köökkien etnologeille mitään?
På ryska = po russkij, kertooko bättre folkille
bättre-folk
42<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Mitä pitäis kertoa?
Et edes sitä tiedä.
En. Mitä pitäis? Tiedätkö sinä? Oletko etnologi?
Minä kysyisin palstalla hääräävältä Ankdam-asiantuntijalta, tarkoittaako ruotsin ja venäjän kielisukulaisuus, että ruotsinkieliset ovatkin venäläisiä / venäläiset ovat ruotsalaisia, ja suomenkieliset siinä välissä mongoleja, vai mitä?
ruotsin minä "jag = venäjän "ja"
ruotsin hän "han, hon" = venäjän "on, ona"
ruotsin venäjänkielellä "på ryska" = venäjän "po russkij"
Viisaita vastauksia odotellen
Jotain tällaista viisastako kaipaat?
Tämä graafinen kartta kertoo kerua kieltään siitä miksi suomenkielisten on niin vaikea oppia vieraita kieliä. Omasta kielestä kun ei ole oppimisessa mitään apua.
https://elms.wordpress.com/2008/03/04/lexical-distance-among-languages-of-europe/
Jos haluaa oppia vaikka kiinan niin kummasta on enemmän hyötyä - suomesta vai ruotsista?
Pakkoruotsi vie oppitunteja ja oppilaiden aikaa muilta kieliltä lukiota myöten. Muumiruotsi on Ruotsissakin vitsi, minkä monet surut ovat järkytyksekseen huomanneet.. niin minäkin.
Pakkoruotsiko siis helpottaa muiden kielten opiskelua?
Ha-ha. Mulla on yliopistosuorituksia kuudessa vieraassa kielessä muiden tutkintojeni ohessa. Olen myös asunut ja oleskellut useissa maissa, neljällä mantereella, ja myös Ruotsissa.
Suuresti harmittaa, kun esim. ranska on jäänyt kielivalikoimasta pois. Vuorokaudessa on vain 24 tuntia ja yksi elämä. Älkäämme uhratko sitä pakkoruotsiin.
VAPAAVALINTAISENA OK.
>>>Mutta aina niin viisas "Ankdam" ei vastannut kysymykseeni ruotsin ja venäjän kielisukulaisuudesta, joka olisi kaikille täysin ilmeistä ilman kyrillisiä kirjaimia. Miksikö niin?
Ruotsin ja venäjän kielisukulaisuus on päivänselvää. Mutta entä kansojen sukulaisuus, viisas Ankdam??? - ja suomalaiset siinä välimaastossa, mongoleja vai?
Kaikki tunnit vie aikaa joltain muulta. Englannin ohella ruotsi on kuitenkin Suomessa se hyödyllisin kieli osata suomen kielen ohella. Vai tuleeko mieleesi oisko joku yksittäinen toinen kieli hyödyllisempi?
Ei kyse ole siitä mitä kaikkea ihanaa voisi tarjota, vaan siitä mihin on varaa.
Sorry, en nyt oikein ymmärrä mitä ajat takaa. Venäjä on tietääkseni ruotsinkielisen helpompi oppia suomenkielisen, niin ainakin kertovat ne ystäväni jotka ovat opiskelleet venäjää. Itse en osaa venäjää joten en tiedä.
Moskovassa kuitenkin kerran vuosia sitten eräillä virallisilla illallisilla, kun oikein skarppasin pysyin aika hyvin kärryillä siitä mistä puhuttiin vaikken mitään ymmärtänytkään. Isäntäväkikin silloin huomasi että pysyin mukana ja kysyivät parikin kertaa minulta puhunko venäjää ja kun vastasin kieltävästi he selvästi suhtautuivat minuun hieman epäilevästi. Taisivat epäillä vakoojaksi.
Ankdam: Olisiko joku toinen kieli hyödyllisempi kuin ruotsi, ja mihin kouluilla on varaa.
Sodan jälkeen ja viisikymmentäluvullakin opiskeltiin oppikouluissa englantia ja vaihtoehtona saksaa ns. pitkänä kielenä. Siihen oli varaa köyhässä Suomessa. Ruotsia opiskelivat kaikki oppikoululaiset.
