuottavan ensi vuonna 10 miljoonan säästöt.
10) Työvoimapolitiikan määrärahat
Mistä kyse? Työllisyyttä tuetaan mm. palkkatuella ja starttirahoilla. Hallitus aikoo suunnata työvoimapolitiikan rahoitusta "vaikuttavimpiin toimenpiteisiin". Päätös voi joutua kovan kritiikin kohteeksi, sillä esim. Uudenmaan TE-toimistosta loppuivat työllisyysmäärärahat jo heinäkuun alussa.
Ajoitus: ensi vuodesta lukien.
Säästövaikutus: 50 miljoonaa ensi vuonna, 110 miljoonaa vuoteen 2019 mennessä.
OLLI WARIS
[email protected]
JK.
– Suomi on selvästi kärsinyt eurosta, meillä on koko alueen surkein taloudellinen kehitys. Ne jotka ajoivat Suomen tähän tilanteeseen sanovat, ettei se johdu eurosta, mutta kyllä se johtuu, Väyrynen huomauttaa.
Meidän käy varmuudella huonosti jos pysymme eurossa.”
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/307989-suomen-kay-varmuudella-huonosti-nain-paavo-vayrynen-perustelee-euro-aloitettaan
Siksikin on tarpeen!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
sopii kysyä SSS-miehistöltä, kun
professori laskee "Eurojäsenyydestä 10 prosentin hyvinvointitappion"!
Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen on turhautunut Suomen keskustelukulttuuriin.
Kanniaisen johtama 12-jäseninen asiantuntijaryhmä perää avointa keskustelua eurojäsenyyden aiheuttamista haitoista Suomen taloudelle ja tulevaisuudelle.
Kanniaisen perustama EuroThinkTank-ryhmä julkaisi tänään kirjan: Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot.
- Viime elokuussa valaistuin. Olin niin turhautunut suomalaiseen eurokeskusteluun, että päätin perustaa ryhmän, joka kriittisesti ja analyyttisesti pohtisi, mikä on euron tulevaisuus ja onko Suomen järkeä kuulua euroalueeseen, Kanniainen sanoo Iltalehdelle.
Tuoreessa euron tulevaisuutta pohtivassa kirjassa todetaan, että rahaliiton jäsenyys on aiheuttanut keskimäärin 10 prosentin hyvinvointitappion euroalueen jäsenmaille. Summa on laskennallinen keskiarvo euromaiden hyvinvointitappiosta, kun niitä on verrattu hypoteettisiin hyvinvointiodotteisiin, jos euroaluetta ei oltaisi perustettu.
- Laskelmat on tehty viime vuoteen asti ja tänä vuonna tappiota tulee lisää. Euroon kuuluva Suomi ei pysty ylläpitämään hyvinvoinnin kasvua, Kanniainen sanoo.
"Suomi on yhden totuuden maa"
Professori on turhautunut Suomen keskustelukulttuuriin.
- Suomi on aina yhden totuuden maa, meillä ei ole sellaista traditiota, että arvioitaisiin avoimesti ja analyyttisesti vaihtoehtoisia näkemyksiä.
- Tosin keskustelu olisi kannattanut käydä jo silloin, kun Kreikka ajautui kriisiin, mutta on tämä asia yhä ajankohtainen. Historia on osoittanut, että riippumattomien maiden valuuttaunionit eivät ole menestyneet.
Kanniaisen mukaan ilman vahvaa liittovaltiota löyhästi toisiinsa sitoutuneet maat ovat aina itsekkäitä. Esimerkiksi Saksa haluaa säilyttää euron, koska on merkittävin hyötyjä yhteisvaluutasta.
- Saksalla on mehevä seitsemän prosentin vaihtotaseen ylijäämä. Italia puolestaan ei aio maksaa velkojaan vaan haluaa, että euromaat maksavat ne yhteisillä eurobondeilla, Kanniainen sanoo.
Itsekkäämpi Suomi
Professori Kanniaisen mukaan myös Suomen pitäisi olla itsekkäämpi.
- Suomen pitää avoimesti punnita, mikä vaihtoehto on sille paras, jos talouskasvu halutaan säilyttää.
