Omilla aivoillaan ajatteleva ei sen sijaan sitä löydä. Huomaahan tämän jo koulussa ala-asteella, kuka sopii joukkoon ja kuka ei. En kyllä ole vielä tähän ikään mennessä löytänyt keinoa siihen, miten voisin olla joku muu, kuin mikä olen. En sovi mihinkään lokeroon, enkä kategoriaan. Olen ikuisesti leikin ulkopuolelle jäävä, omituinen ja sen vuoksi yksinäinen. Julmaa on elämä, niin julmaa, että nuorempana aioin vakavissani tappaa itseni. Elän osittain jo omassa fantasiamaailmassani. Olen kuin vieraalta planeetalta tässä sisäänpäinkääntyneiden ja murjottajien valtakunnassa nimeltä suomi. Miksi minun onkaan pitänyt syntyä tänne pessimistien ja kateellisten ihmisten maahan? Missä erilainen, omilla aivoillaan ajatteleva, lahjakas ja luova ihminen on nujerrettu monien kateellisten toimesta. Täytyy olla sitkeä ja sisukas, että on kestänyt ne koettelemukset, mitä minun eteeni on laitettu.
Milloin tämä taistelu loppuu? Milloin kohtaan kaltaiseni? Mikä merkitys tällä kaikella ylipäätään on? Kuka siihen osaisi vastata? Jumala on ilmeisesti ainoa, joka pystyy siihen.
Milloin tämä taistelu loppuu? Milloin kohtaan kaltaiseni? Mikä merkitys tällä kaikella ylipäätään on? Kuka siihen osaisi vastata? Jumala on ilmeisesti ainoa, joka pystyy siihen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olisiko nyt pientä marttyyrikompleksin vikaa havaittavissa? Kenties vähän narsismia?
37731 toka kynä oo psyk. tai lääk. duba g1n35
suam35 31 0 enä ihmi51 01k34staa, esittajia kyl
Näinhän se on, että minä vähemmän asioita miettii tai niitä tajuaa, sitä helpompaa elämä on - ja päinvastoin. Kyse on myös erilaisuudesta ja sen sietämisestä tai sietämisen puutteesta. Luonnossakin lauman jäsenten edellytetään vaistonvaraisesti toimivan niin kuin on aina toimittu. Jos ihmislauman keskellä poikkeaa liikaa, on erilainen, vierastettu, uhka ja aika lailla yksin. En tiedä, miten tätä voisi muuttaa - tyhmät ja laiskat ja turvallisuushakuiset laumasielut eivät halua tai eivät edes osaa pohtia ajattelu- ja käyttäytymismalliensa syitä ja oikeutuksia.
Tsemppiä ap:lle!
Kiitos samoin sinne :)
Pitää etsiä kaltaistaan seuraa. Toisia yhtä kummallisia ihmisiä. Ajattele vaikka kokeeksi että millainen maailma olisi jos kaikki ihmiset olisivat samanlaisia kuin sinä. Millaisia ongelmia heillä tulisi? Mikä heissä ottaisi toisiaan päähän? Tulisivatko he toimeen?
Maailma on täynnä ihmisiä laidasta laitaan. On täysin totta että ne ihmiset jotka täyttävät jonkinlaisen keskimääräisen standardin löytävät helpommin kaltaistaan seuraa.
Kyllä omillakin aivoilla ajatteleva voi kohdata joskus omilla aivoilla ajattelevan.Se on laiskuutta että antaa toisten ajatella puolestaan. Siis antaa toisen manipuloida.Kyllä toivoa on.
Miten niin tyhmä? Massan mukana menevä saa seuraa. Niin massassa on sosiaalisuus, eli seura. Olisihan se kummaa, että seurassa ei olisi seuraa??
Jäsentele asiaasi uudestaan ja kulje massassa. Siinä seura.
Massan mukana niin kuin natsi-Saksassa tai Pohjois-Koreassa - tai missä tahassa koulu- tai työpaikkakiusaajaporukassa...?
Kyse on myös siitä, miten toisinajattelijoita ja erilaisuutta siedetään tai ei siedetä. Ei se massan mukana kulkeminen todellakaan ole ratkaisu - ainakaan niille, jotka yhtään haluavat ja kykenevät ajattelemaan omilla aivoillaan.
samaa olen pohtinut... se yksinäinen erilainen tuomitaan ja leimataan aina joksikin...
antaisitte vaan olla rauhassa suatana!
Olen myös aina tuntenut itseni ulkopuoliseksi. Mielenkiinnonkohteet ja arvomaailma ei käy yksiin suurimman osan ihmisten kanssa saati omanikäisteni kanssa. Muutama vuosi sitten yritin vielä kaveerata paljonkin muiden kanssa ja olla samanalainen, nyt en enää jaksa. Ensin alkuun kun tutustuu uuteen ihmiseen voi vaikuttaa, että meillä on paljon yhteistä mutta lopulta aina huomaa että olemme pohjimmiltamme niin erilaisia, eikä syvempää suhdetta pääse syntymään.
sama täällä. kavereita nolla, koska en jaksa innostua sisustus-shoppailu-muoti-meikki-kampaamokäynnit jne jutuista. mieluummin pohtisin ihmisyyttä ja maailmankaikkeutta, ympäristöä. oon liian raskas ihminen pintaliitäjille ja siksi yksinäinen.
Sekoitat nyt kaksi ihan eri asiaa. Sosiaaliset taidot ja älykkyyden. Ne eivät ole toisistaan riippuvaisia. On sosiaalisia ihmisiä jotka ovat tyhmiä, mutta myös niitä jotka ovat hyvin älykkäitä. Esim vaativissa johtotehtävissä tarvitaan sekä älykkyyttä että sosiaalisia taitoja.
Sosiaalisten taitojen puute ei tee kenestäkään älykkäämpää.
Omilla aivoilla ajatteleva, älykäs = yksinäinen. Tämä on palstalla kiivassti hellitty myytti.
Estyneisyys ja sosiaalisten taitojen puute paljon todennäköisempi syy yksinäisyyteen.
Pohjimmiltaan tämäkin selitys perustuu siihen, että erilaisuutta ei suvaita tai sitä ainakin vierastetaan.
Valitettavasti se sinun jumalasikin on fantasiamailmaa, mutta kyllähän totuus on se, että se sinun älykkyytesi on lähinnä hoomorintajuttoman tollukan haihattelua ja sen vuoks sulla ei ole ystäviä ja olet koulukiusattu reppana ollut, koska olet tosikko tollukka, joka ei ymmärrä mistään miesten tai naisten jutuista paskaakaan.
Asiatyylin voisi silti säilyttää, vaikka täällä voikin kirjoitella nimimerkin takana.
Miesten ja naisten jutuista ymmärtäminen on vähän sellainen asia, mikä on enemmin teiden: "otavaimo ja otin" muotittiin itsensä alentaneiden ongelmia.
Me "yksinäiset" katsos kun ollaan vapaita. Ei ole vaipparallia, eikä sitä naista vaatimassa etelänmatkoja ja uutta autoa jne.
Vaihda sinä vaan niitä vaippoja sille jokayön metelimoottorillesi ja varo ettei se rääkäise korvaasi, voi tulla kuulovaurio.