Lapsena olisin halunnut lukea alaluokilta lähtien sekä englantia että saksaa, ja ruotsia vasta lukiossa. Ei se vieläkään tunnu huonolta idealta; saksa sentään on EU:n valtakieliä ja sitä osataan myös itäisessä Keski-Euroopassa. Skandinaaviassa tullaan toimeen englannilla, mutta ranska jäi miulta unohduksiin. Ainoa paikka missä ruotsia tarvitaan on Ahvenanmaa ja Pohjanmaan ruotsinkieliset rannikkokunnat. Kohteliaisuudesta puhun sitä Turunmaan saaristossa ja Raaseporissa, mutta pääkaupunkiseudulla ei ruotsiani haluta kuulla.
Ulkomaiset televisiokanavat, lehdet ja kirjat avaavat näköaloja kaikkialle maailmaan. Svenskfinland on tietysti oma kohteensa sekin, mutta hieman itseensä käpertynyt. Suomenruotsalaisille kielten opiskelu kuulemma on kuitenkin helpompaa kuin suomenkielisille, mistä voi vain onnitella heitä.
Fakta on että suuri enemmistö suomenkielisiä ei kertaakaan elämässään tarvitse ruotsia yhtään mihinkään, kun laajoilla alueilla Suomea ei asu ruotsinkielisiä.
Fakta on myös että eläessään 95% suomenkielisessä maassa, ruotsinkieliset pakostakin tarvitsevat suomen osaamist, kuten kaikki pienet kielivähemmistöt kaikkialla maailmassa joutuvat opettelemaan enemmistön kielen. Kun ruotsinkielisille tarjotaan omakieliset koulut ja palvelut, plus kaikki tuki myös suomen opiskeluun sen pitää ruotsinkielisille riittää. Se tarjoaa heille tasavertaiset mahdollisuudet elää kansalaisina 95% suomenkielisessä maassa.
Selvää on myös, että vaikka ruotsinkielisillä on luonnollinen tarve opiskella suomea, siitä ei voi seurata, että enemmistöllä pitää olla pakko oppia vähemmistön kieli. Se on tarpeetonta ja valtavaa resurssien haaskausta.
Kaikkien etu on että opetusresursseja käytetään tarkoituksenmukaisesti, yleissivistävien opintojen lisäksi sellaisten taitojen hankkimiseen joita aidosti tarvitaan mahdollisimman laajasti koko maassa.
Ruotsin taidon tarve on niin marginaalinen Suomessa, että siihen ei pidä törsätä rahaa siinä määrin kuin nykyisellään tehdään. Se on pähkähullua,
"Sodan jälkeen ja viisikymmentäluvullakin opiskeltiin oppikouluissa englantia ja vaihtoehtona saksaa ns. pitkänä kielenä. Siihen oli varaa köyhässä Suomessa. Ruotsia opiskelivat kaikki oppikoululaiset. "
Oppikoulu ei ollut ilmainen! Köyhät, laiskat tai tyhmät, eli ne jotka jostain syystä kävivät vain kansakoulun, eivät lukeneet kieliä lainkaan.
Minä olen suomen lisäksi opiskellut englantia, saksaa ja ranskaa mutta vanhemmat maksoivat!
Itse asiassa minäkin olen sitä mieltä että olisi suotavaa että olisi enmemmän valinnanvaraa ja yksityiskouluja fiksuille ettei tarvitsisi kärsiä nykyisestä tasapäistämisestä.
"Fakta on että suuri enemmistö suomenkielisiä ei kertaakaan elämässään tarvitse ruotsia yhtään mihinkään, kun laajoilla alueilla Suomea ei asu ruotsinkielisiä."
Faktaa on että vielä harvempi TARVITSEE saksaa tai ranskaa.
Jokainen kieli jonka opettelee on mahdollisuus. HUOM! opettelee, enkä nyt siis tarkoita että lukee sitä koulussa 2 viikkotuntia vaan että oikeesti hankkii kielitaidon.
Ihan hyvin sitä pärjää ilman mitää kielitaitoa mutta jokaisen taitonsa voi ottaa käyttöön jos haluaa hakeutumalla sinne tai sellaiseen työhön jossa sitä voi hyödyntää. Eikä tarvitse mennä edes ulkomaille hyödyntääkseen ruotsin kielen taitonsa!
Oma ranskani on käytön puutteessa rapistunut aika paljon kun taas saksaa tulee käytettyä aika paljon. Suomea ja ruotsia puhun joka päivä ja englantiakin aika usein.
Miksi "Ankdam" ei vastaa kansojen sukulaisuuskysymykseen?