Kanniainen muistuttaa, että kruunumaa Ruotsi hyötyi omasta valuutastaan vuoden 2009 kysyntäsokin aikana. Kruunu heikkeni 20 prosenttia ja maan vienti elpyi nopeasti. Euron jäsenenä Suomen vientisektorin kustannusrakenteen, esimerkiksi työvoimakustannusten, olisi pitänyt joustaa yhtä reilusti alaspäin, jotta Suomen kilpailukyky olisi säilynyt yhtä hyvänä kuin Ruotsin.
Kanniaisen mukaan Suomella on kolme tulevaisuusvaihtoehtoa:
1) Ajopuuvaihtoehdossa Suomi pysyttelisi mukana liittovaltiokehityksessä ja hyväksyisi suurten jäsenmaiden saneleman politiikan. Tämä veisi Suomen pikkuhiljaa osaksi vahvaa liittovaltiota.
2) Peesausvaihtoehdossa Suomi irtaantuisi liittovaltiokehityksestä ja palaisi yksipuolisesti noudattamaan Maastrichtin sopimusta. Se tarkoittaisi option auki jättämistä mahdolliselle myöhemmälle eurosta eroamiselle. Tähän vaihtoehtoon liittyisi luopuminen pyrkimyksestä kuulua niin sanottuun EU:n ytimeen.
3) Kolmantena vaihtoehtona nähdään eurosta eroaminen eli fixit. Se ei Kanniaisen asiantuntijaryhmän mukaan johtaisi merkittäviin häiriöihin rahoitusmarkkinoilla. Poliittisesti fixit-vaihtoehto tarkoittaisi päätymistä EU:n ulkokehiin.
Kanniainen ei halua kertoa, mikä kolmesta vaihtoehdosta on hänen suosikkinsa.
- Toivoisin, että nyt voisi alkaa avoin keskustelu Suomen tulevaisuudesta.
KREETA KARVALA
Iltalehti 7.5.2014
http://www.iltalehti.fi/talous/2014050718269889_ta.shtml
Vrt.
Katso ja muistele!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
mutta eipä taida olla enää kenelläkään, ei ainakaan Kreikalla ja kreikkalaisilla - eikä ainakaan missään ytimissä...
"Kreikan velkoja tullaan leikkaamaan – Poliittisesti helpompaa kutsua pehmeäksi velkajärjestelyksi"
Kreikan kolmas tukipaketti vaatii vaikeita kompromisseja. Asiantuntijat uskovat, että velkahelpotukset ovat välttämättömiä.
Kreikan kolmannen apupaketin neuvottelut on saatu päätökseen ja edessä on paketin hyväksyttäminen Euromaiden kansallisissa parlamenteissa. Onko kyseessä ratkaisu loppumattomalta tuntuvasssa kriisissä, tästä aamu-tv:ssä keskusteltiin Aktian pääekonomistin Anssi Rauhalan ja tutkijan Lauri Holapan kanssa.
Video: Yle
Kreikan lainaohjelman toteutuminen tulee vaatimaan käytännössä Kreikan velkojen leikkaamista, sanoivat Helsingin yliopiston tutkija Lauri Holappa ja Aktian pääekonomisti Anssi Rantala aamu-tv:n haastattelussa 12.8.2015..
– Puhutaan pehmeästä velkajärjestelystä, jossa korkoja lasketaan ja pidennetään lainojen maturiteettia. Käytännössä se ei eroa mitenkään velkojen leikkauksesta, mutta se on todennäköisesti poliittisesti helpompaa, Rantala sanoo.
Kreikan kolmannesta tukipaketista päästiin eilen periaatteelliseen sopuun. Nyt velkojamailta vaaditaan vielä poliittinen päätös 85 miljardin euron lainaohjelmasta. Suomessa suuri valiokunta ottaa asiaan kantaa torstaina, euroryhmän valtiovarainministerit käsittelevät lainaohjelmaa perjantaina.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on vaatinut velkahelpotuksia. Sen lisäksi velkojen leikkaaminen on tärkeää Kreikan hallitukselle sisäpoliittisista syistä. Mikäli pääministeri Alexis Tsiprasin linja häviää Syrizan kuukauden päästä järjestettävässä puoluekokouksessa, on Kreikassa tiedossa todennäköisesti uudet vaalit ja uusi konflikti velkojien kanssa, Holappa arvioi.
