Nyt kun Veijon vale siitä, että suomalaiset eivät saisi käyttämistään kasvirasvoista omega-3 rasvoja lainkaan on todistettu valheeksi niin on aika siirtyä hänen muihin valeisiinsa.
Lyhyt johdanto omegarasvoihin. Omegarasvat ovat monityydyttymättömiä rasvoja eli niissä on useampi kuin yksi kaksoissidos. Edessä olevä numero kertoo missä ensimmäinen niistä on. Käytännössä voidaan keskittyä kanteen ryhmään eli omega-3 ja omega-6.
Omega-6 -rasvahappoja ovat linolihappo eli LA ja arakidonihappo. LA:ta syntyy kasveissa ja sitä on hiukan eläinrasvassa johtuen niiden rehusta. Arakidonihappoa syntyy LA:sta ketjunpidennysentsyymien vaikutuksesta.
Omega-3 -rasvahappoja ovat alfalinoleenihappo eli ALA, dokosaheksaeenihappo eli DHA ja eikosapentaeenihappo eli EPA. ALA:a on kasviöljyissä ja EPA:a ja DHA:ta kalan rasvassa.
Kaikki ravintorasvat imeytyvät täydellisesti ja kaikki monityydyttymätön rasva parantaa kolesteroliarvoja. Rasvaajat sitten väittävät, että kasvikunnan omega-3 ei imeydy mutta tämä ei pidä paikkaansa. Rasvat, jotka eivät imeydy aiheuttavat rasvaripulin ja tuohon riittää hyvin pieni määrä käymiskelpoista rasvaa kuten esimerkiksi risiiniöljyä.
Ihmisen elimistössä on niin sanottua ketjunpidennysentsyymiä. Se muuntaa lyhytketjuisia omega-rasvoja pidempiketjuiseksi. Noin 5-10% niistä muuntuu pitkäketjuisimmiksi. Ongelma on siinä, että LA:sta syntyy arakidonihappoa ja se lisää tulehdusta. Siksi olisi tärkeää, että ALA:n ja LA:n suhde olisi hyvä koska ALA:sta syntyy EPA:aa ja DHA:ta, jotka laskevat tulehdusta.
Jos ihminen syö suositusten mukaan ja saa ravinnostaan 10E% monityydyttymätöntä rasvaa niin sitä tulee noin 30 g. Jos tuo tulee rypsiöljystä niin siitä noin 10 g on ALA:a. Tuosta muuntuu siis noin 500 mg - 1 g EPA:ksi ja DHA:ksi. Tuo vastaa 25 - 50 g lohta päivittäin. Vuositasolla siis 9 - 18 kg.
Diabeetikoille suositellaan LDL-kolesterolin määräksi korkeintaan 2.5 mmol/l ja erityisiin riskiryhmiin kuuluville 1.8 mmol/l. Kasviöljyt ovat merkittävä keino tuon tavoitteen saavuttamiseksi, 10E% monityydyttymätöntä rasvaa laskee LDL-kolesterolin määrää noin 20 - 30 %.
Kolesterolidenialismista voi lukea täältä:
http://www.skepsis.fi/lehti/2012/skeptikko-2012-4_myytti_kolestrolimyytista.pdf
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä taas täältä:
http://www.sydanliitto.fi/riskitekijat#.Vc150Zeo3AM
ja kolesterolin merkityksestä riskitekijänä:
http://www.sydanliitto.fi/kolesteroli#.Vc16D5eo3AM
Lyhyt johdanto omegarasvoihin. Omegarasvat ovat monityydyttymättömiä rasvoja eli niissä on useampi kuin yksi kaksoissidos. Edessä olevä numero kertoo missä ensimmäinen niistä on. Käytännössä voidaan keskittyä kanteen ryhmään eli omega-3 ja omega-6.
Omega-6 -rasvahappoja ovat linolihappo eli LA ja arakidonihappo. LA:ta syntyy kasveissa ja sitä on hiukan eläinrasvassa johtuen niiden rehusta. Arakidonihappoa syntyy LA:sta ketjunpidennysentsyymien vaikutuksesta.
Omega-3 -rasvahappoja ovat alfalinoleenihappo eli ALA, dokosaheksaeenihappo eli DHA ja eikosapentaeenihappo eli EPA. ALA:a on kasviöljyissä ja EPA:a ja DHA:ta kalan rasvassa.
Kaikki ravintorasvat imeytyvät täydellisesti ja kaikki monityydyttymätön rasva parantaa kolesteroliarvoja. Rasvaajat sitten väittävät, että kasvikunnan omega-3 ei imeydy mutta tämä ei pidä paikkaansa. Rasvat, jotka eivät imeydy aiheuttavat rasvaripulin ja tuohon riittää hyvin pieni määrä käymiskelpoista rasvaa kuten esimerkiksi risiiniöljyä.
Ihmisen elimistössä on niin sanottua ketjunpidennysentsyymiä. Se muuntaa lyhytketjuisia omega-rasvoja pidempiketjuiseksi. Noin 5-10% niistä muuntuu pitkäketjuisimmiksi. Ongelma on siinä, että LA:sta syntyy arakidonihappoa ja se lisää tulehdusta. Siksi olisi tärkeää, että ALA:n ja LA:n suhde olisi hyvä koska ALA:sta syntyy EPA:aa ja DHA:ta, jotka laskevat tulehdusta.
Jos ihminen syö suositusten mukaan ja saa ravinnostaan 10E% monityydyttymätöntä rasvaa niin sitä tulee noin 30 g. Jos tuo tulee rypsiöljystä niin siitä noin 10 g on ALA:a. Tuosta muuntuu siis noin 500 mg - 1 g EPA:ksi ja DHA:ksi. Tuo vastaa 25 - 50 g lohta päivittäin. Vuositasolla siis 9 - 18 kg.
Diabeetikoille suositellaan LDL-kolesterolin määräksi korkeintaan 2.5 mmol/l ja erityisiin riskiryhmiin kuuluville 1.8 mmol/l. Kasviöljyt ovat merkittävä keino tuon tavoitteen saavuttamiseksi, 10E% monityydyttymätöntä rasvaa laskee LDL-kolesterolin määrää noin 20 - 30 %.
Kolesterolidenialismista voi lukea täältä:
http://www.skepsis.fi/lehti/2012/skeptikko-2012-4_myytti_kolestrolimyytista.pdf
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä taas täältä:
http://www.sydanliitto.fi/riskitekijat#.Vc150Zeo3AM
ja kolesterolin merkityksestä riskitekijänä:
http://www.sydanliitto.fi/kolesteroli#.Vc16D5eo3AM
Vastaukset 1
Vanhimmat
Laitetaan aika vastaansanomaton katsaus moderniin rasvatutkimukseen. Tekijöinä maailman huomattavimmat ravintotutkijat:
http://ajcn.nutrition.org/content/93/4/684.long
'This expert panel reviewed the evidence and reached the following conclusions: the evidence from epidemiologic, clinical, and mechanistic studies is consistent in finding that the risk of CHD is reduced when SFAs are replaced with polyunsaturated fatty acids (PUFAs). In populations who consume a Western diet, the replacement of 1% of energy from SFAs with PUFAs lowers LDL cholesterol and is likely to produce a reduction in CHD incidence of ≥2–3%.'