Otetaanko vaikka pisa testi mittariksi millä niihin parempiin kouluihin oppilaat valitaan?
Vill man studera språkens släktskap, så kan man antingen göra det på ett vardagligt sätt genom att på måfå se vilka ord som påminner om varandra. Alternativt, kan man göra det mera systematiskt.
Ett klassiskt exempel är ju
svenska - engelska - finska
Alternativ Alternative Vaihtoehto
Flamma Flame Liekki
Fela Fail Epäonnistua
Favorit Favorite Suosikki
Fixa Fix Korjata
Flexibel Flexible Joustava
Centrum Center Keskus
Två Two Kaksi
Var Where Missä
Där There Siellä
o.s.v.
Ankdam väittää, että saksaa ja ranskaa tarvitaan vähemmän kuin ruotsia.
?? kun maailmassa karkeasti 100 milj puhuu ranskaa tai saksaa, mutta ruotsia vain 10 miljoonaa.
Miksi ihmeessä ruotsalaiset opiskelevat isoja maailmankielisiä, vaikka he jo osaavat ruotsia, mikä Ankdamin mielestä on ylivertainen taito, joka päihittää ranskan ja saksan osaamistarpeen.
Suomessakin vain aniharva tarvitsee ruotsin osaamista. Kautta koko laajan Suomenmaan ruotsinkielisten väestöosuus on n 0%. Kapealla rannikkovyöhykkeellä ruotsinkielisiä on enemmän, mutta samanaikaisesti rannikkovyöhykkeellä on vieraskielisiä enemmän kuin ruotsinkielisiä. Esim Vantaalla ruotsinkielisiä vain 2.7%, mutta vieraskielisiä 14%
Ankdam toteaa: "Ihan hyvin sitä pärjää ilman mitää kielitaitoa mutta jokaisen taitonsa voi ottaa käyttöön jos haluaa hakeutumalla sinne tai sellaiseen työhön jossa sitä voi hyödyntää. "
Miten ihmeessä 5 milj suomenkielistä voisi hakeutua 5% vähemmistön lähelle, käyttämään ruotsia. Se on fyysisesti täysin mahdotonta.
Eikä 5 milj suomenkielistä voi Ruotsiin tai Norjaan muuttaa!
Kasvava määrä kansainvälisiä EU-suomalaisia tarvitsee isojen maailmankielten osaamista, joko kotimaassa tai ulkomailla.
Valitettavasti ruotsin opiskeluun törsätään ylimitoitettu määrä resursseja, joita kipeästi tarvittaisiin muiden taitojen ja isojen maailmankielten opiskeluun.
Resursseja on vain rajallisesti, siksi pitää tehdä valintoja, ja siksi ruotsin pakollisuus pitää muuttaa valinnaisuudeksi, jotta ilman lisäpanostuksia osa ikäluokasta voi opiskella muita tärkeitä taitoja ruotsin vaihtoehtona.
Mitä sinä jankutat? Minähän vastasin! Tietellisellä tarkkuudella jopa, enkä millään mutulla. Linkin takana on kaikkien Euroopan kielten kielisukulaisuuskartta. Mitä vielä kaipaat?
https://elms.wordpress.com/2008/03/04/lexical-distance-among-languages-of-europe/
Ankdam: "Ei kyse ole siitä mitä kaikkea ihanaa voisi tarjota, vaan siitä mihin on varaa."
Nyt Suomella on varaa opettaa englantia ja kaikkien pakkoruotsia sekä viimeistään yläasteen 8. luokalla useita valinnaisia kieliä harvoille oppilaille pääasiassa pienissä luokissa. Pienet luokat täyttyisivat, jos ruotsi liitettäiin muiden valinnaisten kielten joukkoon ja valinnan voisi tehdä heti 7. luokalla pakkoruotsin sijasta.
Siis Suomella on varaa opettaa englantia ja pakkoruotsin sijasta mitä tahansa tarjolla olevaa valinnaista kieltä, ruotsi yhtenä niiden joukossa ja tätä kaikkea suurin piirtein samaan hintaan kuin nykyisin englantia ja kaikkien pakkoruotsia sekä liian harvoille oppilaille valinnaisia kieliä.
Ankdam ei ole vieläkään vastannut. Koipussista vedetty "kielikartta" ei vastaa kysymykseen kansojen sukulaisuudesta. Kertoisitko nyt lopultakin, aina niin viisaana kun olet täällä ihmisiä valistamassa. Ruotsin ja venäjän kielisukulaisuus on täysin ilmeinen, mutta entä suomalaiset siinä välissä, mongoleja vai?