– Velkajärjestely on välttämätön, että prosessi tällaisenaan kulkisi eteenpäin, Holappa sanoo.
Velkojien kesken on erimielisyyttä suhtautumisessa Kreikan velkojen leikkaamiseen. Poliittisista syistä tiukan Kreikka-linjan poliitikot joutuvat myymään velkahelpotukset omalle äänestäjäkunnalleen jonain muuna kuin velkaleikkauksina.
– Tässä on sellainen absurdi tilanne, että Saksa ei haluaisi tehdä velkahelpotuksia, mutta haluaa IMF:n mukaan. IMF taas haluaa velkahelpotuksia tullakseen mukaan. Todennäköistä kuitenkin on, että jonkinlainen kompromissi löydetään, Holappa sanoo.
Euroopan komission mukaan Kreikka ja sen lainoittajat pääsivät eilen periaatteelliseen yhteisymmärrykseen Kreikan uuden lainaohjelman ehdoista. Vielä ei tiedetä, mitä yksityiskohtia sopuun sisältyy. Rantala arvioi, että poliittinen päätös velkajärjestelyistä pyritään siirtämään syksyyn.
Matti Koivisto
Yle Uutiset 12.8.2015
http://yle.fi/uutiset/kreikan_velkoja_tullaan_leikkaamaan__poliittisesti_helpompaa_kutsua_pehmeaksi_velkajarjestelyksi/8220536
Vrt.
"- - Puheissa euroalue näyttäytyy yhteen hiileen puhaltavana idyllisenä perheenä, mutta Kuisman kuvaileman europerheen dynamiikka on tutumpi sosiaaliviranomaisten raporteista, kuin matkailumainoksista.
"Vaikea kuvitella, että tämän päivän Euroopassa pystyttäisiin kovin pitkään rakentamaan rahajärjestelmää sen varaan, että ne jotka eivät pärjää, pakotetaan siihen mukaan."
– Professori Markku Kuisma
– Tässä perheessä vahvimmat jäsenet käyttävät heikompia hyväkseen, ovat väkivaltaisia ja hallitsevat julmuudella, Kuisma sanoo.
– Vaikea kuvitella, että tämän päivän Euroopassa pystyttäisiin kovin pitkään rakentamaan rahajärjestelmää sen varaan, että ne jotka eivät pärjää, pakotetaan siihen mukaan. Eihän sellainen voi kestää kuin pakkovallalla. Nyt nähdään sortuuko systeemi, Kuisma uskoo.
Yle 16.7.2015
http://yle.fi/uutiset/professori_euroalueesta_suomi_on_saksan_jaloissa_raksyttava_pikkukoira/8156758
Paneeko miettimään, millaisia vaihtoehtoja Suomessa kannattaisi pikaisestikin harkita, jotta parhaiten voitaisiin turvata Suomen kansalliset - ja siis myös tavallisten Suomen kansalaisten - edut?
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Pässi vei meidät EU:un nyt on aika erota tästä herrojen leikkipajasta.Valta kansalle eli äänestys EU:sta.
Mitä vuoden 1998 EMU-ratkaisusta on siunaantunut
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 34500 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin kansanvallan kannalta sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
vuonna 1998 oli perusteellinen virhe, sen kielteiset
vaikutukset on pyrittävä korjaamaan viipymättä! Parempi siis myöhään kuin ei silloinkaan!
Ks.
"Soraääni hallituksesta: Perussuomalaisten Turunen haluaa Kreikka-paketin
Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps) vaatii Kreikan kolmatta tukipakettia koko eduskunnan käsittelyyn.
- Pelkästään suuren valiokunnan käsittely ei riitä, enkä ymmärrä, miten Suomen kantaa voitaisiin edes muodostaa, jos ei ole tiedossa, mitä IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto) aikoo tehdä, Turunen perustelee tiedotteessaan.
