Mietin sukutapaamisessa kesällä 2015, että voidaanko tuota Nousiaisen klassikkoa "Yksi ainoa elämä" vuodelta 1980 jakaa kenelle tahansa, kuten tapahtui tapaamisessamme. Jos ymmärrän oikein tekstiä, niin, jos saaja ei toimi kuten Tapio oman uskonkokemuksensa perusteella kehoittaa, niin joutuu helvettiin. Olen jo niin vanha uudestisyntynyt Jumalan armosta (1969) että olin joskus samaa mieltä, mutta en enää tänään. Miksikö? Olen oppinut, että Jumalalla on jokaiselle ihmiselle aivan oma polku, eikä se ole suinkaan Nousiaisen tai minun tai arkkipiispa Mäkisen tai pastori Asko Tynjäjälän tai jonkun muun vapaakirkon johtajan tai maallisen taatelintallaajan tie. Pitkän uskon kokemuksen omaava akateeminen sukulaiseni sanoi, että pitäisi paljon rukoilla saajan puolesta, jos saa tälläistä ratkaisukeskeistä vaatimusta edellyttävää kirjasta nykypäivänä, koska aika on aivan toinen kuin Nousiaisen kirjoittamisen aikana. Olen ehkä samaa mieltä. Olenko väärässä?
Yksi ainoa elämä ja tuomari Tapio Nousiainen
mikkelinmies1
197
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Muuten todella hyvä kirja, mutta sisältää yhden epäraamatullisen ajatuksen, en nyt muista mikä.