Puhe oli Suomesta!
Tätä minä kommentoin: "Fakta on että suuri enemmistö suomenkielisiä ei kertaakaan elämässään tarvitse ruotsia yhtään mihinkään, kun laajoilla alueilla Suomea ei asu ruotsinkielisiä."
Vielä vähemmän täällä niitä saksan ja ranskakielisiä asuu.
Kielitaitoa tarvitaan mutta ei se sillä hoidu että vaihdetaan yksi kieli toiseen kieleen. Itse olen täällä moneen kertaan todennut ettei englanti ole kovinkaan vahva kieli Euroopassa, saksa rulettaa. Kieltä tarvitaan muuallakin kuin neukkareissa! Kuvitelma kaiken kattavasta, universaalista englannin kielen taidosta on harhaa.
Jos et ymmärrä vastaustani niin olen pahoillani, rautalanka pääsi juuri loppumaan.
I rest my case.
No sinä et ainakaan ole, kun et näytä tietävän mikä etnologi on.
Suuret valinnaisten kielten valikoimat löytyvät vain suurista kouluista.
Mitä rahaan tulee niin yksi opetustunti maksaa opettajan palkan ja koulun kiinteät kulut, riippumatta siitä onko luokassa 7, 20 tai 30 oppilasta. Nykyäänkin on jo monessa koulussa kustannussyistä asetettu minimiryhmäkoot niin korkealle ettei kovin monia ryhmiä synny.
Kuvitteletko todella että 21 ruotsin opiskelijaa yhdessä luokassa maksaa saman kuin 7 ranskan, 7 saksan ja 7 ruotsin opiskelijaa eri luokissa.
Tänk på det!
Mikä on yleisin Seinäjoella käytetty vieras kieli, onko se ruotsi vaiko joku muu?
Mikä on yleisimmin osattu vieras kieli Seinäjoella, ruotsi vaiko joku muu?
"Kielitaitoa tarvitaan mutta ei se sillä hoidu että vaihdetaan yksi kieli toiseen kieleen."
Ankdam, tuo ei pidä paikkaansa.
Tietenkin aika ajoin pitää tarkistaa, minkä kielen opiskelu on tarpeellista, minkä ei. Esim latina oli pitkään pakkokieli, kunnes myönnettiin, että se ei ole ihmisten arkitodellisuudessa mitenkään tarpeellinen kieli. Vaikka se on todella yleissivistävä kieli!
Siksi latinan tilalle vaihdettiin muita kieliä!
Aikoinaan oppikouluissa opiskeltiin myös saksaa melko yleisesti.
Sittemmin saksan tilalle valittiin englanti. Se oli järkevää, koska englanti on paljon laajemmin käytetty kieli kuin saksa ja siitä hyötyvät paljon useammat.
"Itse olen täällä moneen kertaan todennut ettei englanti ole kovinkaan vahva kieli Euroopassa, saksa rulettaa."
Ankdam, tuo ei pidä paikkaansa. Englanti "rulettaa" Euroopassa ja maailmanlaajuisesti saksan ylivoimaisesti!
Katso vaikka, mitä kieliä maailmassa puhutaan/osataan eniten.
Ilman muuta tänä päivänä englanti on tarpeellisin ja hyödyllisin kieli maailmanlaajuisesti.
Tilanne voi toki muuttua.
Nyt kuitenkin Suomen kouluissa kaikkien kannattaa opiskella englantia. Sen lisäksi on hyvä tarjota valinnaisena muita kieliä, saksaa, ranskaa, espanjaa, portugalia, ruotsia, kiinaa, japania ....
Turha on kuitenkaan kaikille tuputtaa montaa eri kieltä. Ja kielen aloitusryhmän on oltava vähintään 10 oppilasta.
Kielenopiskelun merkitystä ei pidä yliarvioida.
Substanssiaineiden,matematiikan, fysiikan, kemian, biologian, taito- ja taideaineiden jne opiskelu on mielestäni tärkeämpää kuin monien eri kielien opiskelu.
Niissä pitää tarjota valinnaisia kursseja niille, jotka niistä ovat kiinnostuneita.
Kieltenopiskelua vain kohtuullisesti, mutta vahvasti monien muiden taitojen opiskelua! Ja liikuntaa!