Turunen toteaa myös, että eurojärjestelmään liittyminen on Suomelle sodan jälkeisen historian suurin virhe.
- Suomi on menettänyt kilpailukykynsä nimenomaan yhteisvaluutan vuoksi. Suomen virhettä liittyä euroon käyttää kilpailijamme tietenkin hyväkseen, Turunen sanoo.
Turusen mukaan tässä tilanteessa olisi viisainta viheltää peli poikki ja jäädä Kreikan kolmannen tukipaketin ulkopuolelle.
STT
Iltalehti 12.8.2015
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015081120163168_uu.shtml
JK.
"Eurojäsenyydestä 10 prosentin hyvinvointitappio!
Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen on turhautunut Suomen keskustelukulttuuriin.
Kanniaisen johtama 12-jäseninen asiantuntijaryhmä perää avointa keskustelua eurojäsenyyden aiheuttamista haitoista Suomen taloudelle ja tulevaisuudelle.
Kanniaisen perustama EuroThinkTank-ryhmä julkaisi tänään kirjan: Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot.
- Viime elokuussa valaistuin. Olin niin turhautunut suomalaiseen eurokeskusteluun, että päätin perustaa ryhmän, joka kriittisesti ja analyyttisesti pohtisi, mikä on euron tulevaisuus ja onko Suomen järkeä kuulua euroalueeseen, Kanniainen sanoo Iltalehdelle.
Tuoreessa euron tulevaisuutta pohtivassa kirjassa todetaan, että rahaliiton jäsenyys on aiheuttanut keskimäärin 10 prosentin hyvinvointitappion euroalueen jäsenmaille. Summa on laskennallinen keskiarvo euromaiden hyvinvointitappiosta, kun niitä on verrattu hypoteettisiin hyvinvointiodotteisiin, jos euroaluetta ei oltaisi perustettu. - -
- Suomen pitää avoimesti punnita, mikä vaihtoehto on sille paras, jos talouskasvu halutaan säilyttää.
Kanniainen muistuttaa, että kruunumaa Ruotsi hyötyi omasta valuutastaan vuoden 2009 kysyntäsokin aikana. Kruunu heikkeni 20 prosenttia ja maan vienti elpyi nopeasti. Euron jäsenenä Suomen vientisektorin kustannusrakenteen, esimerkiksi työvoimakustannusten, olisi pitänyt joustaa yhtä reilusti alaspäin, jotta Suomen kilpailukyky olisi säilynyt yhtä hyvänä kuin Ruotsin.
Kanniaisen mukaan Suomella on kolme tulevaisuusvaihtoehtoa:
1) Ajopuuvaihtoehdossa Suomi pysyttelisi mukana liittovaltiokehityksessä ja hyväksyisi suurten jäsenmaiden saneleman politiikan. Tämä veisi Suomen pikkuhiljaa osaksi vahvaa liittovaltiota.
2) Peesausvaihtoehdossa Suomi irtaantuisi liittovaltiokehityksestä ja palaisi yksipuolisesti noudattamaan Maastrichtin sopimusta. Se tarkoittaisi option auki jättämistä mahdolliselle myöhemmälle eurosta eroamiselle. Tähän vaihtoehtoon liittyisi luopuminen pyrkimyksestä kuulua niin sanottuun EU:n ytimeen.
3) Kolmantena vaihtoehtona nähdään eurosta eroaminen eli fixit. Se ei Kanniaisen asiantuntijaryhmän mukaan johtaisi merkittäviin häiriöihin rahoitusmarkkinoilla. Poliittisesti fixit-vaihtoehto tarkoittaisi päätymistä EU:n ulkokehiin.
Kanniainen ei halua kertoa, mikä kolmesta vaihtoehdosta on hänen suosikkinsa.
- Toivoisin, että nyt voisi alkaa avoin keskustelu Suomen tulevaisuudesta.
KREETA KARVALA
Iltalehti 7.5.2014
http://www.iltalehti.fi/talous/2014050718269889_ta.shtml
Vrt.
Katso ja muistele!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372