Ankdam: "Kuvitteletko todella että 21 ruotsin opiskelijaa yhdessä luokassa maksaa saman kuin 7 ranskan, 7 saksan ja 7 ruotsin opiskelijaa eri luokissa."
Peruskoulun yläluokilla opetusryhmässä on ollut keskimäärin runsaat 16 oppilasta. www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/peruskoulun-opetusryhmien-koko-pienentynyt/2786168
Jos yläasteen 7. luokan oppilaita olisi esimerkkisi mukaisesti kaikkiaan vain 21, ei siitä nykyoloissa tietenkään voi muodostaa 7 oppilaan opetusryhmiä. Asia muuttuu täysin, kun oppilaista on luotavissa esimerkiksi kolme 16 oppilaan ryhmää. Kolmelle ryhmälle pakkoruotsin opettaminen maksaa oletettavasti saman verran kuin kolmen eri kielen opettaminen hajautettuna samalle joukolle: esimerkiksi yhdelle ryhmälle saksaa, toiselle ranskaa ja kolmannelle ruotsia sen mukaan, mitä kieliä kunnalla on tarjolla vaikkapa 8. luokalla valinnaisesti. Pakkoruotsi syö tuon mahdollisuuden, ja kielivarantomme pysyy englantina ja pakkoruotsina.
Edellä (16.8.2015 18:03) osoite on puutteellinen. Pitää olla:
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/peruskoulun-opetusryhmien-koko-pienentynyt/2786168
Eikö kielten opiskelussa periaatteena ole se että pärjää ulkomailla eikä kotimaassa? Suomenkielinen pärjää suomessa kyllä ihan ilman mitään ongelmia pelkällä suomella, mutta ulkomailla täytyy osata jotain muuta.
> Aloitus: Ruotsi ja venäjä ovat kumpikin indoeurooppalaisia kieliä.
> Ankdam: Suomen kieliopin osaaminen auttaa suuresti vieraiden kielten kieliopin osaamisessa. Ruotsin kieliopi ei on pikemmin haitaksi saksan sanajärjestystä opeteltaessa, ja englannin kieli rakentuu aivan eri tavalla kuin muut kielet. Esim. italian kielen kieliopin oppii hyvin suomen kielioppiin vertaamalla. ainoastaan futuro anteriore oli vaikea, koska sitä ei sellaisenaan ole suomessa.
Eruooppalaisissa kielissä on paljon latinalaisperäisiä sanoja. Esim. englantiin ne ovat tulleet ranskan välityksellä.Kun ne kerran oppii, ne tunnistaa muistakin kielistä.
Italian opettaja luuli, että jotkut asiat olisivat vaikeita, koska niitä on vaikea selittää. Suomen kieliopin avulla vaikeudet katosivat helposti. - Esim ruotsinkieliset eivät kovinkaan hyvin tajua, millä tavalla suomenkielinen oppii ja omaksuu vieraan kielen.
Kyllä, ns. vanhat latinalaispohjaiset kielet äännetään aika paljon kuten kirjoitetaan samoin intonaatio. Lisäksi espanjasta löytyy esim. suomen "savolaisen" lienee, ottia tuota - konstruktio. Latinalaisten rytmissä ja ajattelussa on samaa vanhan suomenkielen kanssa.
Germaaniset kielet ovat kaukaa idästä tulleiden sekakieliä, ja ääntäminen tapahtuu enemmän kielen ja suun etuosassa. Tämä ääntämys on yhtä vierasta suomelle kuin vaikkapa italialle.
>>>MUTTA AINA NIIN VIISAS ANKDAM; edelleen odotamme viisauttasi ja näkemystäsi ruotsalaisten ja venäläisten sukulaisuudesta, ja miten suomalaiset siinä välissä sijoittuvat - mongoleja????. Ruotsin ja venäjän kielisukulaisuus on ilmiselvää, siihen ei koipussista vetämääsi "karttaa" tarvita.
"> Ankdam: Suomen kieliopin osaaminen auttaa suuresti vieraiden kielten kieliopin osaamisessa. Ruotsin kieliopi ei on pikemmin haitaksi saksan sanajärjestystä opeteltaessa, ja englannin kieli rakentuu aivan eri tavalla kuin muut kielet. Esim. italian kielen kieliopin oppii hyvin suomen kielioppiin vertaamalla. ainoastaan futuro anteriore oli vaikea, koska sitä ei sellaisenaan ole suomessa."
Mikä ihmeen minun sitaatti tuo muka on? Tuo ei ole minun tekstä! Haukkukaa ja ***uilkaa mutta älkää nyt panko suuhuni täysin outoja juttuja!
"Ankdam" voisi laajentaa yleissivistystään ja jatkaa muiden neuvomista vasta sen jälkeen.
Nuoli sanan 'Ankdam' edessä' osoitti kenelle repliikki oli soitettu. Nähtävästi olisi pitänyt merkitä osoite selvemmin. Toivottavasti Ankdam kuitenkin antaa arvoa suomen kieliopin tuntemiselle, kun suomalainen opiskelee vieraita kieliä.
Kaksikielisyyttä Suomessa tarvitsevat tietyt virkamiehet, ja heidän on osattava molempien kansalliskieltemme kieliopit voidakseen kirjoittaa selviä ja ymmärrettäviä ohjeita ja päätöksiä, Kieliopin vähättely tuhoaa kaksikielisyyden virkamiestasolla.
...osoitettu ei soitettu....
@Trotjänare
Nuoli tarkoittaa minun yleissivistyksessäni yleensä jotain jaettua / edelleen lähetettyä ja sitä näkee enimmäkseen sposteissa. Täällä tosin ei ole osunut silmiini kertaakaan aiemmin. Lisäksi nikkini perään oli laitettu kaksoispiste joka vielä vahvisti vaikutelmaa siitä että teksti olisi muka minun kirjoittama.
Noh, never mind, ei siis ollut!
Hyvä ja laajalti tunnettu merkki käyttää jos haluaa osoittaa sanansa jollekin on @ eli at.
Slaavilaiset kielet saivat aikoinaan paljon vaikutteilta Pohjolan viikingeiltä eli varjageilta, kun nämä valloittivat silkkitien varrella olevia alueita ja perustivat kaupunkeja Venäjän jokien varsille. Viikinkikuningas Rurik perusti mm. Novgorodin. (Nygård). Myös nimi "russ" tulee viikingeiltä. Viikingit olivat pääosin kotoisin Roslagenista, nykyisen Tukholman lähettyviltä, ja he kutsuivat itseään sillä nimellä. Slaavien ja mm. suomensukuisten kansojen alueita ruvettiin kutsumaan Russ- tai Rysslandiksi, eli viikinkienmaaksi. Nimitys varjag tulee viikinkien riimukirjoituksesta löydetyistä sanoista "var jag" eli "minä kävin täällä". Samanlaisia tageja löytyy nykyisinkin kaupunkien seinistä, kuten esim. Killroy was here" jne. Myös venäjänkielinen sana gorod eli kaupunki on muinais sakandinaaviskaa, eli gård tai gaard, kartano tai linna eli kaupunki tai kauppapaikka. Björkö, kauppapaikka Tukholman lähellä, antaa nimensä pirkkalaisille kauppiaille, jotka ostivat hämäläisiltä eli saamelaisilta turkiksia. Birkalaiset nousivat jokia pitkin sisämaahan ja perustivat kauppapaikkoja jokivarsiin. Sana "venehläinen" tai "venäläinen" on suomensukuisten itämurteiden perua, tarkoittaen veneitse liikkuvaa laukkuryssää, kaupasaksaa tms. mamua tai peräti vainolaista.
Juntti.
Fakta on, että fenno ei opi mitään kieltä helposti, eikä edes vaikeasti. Totaalisen syrjäytynyt olento, koko maailmasta. In "ralli-inklis" we trust!
KunEiMenePäähän on tätä mieltä: "In "ralli-inklis" we trust!"
Svekot ja svekomieliset fennot Lipposen ja Sasin tapaan luottavat ralliruotsiin. Sen sijaan Ruotsi ei luota ruotsiinsa, sillä siellä opiskellaan sukulaiskieltä englantia oppilasta kohden oppitunteina mitattuna enemmän kuin Suomessa, siis sukulaiskieltä, vaikka juuri siksi pitäisi Suomessa opiskella englantia enemmän kuin Ruotsissa.
Svekojen eräs kellokas on sitä mieltä, että svekot eivät selviä elämässään, ellei fennoille opeteta pakollista ralliruotsia.
Ja tämän sanottuaan ruotsinkielinen vaatii ruotsinkielistä palvelua. Päätä nyt jo.